Terveisiä Omasta Kotoa!
Ihanaa, kun olemme tästäkin sopineet äidin kanssa: soitti juuri ja puheensa oli ihan puuroa. Puolilta päivin hän aina väsähtää, ja vahvoilla kipulääkkeillä on osuutensa - minulla on lupa sanoa, että soitellaanpa illalla, kun olet virkeämpi. No heippa. 💗
Heräsin eilen aamulla neljän nukutun tunnin jälkeen ensin kahdeksalta, jolloin olisi kannattanut nousta. Nukuin vielä tunnin ja sitten väsytti enemmän. Pakko oli nousta keittämään kahvit ja ne juotuani aloin hommiin. Tiskiä ei ollut paljon ja puhtaasta/tyhjästä tiskipöydästä sai hyvän mielen.
Tein nukkumapaikastani sohvan takaisin, imuroin ja pesin lattiat. Pakkasin. Sitten kipitin Naapuriin syömään. Korjauksena, että pasta oli tonnikalaa eikä kanaa, kuten aiemmin väitin. Löysin roskia viedessä kaatopaikkajäte -laatikosta kivan värisen kivan kipon, jonka toin Helsinkiin vaikkapa kukalle suojaruukuksi. Siellä olisi ollut samanlainen ruskea, mutta sitä en halunnut.
Tavallaan lienee hassua, että ostin tarjouksesta kaksi pakettia juustoa ja toin ne mukanani? Mutta tiesin, että oma jääkaappini oli tyhjä. Hyvää oli ostamieni lihapiirakoiden kanssa...
Otin ensimmäisen askeleen tiettyjen astioiden suhteen. Olen ajatellut tuoda kaikki valkoiset Arabian lautaset ja nyt toin ensimmäiset neljä. Omat syvät lautaset ovat ärsyttäneet kaatuilemalla kuivauskaapissa.
Näitä Arctica -merkkisiä oli neljä. Kuluneitahan ne ovat, mutta ei haittaa minua.
Käärin lautaset kahteen pieneen pyyhkeeseen. Toinen oli Muumi -pyyhe (ja toinen harmaa-valkoinen Marimekko).
Löysin alakerran kirjahyllystä ('saa ottaa') Raija Orasen kirjan Nimeltään Kekkonen. Epäilin äidin lukeneen sen, mutta eipä ollut. Samalla vein kaapista loput sosepussit (sellaiset, joita pienet lapset imeskelee - äiti laittaa niitä aamupuuroonsa) ja smoothiet. Hain matkalla kaupasta neljä nektariinia, koska äiti pyysi. 😍
Naapuritar heitti minut äidin luo ja lähti itse noutamaan banaanilaatikoita kaupasta, josta ostin ne hedelmät. Poikansa on muuttamassa omilleen tyttöystävänsä kanssa ja muuttolaatikoita on ollut vaikea saada. Nyt hän sai niitä peräti kymmenen. Olivat illalla kuulemma aloittaneet urakan, tsemppiä! 👍
Ehdin olla reilun tunnin äidin luona ennen kyydin saapumista. Isot halaukset ja "kuukauden päästä tavataan!". 💖 Tieto paluusta lievensi vähän eron haikeutta.
Naapuritar heitti minut lentokentälle poikansa tyttöystävän kera. Kävin tekemässä lähtöselvityksen automaatilla ja riemuitsin saamastani istuinpaikasta. Olen istunut samassa kohtaa kerran ennenkin tänä vuonna!
Palasin vielä autolle polttamaan tupakan, hakemaan repun sekä lentolaukun ja halaamaan saattajat. Kiitos viikosta, Naapuritar! OLET TÄRKEÄ ja minulle niin arvokas!!! 💝
Jonotin turvatarkastukseen ja kappas, halusivat avata sekä repun että laukun. Onneksi jätin ne ruokailuvälineet matkasta! Olivat kiinnostuneet juustoista sekä avaamattomasta cappuccino -jauhepaketista (koska orgaanisia tuotteita), jonka nappasin äidin kaapista. No, eipä siinä mitään kun ne löytyivät helposti eikä tarvinnut purkaa tavaroita sen enempää.
Kentällä kävin vessassa ja täytin samalla vesipullon. Ostin tuopin, koska kone oli melkein puoli tuntia myöhässä ja koska olin kentällä niin ajoissa.
Päästiin koneeseen, jossa minun piti nostaa reppukin ylös. Etupenkissä on jaloille hyvin tilaa - ja minulla aina vaan samat farkut jalassa... 😆
Luin kirjaa (!?!) ja torkahtelin. Laitan lentokoneessa ottamani kuvat myöhemmin, koska olen menossa tänään jonottamaan hävikkiruokaa. Ai että, joku ääni kettuilee selän takana, mutta koitan olla välittämättä. Minulla on minun valinnat, eikö niin?
Jossain vaiheessa lentoa oli hetken melkoista turbulenssia, mutta ei onneksi kauaa. Hei hei, Rovaniemi - nähdään taas pian!
Laskeuduttiin ja kappas, uloskäynti oli koneen takaosan kautta. Se siitä etupenkin edusta, mutta mihinkäs minulla kiire olisi ollut. Oli bussikuljetus portille. Juttelin odotellessa lentoemon kanssa ja hän kertoi koneen jatkavan matkaa schengen alueen ulkopuolelle, jolloin matkustajilta vaaditaan ja tarkastetaan passit - siksi meidän piti tulla pois koneesta eri kautta."Omaa" bussia odotin vain kymmenen minuuttia ja olin kotona vähän ennen kahdeksaa. Kävin ostamassa neljä lihapiirakkaa, koska se oli helpoin vaihtoehto. Takana erilainen ja aika raskas viikko. Nukuin kahdeksan tuntia.
Kiitos mukana kulkemisesta! 💛