maanantai 30. huhtikuuta 2018

VappuSalaattia

Varhaisaamun sumu hälveni ja aurinko paistaa.


Heräsin tänään ensin neljältä. Sain nukuttua vielä pari tuntia, mutta kuuden aikaan oli noustava keittämään kahvia.

Eilinen bingo sujui mutkattomasti. Eipä niitä pelaajia ollut suklaasta huolimatta juurikaan enempää kuin edellisenä sunnuntaina. Sama se. Jäin bingon jälkeen TheBaariin katsomaan nuorten Leijonien kultamatsia kutoen samalla. Äitienpäivätossukat ovat viimeistelyä vaille valmiit. Esittelen ne vasta valmiina.

Lähdin matsin jälkeen kauppaan ja sieltä kotiin. Tein vapuksi salaatin. Tiskasin.

Tai no, ollakseni tapani mukaan rehellinen, niin pohjana oli valmis salaatti. Kävin sen läpi ja poistin isot ja kovat osat. Lisäsin salaattijuustoa.

Tajusin juuri, että tuosta puuttuu tykkäämäni makea elementti. Onneksi jääkaapissa on viinirypäleitä. Lisään niitä ennen syömistä. Pitäisi kaivella pakastimesta jotain. Jääkaapissa on perunoita ja kermaa, mutta proteiini (noinhan ne ruokaohjelmissa kutsuu lihaa/kanaa/ym.) puuttuu. Kai tuolta jotain kivaa löytyy. Pengon vasta sitten kun Tuppokin on herännyt.

Jääkaapissa on myös kuoharipullo, oranssi. Se on viihtynyt siellä kauan! Ostin pullon Tallinnasta varmaan yli puoli vuotta sitten. Aioin avata sen jouluna, sitten uutena vuotena, ystävänpäivänä, syntympäivänä, pääsiäisenä, vuosipäivänä... JOSPA avaisi sen tänään tai huomenna. Muutenhan se saattaa jo pilaantua..? ;) 

Mitähän ihmettä täällä blogissa on tapahtunut? Kaikki toiminnot lukee englanniksi, mutta tekstin muoto ja "linkki" lukee suomeksi. En ymmärrä. Tai siis kyllä minä englantia ymmärrän, mutta tapahtunutta muutosta en. "Labels, schedule, permalink, location, options..." Pöh.

Mitään vapunviettosuunnitelmia ei ole. TheBaarissa on tänään jotain ohjelmaa ja drinkkitarjouksia. Vilkaisin eilen listaa...

Long Island Ice-sima? Bombay Gin-sima? Aika erikoista. Huomenna siellä on tarjolla 'pientä naposteltavaa'. Kokemuksesta TIEDÄN, että Rouva Omistaja on loistava kokki. Ja tiedän, että siellä on ainakin perunasalaattia ja patonkia. Kakunkin hän tekee aina. Sinne on mentävä!

Ai niin, U2-lapaset käytiin lunastamassa eilen. Vihdoin ja viimein. Johan minä ehdin kantaa niitä lankakassissa mukana ainakin kuukauden. Ampiaisenpesä ei nyt menekään hänelle kenelle sen tein. Toivottavasti eräs toinen lunastaa sen.

Eipä minulla nyt muuta.

ILOISTA, MAUKASTA, AURINKOISTA,  
KIVAA, HAUSKAA
MIELUISAA ja MUKAVAA VAPPUA! 👀

(kuva lainattu netistä)
 

Toivotteleepi Stansta.

 

sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Seitsemän vuotta

Tavattiin Tupon kanssa seitsemän vuotta sitten.


Olin yksin kotona, kun eräs ystävätär soitti ja pyysi siivousseuraksi kotiinsa. Minä menin. Monta tuntia puunattiin ja pyykättiin. Käytiin sitten parilla palkinnoksi urakasta. Minä lähdin kohti kotia, mutta jostain syystä en halunnut mennä vielä yksin sinne.

Poikkesin kodin lähellä olevaan ravintolaan, joka oli auki myöhempään kuin muut lähellä olevat. Pelasin biljardia jonkun turkkilaisen kanssa ja sain hänestä 'perskärpäsen'. Pakenin miestä pöytään, jossa istui nainen, jonka kanssa olin myös pelannut. Tuppo istui siinä samassa pöydässä...

Valomerkin tultua sanoin Tupolle, että asun lähellä ja minulla on vähän olutta jääkaapissa. Että tulisitko? Ja mies tuli. Oikein mukavaa meillä oli, jutustelu sujui jouhevasti. Aamulla lähdin kauppaan ja kysyin haluaako mies sieltä jotain. Jälkeenpäin selvisi, että mies oli vitsillä pyytänyt jäätelöä. No, sai Alepan suurimman tuutin, josta osan söi polveni kautta. Älkää kysykö miksi. ;) 

Seitsemän yhteistä vuotta on takana. Monen monta ihanaa reissua on takana. Ollaan käyty yhdessä Rovaniemellä, Lopella, Riihimäellä. Tallinnassa, Tukholmassa ja Tanskassa. Turkissa ja Kreikassa. Tuppo on ihan parasta reissuseuraa!

Toki mutkiakin on matkaan mahtunut, mutta niistä on selvitty. Tupon tyttäristä on tullut aikuisia, nuorin on seitsemäntoista. On ollut rippi- ja ylioppilasjuhlia. Jälkimmäisiä on vielä edessäkin. Ja minusta on tullut mummo. Taphtumia vaikka kuinka ja paljon.

Onnea on Tuppo! 💗


Nyt on aika alkaa taas valmistautumaan bingohommiin. Tänäänhän minulla on ektrana jaossa kaksitoista suklaalevyä. Ihan itse päätin, että ne saa ensimmäisen, kolmannen ja viidennen rivin bingovoittojen yhteydessä. Aina löytyy joku, jonka mielestä päätös on huono, mutta tänään se olen MINÄ, joka määrää. Niih. Ei ole pakko pelata jos pelkää...

BINGO!

lauantai 28. huhtikuuta 2018

Surr-rurr

Kovin on harmaata.


Niin ulkona kuin juuri valmistuneessa LankaJutussa. Piti tehdä tämä jo viime kesänä, mutta jotenkin se jäi. Nyt virkkasin tämän vähän niinkuin välityönä sukan kutomisen tökkiessä. Ennen ampiaisten tuloa. Huhun mukaan leikkipesä estää ampiaisia rakentamasta omaansa samalle reviirille. Ystävä vie tuon testiin siirtolapuutarhamökilleen.

Laitoin Mammalle tekstiviestin, johon hän vastasi. Siellä oli, Luojan kiitos, käyty korjaamassa se hissi ja näin nainen oli päässyt kotiinsa. ONNEKSI. Naisen hyvin tuntien hän oli muutenkin varmasti jännittänyt jo viikkoja kotiinsa paluuta. Menen vierailulle vasta huomenna kun saattajat ovat lähteneet.

Tuppo voi paremmin kuin eilen. Nukkui tosin sohvalla mikä oli kuulemma helpompi vaihtoehto kuin sänky. Enää ei kuulu kipuähkintää. Ihanaa!

Ja nyt aurinkokin pilkistää. Jos lähtisi vaikka piipahtamaan lähellä olevalla isolla kirppiksellä, jossa ihme kyllä en ole koskaan käynyt. (Edit. se onkin auki vain sunnuntaisin)

Lempeää lauantaita!

perjantai 27. huhtikuuta 2018

Sitä soppaa saa mitä...

Saatan jo hymyillä. Ainakin vähän. :) 


Viitaten edelliseen postaukseen, jota en alunperin aikonut edes kirjoittaa, niin se kannatti kuitenkin. Suuttuminen, paha mieli ja murina toi uutta iloa. Kiva näin.

Nyt siihen soppa-aiheeseen, josta aioin alunperin kertoa. Kuten aina, niin osa ainesosista oli saatuja ja vaati minulta säveltämistä enemmän kuin ehkä osaan...

Tämä oli alkusysäys. Lehtikaali-kasviswok, jossa oli porkkanaa, puna-, lehti- ja kiinankaalia. Ei sipulia eikä paprikaa, tuoteselosteen mukaan. En ole koskaan ostanut vastaavaa.

Jääkaapissa oli ennestään tämä, joka oli myöskin minulle entuudestaan tuntematon. Noista poistin varret, ja nuput huuhtelin huolellisesti.

Pesin, kuorin ja pilkoin perunoita.

Maustoin keitinveden suolalla, kasvisliemikuutiolla sekä yrttisekoitusmausteella. Kuutioidut perunat pomppasivat sinne.

Silppusin yhden sipulin (enempää ei ollut). Kuullotin sen pannulla ja lisäsin...

...ne kukka- ja parsakaalit sekä Wok-jutut. Paistelin niitä hetken pannulla. Taisin laittaa jotain mausteita niihinkin.

Puristin päälle jääkaapista löytynyttä sitruunaa sekä huiskaisin ripauksen pippurisekoitusta. Nyt soppa(?) on muhinut hellalla ties kuinka kauan, sillä en tohdi alkaa soseuttamaan sitä nyt, kun Tuppo vihdoin nukkuu.

Kunhan Tuppo herää, niin soseutan sekamelskan ja lisään kuohukerman loput. Kiehautan, ja nostan varpaat pystyyn, jotta hässäkkä olisi syötävää. Olisikohan liikaa pyydetty, että jos se maistuisi edes pikkuisen hyvältä? Pliis.

Voi pojat ja tytöt, että tämä tekstin näpytteleminen tekee mielelle hyvää!
Pyysin TheBaarin uudelta omistajattarelta jotain ekstraa ensi sunnuntain bingoon ja sain kuvan tuotteet. Laitoin jo paikan FB-sivulle kutsun tulla sunnuntaina pelaamaan bingoa. Samalla laitoin kutsun vappupäivälle, jolloin omistajatar tarjoaa "pientä naposteltavaa".

Kyllä tämä taas tästä. Palaan kertomaan miltä ns. soppa maistui ellei hävetä liikaa myöntää jos soppa meni juuri pestyyn vessanpönttöön...

EDIT. Tuppo heräsi siksi aikaa, jotta tohdin surruutella sauvasekoittimella. Oi nam, tiedoksenne, että sopasta tuli vallan-vallan maittavaa! Vessanpönttö jää ilman...

 Palataan.

ÄrrMurrPerrStanaGrrr... ja onneksi huohh.

Että tällainen päivä. 

 

Vanha rouva blogissaan mainitsi jossain kohtaa, ettei kannattaisi alkaa ruoan laittoon jos mieli ei ole positiivisesti mukana. *)  Oikeasti päivä on ollut niin monella muotoa outo, ärsyttävä ja jopa tuskallinen, ettei mieli tästä (syömättäkään koko päivänä..!?) helpolla parane.

*) Teen näemmä tuosta en-vielä-tiedä-mitä-siitä-tulee-sopasta toisen postauksen sillä vallitseva fiilis keskittyy nyt kaikkeen muuhun, joka pitää päästää ulos...

Ensinnäkin Tuppo onnistui viime yönä katsomaan olkansa yli niin, että joku lihas lavassa revähti. Koko valvomansa yön ja aamun miehen jokainen liike aiheutti älähdyksen suusta, joka ei juuri koskaan eikä mistään valita. Sängystä ylös pääsemiseen kului aikaa yli viisi minuuttia ja monta ilmeisen kivuliasta hetkeä. Hain apteekista kipugeeliä ja ystävättäreltä särkylääkettä. (Vissiin toimii sillä mies vihdoinkin nyt nukkuu, yes.)

Mamma soitteli putkiremonttipaluumuuttomatkaltaan (oli pakko kirjoittaa juuri noin). Jostain syystä minulle tuli iltapäivällä tarve lähteä poikkeamaan hänen pihassaan ja kas. Ei ramppia rollaattoria varten!? Utelemalla löysin 'vastaavan henkilön', jolta kysyä tilanteesta ja kuulin, että tarvittava kellarikäytävä oli esteistä vapaa rapusta A. siirtymiseen rappuun B., mutta hissi oli hajonnut kaksi tuntia sitten. Korjaaja tulossa VASTA maanantaina. EI HELVETTI!!! 

Mamma ei pysty nousemaan yhtä porrasta saati kymmentä. Tietysti soitin hänelle ja ilmoitin tilanteesta. Mestari mikä-lie ei olisi varoittanut omatoimisesti. Onneksi Mammalla oli saattajana sukulaismies, joka ymmärsi soittaa yksityiseen mikä-se-on sairaankuljetukseen. Toivottavasti he saivat naisen kotiin! (Kysyn tilannetta vasta aamulla - nyt en 'uskalla'...)

(FB:sta lainattu kuva)

No sitten. Tein sen sini-valkoisen tölkkilapasen, jonka se joku mies lupasi lunastaa "loppukuusta". Koska eurot loppui tänään kipugeeliin ja vähän muuhun, niin laitoin tekstiviestikyselyn hänelle. Mies sentään vastasi, mutta: "Moi, sorry oon nyt Iisalmessa mökillä vapun yli ni myy vaa eteenpäin ni tehdä kaupat joku toinen kerta. On noi hiton siistit. Vappuja!" Haistakoon..!!!

JEE: laitoin murinani FB:iin ja kappas, ala-asteaikainen luokkakaverini ostaa lapasen minulta ja samalla tavataan Rovaniemellä "sadan" vuoden jälkeen. Hänen siskonsa asuu lapsuuteni kotitalossa ja saatan päästä sinnekin 'nuuhkimaan'. Kunnia Facebook'ille!!! Samalla taisin saada yhden tilauksen lisää... Nythän saatan jo vähän hymyilläkin.. :) 

Kiitos kun "kuuntelit"!!! 

Minä kuuntelen kun hieman kivuttomampi mies kuorsaa... *sydän*

Lopetan nyt tähän ja alan kertomaan (jo hieman hymynkare suupielessä) sopasta, jonka lopputulos on vielä selvittämättä...


Vielä KIITOS läsnäolostasi! Arvostan.

torstai 26. huhtikuuta 2018

Jokerit-tölkkilapanen

Aurinkoista.


Sain eilen kudotua Jokerit-tölkkilapasen valmiiksi.

Olisi ehkä pitänyt tehdä raidoitus vähän erilailla. Puna-keltaiset raidat kapeampina, mutta kelvatkoon noin.

Piti säästellä kyseisiä värejä sukkiin, joista sain ensimmäisen varren tehtyä illalla. Päätin laittaa mukaan mustaa, josta tein resorin. Teen myös kantapään ja jalkaterän mustalla, jotta ei tarvitsisi mennä lankaostoksille. Näppärää?

Olin saanut rasiallisen Marcarpone'a enkä halunnut hukata sitä.

Olisin toki voinut tehdä vapuksi jonkun hyydykekakun, mutta olisi joutunut ostamaan liivatelehtiä, voita, rahkaa, keksejä ja jotain muuta.

Nyt kotoa löytyi valmiiksi kaksi tummunutta banaania sekä...

...tölkillinen mangososetta. Kaupasta ostin (-30%) kaksi purkkia laktoositonta luomukuohukermaa, joista käytin yhden ja lorauksen toista. Vatkasin kerman vanilliinisokerin kera ja sekoitin mukaan banaanimössön sekä osan soseesta.

Oli (on) oikein hyvää viinirypäleiden kera. Jopa niin hyvää, että söin kolme kertaa. Mukava iltapala.

Poika toi eilen hääkutsut. Monikossa siksi, että pari vihitään maistraatissa ja juhlat ovat seuraavana päivänä Espoossa. Vihkitilaisuuteen tulee lähinnä vain perheet. Menemme sitten tuoreen hääparin kanssa varhaiselle lounaalle.

Juteltiin pitkä kiva puhelu äidin kanssa illalla. Hänelle on hankittu jo lentolippu Rovaniemeltä Helsinkiin sekä majoitus hotellissa kahdeksi yöksi. Majoituspaikka aamiaisineen on hänelle entuudestaan tuttu ja sijaitsee helpossa paikassa. Paluumatkan äiti tekee junalla.

EDIT. Taisin pompata näkyvästi paikallani, kun huomasin juuri, että Rovaniemellä on Kädentaitomessut silloin, kun olen siellä. Taitaa äiti lähteä mukaan, hänhän on ammatiltaan askartelunohjaaja. Mukavaa yhteistä puuhaa tiedossa siis!

Reipasta torstaita!

keskiviikko 25. huhtikuuta 2018

Bingoa & blogeja

Sataa.


Olin tosiaan sunnuntaina vetämässä bingon. Oli poikkeuksellisen niukasti pelaajia paikalla. Kone, joka arpoo pallot, on "museokapine" jostain 70-luvulta. Oikeiden rivien tarkistus tapahtuu manuaalisesti ja on hieman haastavaa sekä hidasta. Tällä kertaa melkein jokainen rivi voitettiin vähintään kahdella lapulla. Jokainen lappu piti tarkistaa erikseen ja voittaja arvottiin kortilla. Hidasta hommaa. Suoriuduin silti melkein normaalin kolmen tunnin aikana.

Kävin paluumatkalla kaupassa, kuten aioin. 'Osasin' sitten ostaa kahvia pannujauhatuksena, "koska se oli tarjouksessa" ja merkkikin oli entuudestaan minulle tuntematon. Yleensä kyllä katson, että ostan suodatinkahvia - nyt en. Saas nähdä, keitin siitä juuri pannullisen. Muistelen, että pannujauhatusta piti laittaa enemmän tai vähemmän? Laitoin enemmän, ja nyt maistamaan...

Ihan hyvää ja helposti juotavaa, onneksi. Oikeastaan aika pehmeän makuista. Ostin meinaan kaksi pakettia kerralla...

Tajusin eilen, että ennen minulla oli tapana poiketa useissa blogeissa lukemassa ja kommentoimassakin. Mihin se tapa katosi? Iso syy oli varmaan se, että monet silloiset kirjoittajat  lopettivat bloginsa pitämisen. Liekö monella syynä facebook'iin liittyminen, en tiedä.

Hanni on kirjoittanut viimeksi viime vuoden helmikuussa. Liskonaisen blogista löytyikin yllätys: hän on käynyt postaamassa viime kuun alussa! Edellinen käynti oli näemmä ollut syyskuussa -17. Susikairan akka on kirjoittanut viimeisimmän päivityksensä maaliskuussa 2015. Arjaanneli "voitti", sillä hänen viimeisimmästään on hieman yli viisi vuotta. 

Pahus, noita akkoja blogeineen on jopa ikävä vaikka kaikki neljä ovatkin fb-kavereitani. Ei se ole sama asia, niih.

Olen kyllä alkanut vierailemaan siinä blogissa, josta sain jämälankapatalappuvinkin (hui, mikä sanahirviö!). Sude oli blogissaan kommentoinut neljää seuraamaansa blogia. Kivasti, nätisti, kauniisti, kehuen ja arvostaen. 

Siellä olevan linkin kautta pomppasin yhteen niistä blogeista ja kuinka ollakaan - luin sitä blogia tästä vuodesta taaksepäin melkein vuoden 2015 alkuun saakka!?! Meinaan lukea kaiken ihan alkuun saakka eli vuoteen 2010. On siinä vielä kahlattavaa. Meinaan kommentoida ja kiittää mm. mielettömän kauniista kuvista, mutta vasta sitten kun olen kahlannut kaiken läpi.

Kuvien sinisen tölkkilapasen tilasi joku entuudestaan minulle tuntematon mies, joka lupasi soittaa viikonlopun aikana lapasen toimittamista varten. Jokerit-lapanen on tekeillä. Olen ollut hieman laiska sen tekemisen suhteen, mutta eipä sille mitään määräpäivää olekaan sovittu. Äidin yösukat päätin kutoa vasta perillä Rovaniemellä. Sinne lähtö on tasan viikon päästä.

Jännää miten nykyään kahvi aiheuttaa käsien tärinää. Ei se ennen tehnyt niin. Silloin, kun tapasimme Tupon kanssa, emme keittäneet kovin usein kahvia. Ehkä kerran-kaksi viikossa. Nykyään on harvinaisempaa, ettemme keittäisi pannullista. Joskus jopa kaksi kertaa samana päivänä.

Nyt kun sataa, niin on hyvä päivä kutomiselle. On kuitenkin pakko käydä kaupassa sillä jääkaappi ammottaa jälleen tyhjyyttään. Jotta en huijaisi, niin löytyy sieltä hilloja sun muuta, mutta ei niistä ruokaa saa tehtyä.

Onko teillä suunnitelmia vapuksi? Meillä ei. Lupauduin menemään taas bingohommiin sunnuntaina ja sehän ei vielä ole vappua. Ei ihan.

Iloista vapun odotusta!

sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Sunnuntaipäivää

Viileämpää ja pilvistä.


Oli niin monta päivää aurinkoista ja lämmintä, että muutoksen huomaa. Meillä on jo jonkun aikaa nukuttu ikkuna auki ja tänään ei olisi huvittanut nousta 'peiton' alta. Palelsi. Oli kuitenkin noustava keittämään kahvia sillä menen tänäänkin vetämään bingon. Halusin heräillä rauhassa ajan kanssa.

Tein äidin patalapulle kaverin. Tästä tuli hieman edellistä pienempi sillä en malttanut odotella lisää langanpätkiä. Haitanneeko tuo. Vien tuon mennessäni.

Mietin sellaista, että tekisin äidille kaipaamansa superlöysät yösukat ja veisin ne mennessäni. Piilottaisin ne jonnekin kortin kanssa. Sitten voisin äitienpäivänä soittaa ja antaa vinkin mistä kannattaa etsiä "jotain". Eipähän tarvitsisi postitella.

Tiijjan tilaamista tölkkilapasista viides eli viimeinen valmistui.

Kuten hän kommenttilaatikossa kirjoitti, niin "Nuo on just hyvät ja Ilves-tumppu just eikä melkein. Näin tilaajana voin omasta puolestani valaista että nuo on tosiaan ihmisille, joilla on jo kaikkea ja ajatus tärkeämpi kuin itse tuote, jos ymmärrätte mitä tarkoitan. Lisäksi mulla ja mun siskolla on vähän niinkuin "kisa" aina siitä, kumpi keksii pöhkömmän/kekseliäimmän/hauskimman tms joululahjan toiselle. Ja kun sille ja lankomiehelle maistuu bisse niin tämähän on hyvä idea heille. Ilves-lapanen on pientä kuittailua lähipiirini "Tapparammiähelle".

Oltiin yhteyksissä facebook'in kautta. Lapaset lähtevät postin kautta ensi viikon alussa kohteeseen.

Vielä syntyi yksi lapanen lisää, mutta siitä toisella kertaa. Nyt "jonossa" on äidin sukkien lisäksi Jokerit-tölkkilapanen ja -sukat.

Jaahas, kahvit on juotu ja on aika alkaa pukeutumaan sekä valmistautumaan lähtöön. Edessä on siis kolmisen tuntia numeroiden kuuluttamista. Viime sunnuntaina sain kehuja mikrofoniäänestäni... Kotiin palaan kaupan kautta sillä kahvi, maito, vehnäjauhot, lihaliemikuutiot, margariini, ruokaöljy, jne. on loppu.

Mukavaa päivää!

sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Ruokailua sukilla

Tyhmä otsikko, mutta piti laittaa, kun tuli mieleen.


Olin eilen juuri lähdössä kotoa, kun puhelin soi. Rouva (se liikunta- ja kuulorajoitteinen) soitti, että kaipasi apua apteekkiasioille. Diabetes-lääkkeet olivat niin häneltä kuin apteekistakin olleet loppu ja nyt olivat soittaneet lääkkeen tulleen. Rouvalla oli enää kaksi taksimatkaa jäljellä, ja apteekki on tässä lähellä. Tottakai lähdin auttamaan.

Hain Rouvalta Kela-kortin ja rahat. Kävin apteekissa ja kaupassa ostamassa maitoa. Vein ostokset sekä loput rahat Rouvalle. Hän antoi muutaman euron "juoksupalkkaa". Tuli taas hyvä mieli, että voin olla avuksi.

Samalla reissulla törmäsin pitkäaikaiseen ystävättäreeni. Olen tehnyt hänelle joskus Jokerit-sukat (näemmä 2015), jotka hän oli antanut eteenpäin yhteiselle ystävällemme. Nyt hän tilasi uudet itselleen ja maksoi ne etukäteen.

Siitä ilosta vein Tupon syömään. Lähellä on ravintola Golden Rice Bowl, intialainen paikka, jossa olemme käyneet monta kertaa. Viikonloppuisin lounaspuffet on auki klo. 18. saakka ja maksaa yksitoista euroa.

Tarjolla oli salaattia, susheja, rakastamiani friteerattuja 'kanapalloja', broileria, nautaa, riisiä, nuudelia ja vaikka mitä. En ole koskaan lähtenyt nälkäisenä pois eikä niin käynyt eilenkään. Itseasiassa jopa nauroin Tupolle kun hän silminnähden ahmi liikaa, hih.

Meille tulee Tupon kanssa parin viikon päästä SEITSEMÄN VUOTTA täyteen ensitapaamisesta. Onko se 'se seitsemän vuoden kirous' vai mikä, mutta meillä on ollut melkoisen kuoppainen kevät. Rakkautta ja toisesta pitämistä ei puutu, mutta välillä tuntuu, että seinät (ja tavarapaljous) kaatuu päälle. Teki hyvää mennä 'ulos' syömään, jutella ja samalla fiilistellä sitä, että pääsemme ensi kuun lopulla reissuun. Pois kaikesta, tavallaan.

Ennen kyseistä reissua käyn vajaan viikon äidin luona Rovaniemellä ja sekin hetken erossa oleminen tekee varmasti hyvää.

Olen tänään menossa pitkästä aikaa vetämään bingon TheBaariin. Samalla, kun ei yhtään huvittaisi, on se jännää niin pitkän tauon jälkeen. En kai koskaan unohda, kuinka joku nuori likka kommentoi, että kuulostan kuuluttaessani numeroita ihan merisäältä. Hah.

Poika on palannut Suomeen tulevan vaimonsa kanssa ja samoin ilmeisesti Gun. Soitanpa äidille ennen kun alan (henkisesti?) valmistautumaan bingoiluun.
 

Viidettätoista päivää.

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Onnea arvonnoissa

Joskus onnistaa.


Osallistun toisinaan arvontoihin facebook'issa. Moni epäilee, ettei niistä koskaan voita mitään, mutta toisin on todistettu. Eräs ystävättäreni on oikea onnenmyyrä ja voittaa tämän tästä jotain. Toinen ystävätär voitti äskettäin liput DBTL festareille, grillivälinesetin, seinätarran ja jättipussin sipsejä.

Itse voitin taannoin liput Apolloon. Sain valita päivän, jolloin mennään. Valitsimme Tupon kanssa illan heinäkuun lopulle. Silloin siellä esiintyy Sami Hedberg.

Viime viikolla voitto osui Unikulman arvonnassa ja voitin kaksi lippua Kevätmessuille. Katsoin netistä messujen tarjonnan ja totesin, ettei nuo messut ole oikein minun juttu. En kasvattele mitään edes parvekkeella saati sisusta mitään terassia sun muuta.

Liput tulivat postissa. Laitoin niistä tuon kuvan facebookiin ja kyselyn keksisikö joku noille käyttöä. Yhteyttä otti yläasteaikainen luokkakaveri ja pääsimme sopimukseen. Noiden lippujen arvo oli á 19€ ja minä myin ne yhteensä kahdella kympillä.

Kipitin eilen illalla Oopperatalolle viemään liput ja samalla tapasimme ensimmäistä kertaa KOLMEENKYMMENEENVIITEEN VUOTEEN!? Seurassaan naisella oli äitinsä, joka toimi aikoinaan samassa koulussa opettajana. Kerroin, että olisin tunnistanut molemmat helposti. Nauratti. Sain vielä illalla kiitos-viestin lipuista.

Aurinkoista lauantaipäivää!

perjantai 13. huhtikuuta 2018

Tölkkilapasia ja telkkaria

Nyt näitä tölkkilapasia.


Jännää, että päätin niin olla MUKA enää koskaan tekemättä moisia ja kuinkas sitten kävikään. Tapanani on laittaa kuvia tekeleistä facebook'iin. Ehkä noloa, tai sitten ei. Saan kuitenkin sitä kautta lisää tilauksia, jotka minulle kyllä kelpaavat.

En enää edes muista, kuinka monta olen noita väkertänyt. Viimeisin 'tilaus' oli viidelle lapaselle ja tässä postauksessa esittelen lapaset kaksi, kolme ja neljä. Viides on puikoilla.

Tilaus oli alunperin neljälle; kaksi miehille ja kaksi naisille.

Sitten määrä kasvoi yhdellä. Toiveväreinä mainittiin kaksi: Ilves-joukkueen värit ja Harley Davidson-värit. Onnistuinko?

Sitten muihin asioihin. Ärsyttääkö kenelläkään muulla Jethro? Tapa artikuloida kuin pikkulapsiLLE. Entä se, ettei Onnenpyörässä enää sanota "änn niinkuin niilo"? Jo ensimmäisessä jaksossa meni konsonantti väärin kun veet, deet, teet sun muut eivät erotu. Taidan lopettaa formaatin katsomisen, vaikka oletin, että sitä sietää kuunnella kutoessa. Ei siedä. Kymppitonnia voi kuunnella. Napakymppi toistoineen ärsyttää. "Kuuleeko Niina".

Entä mitä veikkaatte löytääkö Suomen Bachelor unelmiensa rakkauden? Onko joku teistä Ruutu+'n tilaaja niin, että tietää jo vastauksen? Shhh, ei saa kertoa!!! Itse en osaa sanoa muuta kuin, että pari naista ovat "nou-nou"-listallani.

Pidän Stadi vs. Lande'sta mm. juontajakaksikon vuoksi. Seuraan myös Heikoin lenkki-ohjelmaa sekä Haluatko miljonääriksi-ohjelmaa.

Musiikin ja karaoken ystävänä seuraan tottakai The Voice of Finland'ia sekä X Factor'ia, joista ensin mainitusta pidän huomattavasti enemmän.

Hyvät ja huonot uutiset ovat hyvien alkuvuosien jälkeen laimentuneet ja Pitääkö olla huolissaan toimii paremmin. Vaikkapa vain Jenni Pääskysaaren sekä ihanan Kari Hotakaisen vuoksi.

Meillä katsotaan myös Sohvaperunat sekä Villi kortti. Ja Burgerimies sekä Suomen huutokauppakeisari. Ja Alina idässä.

On toki Enbuske, Veitola & Salminen, Harkimot, Kupla, Versus, Kingi ja vaikka mitä, mitä minä 'seuraan' kutoessani, kun pitää edes toisella silmällä seurata silmukoita. Karppia ja Aallonmurtajaa pitää seurata kutomatta. Tuppo katsoo Game of Thrones'it ja minä Quantico't.

Ja juuri nyt huomasin, että digiboxin tallennustila on loppu. ÄKKIÄ katsomaan jotain "pois", jotta saa uusille tallennuksille tilaa...

On perjantai 13. päivä...