Tunturipaju

Huhhuh. Huhhuh.

Bloggaajanne vetoaa edelleen kiireeseen ja väsymykseen. Niin meni sivu suun Lankamaailman bloggaajakinkerit kuin Tampereen kässämessutkin. Musta tuntuu, että oon vastannut melkein kaikkeen tänä syksynä että "Voi hitto, mä oon iltavuorossa just tolla viikolla..." Mä jopa unohdin yhden avoimen ammattikorkeakoulun kurssin. Kokonaan. Verkkokurssi, kutsu oli tullut pari viikkoa ennen kurssin alkua ja kun olisi päässyt rekisteröitymään, olin jo unohtanut koko asian. Nyt tuli sitten lasku - 50 euroa kankkulan kaivoon, ka-tsing!

Kuitupitoisiin kokoontumisajoihin Päivölään sentään pääsin kuun vaihteessa. Tosin jouduin siitäkin nipistämään liki vuorokauden, koska olin perjantaina töissä iltayhteentoista (voi hitto, mä oon iltavuorossa just tolla viikolla...).

Sain kuitenkin samalla toimitettua Sudranan synttäriarvonnan päävoiton vastaanottajalleen. Viimeinkin! Voitto oli torkkupeitto ja annetuista vaihtoehdoista voittaja valitsi petroolinsinistä.

Värivalinta oli mieleinen, mutta samalla asetti rajoitteen: Mulla oli lankaa vain puoli kiloa. Miten tehdään torkkupeitto vaivaisesta kilometristä lankaa?
Langan olen aikanaan (Louhittaren luolan värikartan alkuaikoina) pyytänyt Tuulialta spekseillä "Valaan laulu, mutta tummempi". Tosi nätti väri onkin, joskin vaikea kuvattava.

No, kyllä siitä jonkinmoinen peitto tuli, vissiin reilun metrin kanttiinsa (olisko noin 100 x 120 cm?). Langankulutusteknisistä syistä valitsin aika löyhän tiheyden ja pääosin sileää pintaa. Vähän persoonallisuutta vaan mukaan kolmella kuvioraidalla. Joo, joo... on se se Vuorelan kuvio.

Tunturipaju

Malli: Ei ole.

Koko: En tiedä, reilu metri.

Lanka: Louhittaren Luola Pohjan akka, väri tavallista tummempi Valaan laulu, 500 grammaa eli 1000 metriä.

Puikot: 5 mm.

Mistä nimi Tunturipaju? No, Vuorela -> Vuori -> Tunturi. Vastaanottaja on sellainen pajumainen tyyppi, vahva ja joustava.

Kyllä sen alla mahtuu torkut ottamaan, kuten kuvasta näkyy :) 

Näin saimme päätökseen Sudranan 7-vuotisjuhlat. Kiitokset kaikille!

Tilastot 2015:

Valmistuneet työt: 46

Peitot: 2

Kulutetut grammat: 4531

Kulutetut metrit: 13050,96

Reiluja palkkiraitoja

Aina oikein -neule on yksi suurista rakkauksistani. Siinä on jotain konstailematonta ja maanläheistä, lämmintä ja kuohkeaa. Erityisen ihanaa se on mielestäni vauvaneuleissa.

Purl Soho on suunnitellut useamman vaunupeittokitin myymistään langoista. Värit ovat niissä huikeat, mutta idea yksinkertainen. Leveitä raitoja aina oikein. Ajatus on poltellut jo pidemmän aikaa, mutta nyt pienemmän ryhävalaan ja erään paitahankkeen tiimoilta kotona oli mieluisia värejä kuudeksi raidaksi asti.

Silti piti värisuunnittelussa turvautua Ravelry-kavereihin. Eniten ääniä saivat leveät raidat ja omaankin silmään se vaihtoehto alkoi näyttää parhaalta. Plus tietty että pystyi maksimoimaan kunkin värin hyödyntämisen, kun joitain ei tarvinnut tuplasti toisiin nähden.

Oranssit ja valkoinen raita sujuivat kuin tanssi muutamassa päivässä, mutta harmaisiin edettyäni totesin, että eihän mulla ollutkaan tuota vaaleinta harmaata. Tätäkään ei tietenkään olisi kannattanut etukäteen tarkistaa :P Onneksi jemmassa oli lahjakortti Titityyhyn ja sieltä taas ratsastettiin apuun. Niinku kuvainnollisesti!

Vaunupeitto Purl Sohon malliin

Ohje: Vaikka tämä, on worstedille.

Lanka: Cascade 220, värit Pumpkin, Mimosa, Natural, Silver gray, Charcoal ja Jet (kyllä toi tumminkin on oikeesti harmaa), n. 66 grammaa kutakin eli yhteensä 396 grammaa tai 796 metriä.

Puikot: 3,75 mm pyöröt

Koko: 70 x 95 cm

Kivaa ja helppoa ja onnistuu lopputyön sumentamilla aivoillakin, suosittelen :)

Tilastot 2015:

Valmistuneet työt: 18

Peitot: 1

Kulutetut grammat: 1718

Kulutetut metrit: 5206,3

Sillit polskivat

(Viime vuonna valmistunut homma, tänään vain hiukan korjailin.)
Tämä peitto on alunperin aloitettu yhtä aivan toisen sukuhaaran muksua varten. Kesken kaiken iski kuitenkin epäilys siitä, onko puuvillaisella peitolla kuitenkaan käyttöä. 93-grammainen alku hautautui kaappiin muutamaksi vuodeksi.



Viime vuoden loppupuoliskolla kuulimme erinomaisen iloisia vauvauutisia ihan perhepiiristä. Lankoja kaivellessani osui tämä tekele silmään. Totesin, että värit ovat edelleen silmääni kauniit ja lisälämpöä peittoon saa kyllä vuorittamalla. Niinpä virkkasin peittoon 230 grammaa lankaa lisää. Ja voi onnenpotku, tosi kiva vuorikangaskin löytyi omasta kaapista. Interlock on Hanna Ruusulammen suunnittelema Folklore Fish, jota olen ostanut Ikasyristä.

Ompelu ei ole meikäläisen vahvuus. Niinpä tässä tekeleessä vissiin jokainen kulma on vähän eri tekniikalla toteutettu. No mutta siitä viis! Peitto näyttää kivalta, on konepestävä ja varmasti kestävä. Ja jos nyt kulmat sattuis vähän irvistämään rumasti, niihin voi aina kirjoa vaikka jonkinlaisia mielikuvitusleviä hämäykseksi!



Pienelle veljelle
Malli: Neat Ripple Pattern
Lanka: Menita Cotton Dream, 323 grammaa eli 772,6 metriä.
Koukku: 3,5 mm





Tilastot 2014 (laskin tähän mukaan vain vuoden 2014 puolella virkatun määrän):

Vuoden 2014 valmis työ nro 41, peitto numero 2

Sateenkaari

Ette muuten kuitenkaan arvaa, kuin kävi. No joo, ostin lankaa. Taas sitä vironvillaa. Mutta se tuli tarpeeseen ja sen avulla tuli viimeinkin valmista tästä olympianeuleesta.

Sateenkaari Sochin yllä

Malli: Ten Stitch Zigzag

Lanka: Aade Lõng Artistic 6/2, väri sateenkaari, kulutus 802 grammaa eli 2405,4 metriä

Koko: 107 x 170 cm

Puikot: 4,5 mm KnitPron sukkapuikot

Tuli just hyvä kahden hengen sohvapeitto, itsekseen tän alla voi ottaa torkutkin.

Oon jotenkin ihan huikean tykästynyt tähän, vaikka lankahan tässä suurimman työn teki. 

Haasteet: 14 in 2014 (neljä)
Tilastoja: Neljäs valmis työ 2014, eka peitto 2014
Langan yhteiskulutus 2014: 1788 g eli 4803,63 m

Tuli tuplattua kulutetun langan metrit tällä työllä.

Eelis

Sain kuukausia viimeistelyä odottaneen projektin kasaan, kun tein ohjeeseen koeneulonnan tarpeellisiksi osoittamat muutokset ja lisäsin PDF:n ostettavaksi Ravelryyn. Seuraava vaihe on ohjeen englannistaminen ja sen version myyntiin laitto. Eka myyntiohjeeni!

I finally got around to making some necessary changes into a knitting pattern and uploaded the Finnish version into Ravelry. I will have the English translation done in a couple of weeks, so that too will be available for purchase in February.

Itse peittoon olin ihan tuhottoman tyytyväinen. Pehmeä ja halailtava, näppärän pieni vauvanpeitto, jossa on paljon kaikenlaista yksityiskohtaa. Neulomisen ei pitäisi ainakaan käydä tylsäksi!

I loved knitting this blanket and I think the result is very successful too. It is a soft, practically small blanket, which has a lot of texture details to keep the knitting interesting.

Tein prototyypin kummipojalleni. Olen kovin otettu siitä, että kummipojan vanhemmat kuljettavat peittoa joka paikkaan mukanaan. Se on vaunuissa nukkuvalla päällä, se on kylässä leikkialustana, se on pulkassa mukana. Mikä ois imartelevampaa?

I knitted this prototype for my godson. I am very flattered to see that his parents take the blanket with them wherever they go. He has it on him as he sleeps in his stroller, he plays on it, he sits on it when he is being pulled around in his pulk...

Eelis-peiton ohje on ostettavissa ja ladattavissa Ravelryn ohjekaupan kautta, hintaa sillä on 2,50 €.
Ohje on kertaalleen testineulottu, mutta siellä saattaa tietenkin olla yhä joku kirjoitus- tai ajatusvirhepaholainen. Vastaan ohjeeseen liittyviin kysymyksiin mielelläni joko Rav-postin tai sähköpostin kautta.

The Finnish version of the Eelis pattern is already available for purchase in Ravelry. It costs 2.50 € and the price will be the same for the English version. The pattern has been test knitted. Please leave a comment on the pattern or leave a comment here on this post, if you want me to email or Rav-mail you, when the English version is available.

Tämä kappale on neulottu Rico Essentials Soft Merino Aranista. Myös muut vastaavat langat, joiden tiheys on n. 20 s / 10 cm, sopivat peittoon. Suosittelen kuitenkin käyttämään helposti huollettavaa materiaalia, jotta peite olisi sopiva arkikäyttöönkin.

My version of the blanket was knitted using Rico Essentials Soft Merino Aran. You can substitute any yarn with the gauge around 20 sts / 10 cm, but I warmly recommend using a soft superwash wool.

Kuvissa näkyvä patsas on muuten Miina Äkkijyrkän pronssiveistos Aamulla, joka tunnetaan myös nimillä Vasikat tai Juottovasikat, ja se sijaitsee Helsingin Maunulassa, Suursuon ostoskeskuksen nurmialueella. Teos on pystytetty 1978.

The statue in the pictures is called Aamulla ("In the Morning", also known as Vasikat, "Calves") and it was made by Miina Äkkijyrkkä, a Finnish sculptor, in late 1970s. I used to be able to see it from my balcony.

Synkkiä päiviä - Dark winter days

Päivätkin ovat pimeitä. Muutama päivänvalon tunti on ohi nopeasti - ainakin nopeammin kuin ehdin töihin ja takaisin. Lyhimmät päivät ovat vielä edessäpäin, päivä lyhenee vielä puolella tunnilla, ennen kuin alkaa taas pidetä - talvipäivänseisaus on vasta jouluviikolla. Nyt jo tuntuu, että pimeyttä on liikaa. Miten te siellä ylempänä oikein jaksatte?
Tänään aurinko nousi Helsingissä tasan yhdeksältä ja laskee 15.19. Nyt on siis päivä, mutta utuisen hämyiseltä täällä jo näyttää.

Even the days are dark. We have few hours of daylight each day, not nearly enough to reach the hours I actually spend at home. And the darkest days are yet to come, the day will shorten with half an hour before we reach the rock bottom and start our long climb back into the spring. The winter solstice is December the 21st.
Today the sun rose at 9 am and will set in half an hour, at 3.19. This should be daytime, but there is a twilight-y feel already.

Valokuvaaminen tähän vuodenaikaan on hilpeää hommaa. Nyt mulla on se lukulamppu, johon on ruuvattu kylmävaloinen lamppu, mutta yhdellä lampulla ei vielä pitkälle pötkitä. Erilaisilla heijastimilla toki saa lampun kuin lampun valotehoa keinotekoisesti kasvatettua, mutta kuvaaminen muuttuu entistä naurettavammaksi pelleilyksi. Koskahan olisi rahaa kunnon jalustaan? Olisi kiva taipua myös näkemään mitä kuvaa, ettei kuvaisi lähinnä sitä heijastinpintaa kuten yllä.

Taking pictures is an interesting prosedure this time of year. I bought a 4200K light bulb to get rid of too yellow light, but one light bulb only gets you so far. Using reflectors helps with the amount of light, but then you face another problem: How to actually take the pictures, when you don't own a decent tripod and you've only got two arms? After the session you realize you've got 20 pictures of the reflector and 1 half-decent photo of the actual skein of yarn.

 Ruotsiin lähtevien joulupakettien täytyy olla postissa viimeistään 18. päivä. Siispä mulla on kaksi viikkoa aikaa, jos meinaan saada serkunpoikien sukat jouluksi perille. tekemättä on vielä melkein kolme sukkaa. Jos lasken viikon tästä päivästä eteenpäin Anthonyn sukkiin ja seuraavan viikon Marcuksen sukkiin, ehdin valmiiksi. Tällä aikataululla mukaan pitäisi mahtua myös sukkavapaita päiviä. Silti luulen, että tämän aika on vasta keväällä taas.

I have to get two pairs of socks done by the 18th day. I have one sock done already. If I finish that pair within a week and use the next week for the other pair, I should be able to manage to get the socks to my cousin's sons in Sweden in time for Christmas. I do need sockfree days too. I still feel I won't be able to get back to this before next year.

Vilautus

Muutama teaseri tästä uudesta suurprojektista.




Peitossa on nyt 13 kuusikumiota. Enää reilu parisataa!

Selvennykseksi edelliseen postaukseen: Pakastimessa oleva rotta on lemmikkimme Markku, joka odottaa pakastimessa seuraavaa mökkikäyntiä ja siten lepopaikkaa särkyneensydämen oksien alla.

Powered by Qumana