SolmuPanta ja KeittiöKapine

Ja vähän vielä vakuutuksesta.

Oli 'puhetta' siitä ympärivuotisesta matkavakuutuksesta, josta tuli mieleen reissu Alanyaan Turkkiin syksyllä 2016. Oli mentävä lukemaan ja muistelemaan sitä. Täällä. Vaikka en todellakaan kuvittele pääseväni (enää) minnekään ulkomaan lomalle (paitsi ehkä Tallinnaan/Tukholmaan), niin mietin silti sitä vakuutusta vielä.

Minulle ei koskaan selvinnyt, paljonko vakuutusyhtiö joutui tuosta reissusta pulittamaan. Veikkaan, että PALJON!? Ambulanssikyyti, tutkimukset, lääkkeet, yksityishuone. Vakuutus kattoi vielä lääkärikäynnit Suomessa. Leikkausta ei koskaan tullut, koska ilmeisesti paluulento oli "murskannut" ne kivet, koska niitä ei enää paluun jälkeen ollut. Olipahan kokemus!!!

Että ehkä minä en ainakaan vielä irtisano sitä vakuutusta. 😇

*     *     *

Tein itselleni solmupannan. Olen tehnyt näitä useampia, mutta yksikään niistä ei ole jäänyt itselle. Näyttää kuvassa pieneltä, koska halusin niin napakan, ettei tuo valu suuntaan eikä toiseen. Lankaa kului 74 grammaa.

Maanantai kello 17.15. Menee hermo! 😡  

Yläkertalainen on alkanut imuroida lattiaansa liki päivittäin. Imurin suutin raapii lankkulattiaa ja kuulen jopa imurin äänen. Ja pitkin & poikin lattiaa kiskotut huonekalu -oletetut. Kraaps. En ole katsonut aikaa, mutta veikkaan, ettei tunti kerralla riitä. Ei eilen, eikä tänäänkään. Pakko ottaa Burana, vaihtaa vaatteet ja viedä korvat ulos, grrrrr. 🙉

Tekisi mieli viedä postiluukusta kortti, johon kirjoittaisin: "kotona kävellään - ulkona juostaan!". Lapsen sekä kaverinsa iltajuoksut alkoivat... Töms-töms.

*     *     *

Tiistaita!

Meinasin poistaa tuon ylläolevan, mutta antaapa olla. Kävin kävelemässä muutaman kilometrin ja paluumatkalla törmäsin tuttuun pariskuntaan. Olivat eräässä baarissa ja liityin seuraan yhdelle. Kannatti, koska nainen kertoi omistavansa "monitoimikoneen", jossa on mm. tulostin. Että voin tarvittaessa käydä hänen luonaan tulostamassa. Asuu ihan lähellä.

Kävin lähiAlepassa yhdeksältä, koska minkään ruoan valmistaminen ei innostanut. Täsmäisku paistopisteelle tuotti tulosta.

Ilta-alen myötä hinnassa on hukea ero! Ostin kolme pasteijaa: 3,84 - 2,30 = 1,54 euroa!?

Yhden jätin tälle päivälle. Taidan ostaa euron piparkakkuja niin kauan, kun niitä on myynnissä? 😂 (2,99 - 2,00 = 0,99 euroa)

Ruokatestiin alkaen 01.01. lisätään 19,27 + 2,53 = 21,80 euroa.

*     *     *

Kerroin saaneeni Mammalta "uuden" keittiökapineen. Sus' arvaili sen olevan siivilä...

Mammalta tämä siiviläkin on peräisin, mutta olen saanut tämän aikaa sitten. Eron yhteydessä Tuppo meinasi, että olisi saanut tämän äidiltään. Me Mamman kanssa tiesimme paremmin. Tuo on niin hyvä, kun pysyy tuossa tiskialtaan päällä. Mammalla itsellään on pienempi samanlainen käytössä.

Sitten Sus' veikkaili survinta...

Hih, Mammalta tämä sauvasekoitinkin on peräisin. 😄

NYT se, jonka perjantaina sain. Kas, tässä:

Ihan pingviinin 🐧 näköinen kahvikapselikone, kiitos! 😍

"Kylkiäiseksi" Mamma oli tilannut uuden (noutamani) koneen mukana paketillisen kapseleita, kiitos niistäkin!

Sain vielä neljä vahvempaa kapselia pussissa.

Tarkka ja perusteellinen nainen oli kirjannut ohjevihkoseen laitteen ostopäivän. Ei ole kovin vanha kone, mutta kun hän halusi uuden. Paremman värisen, heh heh. 😅

Vihkosen etusivulle hän oli teipannut piikin, jolla saa tökittyä, jos laite tukkeutuisi. Niin ei ole kuulemma koskaan käynyt.

Pakatessani pingviiniä pussiin ja reppuun, kertoi Mamma aina ihmetelleensä virtajohdon väriä. Kerroin, että se sopii vieressä olevan leivänpaahtimen väriin. 😁

Saas nähdä, ettei tuosta tulisi käyttämättömänä nököttävää laitetta? En ole testannut vielä, mutta hyvää kahvia sillä tulee. Mamman luona olen lukuisia kertoja sitä juonut. ☕🤎

*     *     *

Puhelin kilahti juuri: "olet saanut uuden vakuutuslaskun - voit maksaa sen..". Niin justiin. Sen eräpäivä (oletan, että maaliskuun alussa) ei ole onneksi "heti huomenna", mutta olisi se voinut vähän myöhemminkin tulla. Minkäs teet. Oma syy.

Ulkona on kosteaa, harmaata ja sumua. Linnut visertää, kuin oltaisiin jo keväässä. Alan tutkimaan niitä piste-fi -sivuja ja Kelan sivullakin pitää käydä. Edelleen: ihanaa olla kotona! 🥰

EDIT. Kello on 18:23 ja yläkerran imuri "laulaa" taas............

Onko kapselikone sinulle tuttu?

Vesimeloni

Huomenta.

En itse muista (toisin kuin Hanni), koska olen päässyt maistamaan vesimelonia ensimmäistä kertaa, mutta veikkaan sen tapahtuneen aika nuorena. Minua ei ole muistaakseni ne siemenet häirinneet koskaan, mutta muistan henkilöitä, jotka olivat oikein keskittyneet poistamaan ne kaikki ennen hedelmän syömistä. Ettei kasva vatsaan, kuten omenapuut omenoiden siemenistä? 😆 Äitini on aina kutsunut palloa arpuusiksi.

Tämä on minivesimeloni, joka maksoi Lidl'istä ostaessani 0,99 euroa kilo. Omastani maksoin 2,34 euroa.

Vilkaisin juuri Wikipediaa ja yllätyin, kun siellä lukee, että "kyseinen meloni on  hedelmä, joka on rakenteeltaan marja"? Lisää aiheesta voi lukea täältä.

Nyt minä yllätän teidät ja saatte vanhan kuvan minusta!? Kuva on otettu joskus 90-luvun alkupuolella, kun olin ensimmäisellä yksin tekemälläni reissulla Turkin Alanyassa. Olin jo aiemmilla reissuilla oppinut, että vesimeloni on 'karpuz' ja että sen kanssa 'kuuluu' juoda Rakia. Tai siis toisinpäin - juoman kanssa sai syödä 'karpuusia'. Kyllä minua hämmästeltiin. 😅

Oli muuten kiva reissu! Olin muistaakseni viikon ennen ja jälkeen juhannuksen. Nopea lähtö ilman määriteltyä majoitusta vei minut upouuteen hotelliin ja sain kaksion yksin hintaan 999 MARKKAA/ kaksi viikkoa.

Älkääs jääkö tuijottamaan.. 😇 Tuolloin Stansta oli vielä hoikka ja hänellä oli omat hampaat. Toisin on nyt näin 30 vuoden jälkeen. 🙈

No, nyt sain varmaan aika viime tipassa pilkottua melonin talteen ja kylmään. Onneksi oli iso karkkilaatikko, johon laittaa.

Alkuperäinen ajatus oli laittaa tuota myös salaatin sekaan, ja niin varmaan vielä teenkin.

Pihku, puuttuu se Raki, mutta kyllä näitä suklaan korvikkeenakin mutustelee...

En ymmärrä, miten minulta oli mennyt täysin huomaamatta ohi, että tänään on Konepaja Festival kaikkine tapahtumineen. Hitto; artisteja, herkkuja ja jopa ilmainen omatoimikirppis. En olisi sopinut tapaamista puolille päiville, jos olisin tiennyt! Nyt se sovittu tapaaminen vaan on sellainen (joka jännittää ja) jota ei voi perua. Voihan se olla, että ehdin paluumatkalla kävelemään tapahtuma-alueen läpi.

Ostatko usein (muitakin) meloneja?

Helluntaita!

Päivät valuu hukkaan...

Siltä tuntuu. Aina vaan on uusi aamu enkä saanut mitään aikaiseksi eilen. Tai no sain, salaattia.

Samalla tykkäämälläni tyylillä.

Ostin jauhelihaa tarjouksesta ja keksin, että kaapissa oli tuo pussi. Että tykkäsinkö? En varsinaisesti. Lisäsin pataan vähän riisiä. Siitä tuli aikamoista jankkia, mutta kyllähän sitä nälkäänsä syö.

Tämän paketin olin saanut. Ihan tuntematon tuote. Frankfurteri?

Tein vähän viiltoja ja pistin uuniin.

Rumia ne oli, mutta yllättävän syötäviä. Itse söin yhden ja Tuppo loput.

Viestittelin juuri TK:n kanssa. Hyvin oli rantautunut Alanyaan. Nauratti, kun kirjoitti, että oli meinannut pudota tuolilta kun aamun ensimmäinen rukouskutsu oli kajahtanut lähellä. Neljän aikaan aamusta. Aikoi ottaa rennosti ja rauhallisesti ensimmäisen päivän. Olen "niin mukana". Onhan minulla muistot meidän yhteisestä reissusta vajaat kaksi vuotta sitten samassa paikassa.

Toki odotan innolla lähestyvää omaa reissua. Joku juuri kertoi olleensa samassa kylässä ja omasta mielestään se oli ollut huippupaikka. Yes.

Itseni tuntien "stressaan" ihan turhaan, mutta samalla se on jo osa reissua. Mitä otan mukaan? Ne samat mekot ja varvastossut kuin viime vuonnakin. 😏

Tuppo lähtee illalla vanhimman tyttärensä kanssa yöksi vanhempiensa luo. Minä lähden puolen tunnin päästä vetämään bingoa ja toivon, että aurinkoisesta päivästä huolimatta paikalle saapuisi paljon pelaajia. Tavoitteeni on, että omasta rauhasta nauttien saisin vihdoinkin pestyä parvekelasit. Eipä huomaa, että inhoan sitä hommaa?

Mutta nyt soitan äidille ja sitten alan pukemaan TheBaariin menoa varten...

Helluja ja helluntaita!

Vuosi 2016

Meinasin ynnätä viime vuoden tapahtumia, mutta...

...tajusin, että vuosi oli niin tapahtumarikas, että olisi turhan iso homma. Johan olen kaikista reissuistani tänne kirjoittanut. Yhteenvetona todettakoon, että kävin Tallinnassa kahdeksan (?!!) kertaa, kerran Tukholmassa, viisi kertaa Rovaniemellä ja viikon Seinäjoella. Käytiin Riihimäellä ja viikko Samoksella Kreikassa. Viikon olin Alanyassa Turkissa.

ONNEKSI osasin lähteä helmikuussa kotiin Rovaniemelle, jolloin ehdin viettää viikon isäni kanssa. Huhtikuussa mentiinkin Pojan kanssa hyvästelemään isä/vaari.

 Niin piti jättää hyvästit isälle, ex-vuokralaiselle sekä ystävättärelleni O:lle. *suru*

Vaikka reissaaminen on ihan mukavaa, niin toivon, ettei tänä vuonna tarvitsisi liikkua noin paljoa.

Voisi ja pitäisi liikkua muuten..! Ja tehdä vaikka ja mitä. Muunmuassa kuluttaa lankoja pois kuljeksimasta. No, juuri sain maksettua vuoden ensimmäiset laskut ja siitä tulee hoidettuna aina hyvä mieli.

Tästä eteenpäin! Kaikkea hyvää!

Loppulomaa, Alanya, Turkki

Vaikka "jollain" saattaa ärsyttää, niin tallennan itselleni näitä kuvia tänne silti.

Käytiin yhtenä päivänä T.K:n tutussa paikassa syömässä.

Saatiin paikalliseen tapaan alkupalaksi leipää ja "höysteitä".

Tilattiin molemmat broileria.

T.K. vartaita ja...

...minä leikkeitä jollain soosilla. Hyvää!

Jälkiruoaksi tilasimme kaksi Orgasmia. ;)

Ja T.K:lle uusi kokemus: B-52. Nam.

Talot Alanyassa ovat kasvaneet. Ei tuollaisia ollut siellä 90-luvun alussa.

Kissoja siellä oli vähemmän kuin Kreikassa.

Sasha oli supersuloinen!

Tutustuin Heikin baarin Heikkiin jo vuonna -93. Tarina kertoo, että suomalainen, juvalainen pariskunta kustansi Heikin Suomeen ja majoituksen lisäksi koulutuksen ammattikoulussa. Mies palasi Alanyaan ja perusti ravintolan. Nyt Heikin baareja on kaksi. Ei käyty enkä tavannut Heikkiä, jolla on Teemu Selänteen profiili.

Pääsin siis sairaalasta viimeisenä iltana eli perjantaina. Olimme hotellilla seitsemän aikaan. Kävin suihkussa ja pakkasimme laukkumme. (Kuvan kengät jätin turkkilaiseen roskikseen)

Olimme varanneet pöydän illaksi hotellin ravintolasta. Oli kukkia pöydällä ja kauniisti laitetut servietit. T.K. tilasi valkosipulibroileria ja minä osmannin pannun. Ei maistunut, pahus. T.K. söi kaiken omansa.

Minulla oli jo alkuviikosta varattu aika tatuoijalle kymmeneltä ja sinne menimme. Minulle tehtiin kaksi lintua olkapäähän; toinen isälle ja toinen ex-vuokralaiselle. R.I.P. both! Homma kesti noin kaksikymmentä minuuttia, olen tyytyväinen.

Sitten loppui loma. Hö.

Sairaala, Alanya, Turkki

Kyllä minua harmitti!!!

Olin keskiviikkona siellä meriretkellä ja illalla oli hotellilla turkkilainen illanvietto ruokineen. Jo silloin minua alkoi sattumaan selkään ja väsytti. Lähdin huoneeseen ja T.K. jäi reissututtujen seuraan. Yöllä alkoi kuume ja oksensin rajusti neljä kertaa.

Makasin koko päivän sängyssä ja nukuin. Kenkutti hukkaan menevä päivä. Iltapäivällä olo paheni. Tärisin kuumehorkassa puolisen tuntia ja oksensin viidennen kerran. Sain kutsuttua T.K:n uima-altaalta huoneeseen ja hän säikähti kuumuuttani. Veikkaan, että lämpöä oli yli neljäkymmentä astetta. T.K. haki miehen respasta ja he päättivät tilata ambulanssin.

Sillä me menimme T.K:n kanssa yksityiseen sairaalaan. Onneksi minulla on ympärivuotinen matkavakuutus!!! T.K. täytti kaikki tarvittavat paperit sairaalassa.

Minulta otettiin veri- ja virtsakokeet, ultraäänitutkimus sekä tomografia. Todettiin munuaiskivet ja raju munuaistulehdus. Sain suoneen suolaliuoksen lisäksi yhdistelmäantibiootteja.

Oli aika yllätys, että T.K:llekin tuotiin ruoka! Ihan hirveän pahaa, en pystynyt syömään.

Kylläpä ketutti katsoa sairaalan ikkunasta suoraan vesipuistoon, jossa lomailijat nauttivat päivästä!

Harmitti kyllä muutenkin kun seitsemän päivän lomasta meni kaksi päivää ihan susille!

Perjantaiaamuna (komea!) lääkäri vielä epäili voiko hän antaa minulle lentolupaa. Tuppo tekstitti, että "koita olla stressaamatta (sultahan se onnistuu)", ja minä stressasin. Mietin kaikkea; hotellia ja uutta paluulentoa ja kaikkea. Aivan mahtavaa kun jälkeen päin tajusin, että olimme ajatelleet Tupon kanssa samaa: hän oli jo katsonut, että lauantaina olisi päässyt edullisesti samaan hotelliin. Olisi ottanut matkan kahdelle ja tullut hakemaan minut. *sydän*

T.K. oli paikalla kun se (komea!) lääkäri tuli iltakierrolle ja sanoi hymyillen "hello ladies!". Pilke silmäkulmassa hän sanoi, että voin lähteä kunhan allekirjoitan paperin, että lähden osittain omalla vastuulla. JEE!

Mentiin taksilla hotellille pakkaamaan ja syötiin vielä hotellilla. (siitä lisää erikseen) Bussi nouti kentälle aamulla viiden jälkeen.

Kävin Suomessa heti paluupäivänä päivystyksessä ja sain antibioottikuurin. Tulehdusarvo oli jo laskenut 134:stä 74:ään. Tiistaina kävin terveysasemalla ja nyt odotan lähetettä Meilahteen munuaiskivien poistoon. Se tehdään ultralla, mutta silti jännittää.

Olihan loman loppuhuipennus!?!