Nyt voi sanoa, että TÄLLÄ VIIKOLLA lähdetään...
Viikonloppu oli ja meni. Tein perjantain ja se oli ihan ok. Lauantai oli kummallinen: puoli kahdeltatoista yöllä oli vain kuusi asiakasta ja vartin päästä koko torppa täynnä. Hei hulinaa!
Eilen pidin vapaan ja tuuraaja veti bingon. Menin itsekin paikalle kun kerrankin pääsin pelaamaan. Kannatti! Voitin KUUSI kertaa!!!
No nyt toi paikkakin näkyy kuvassa, mutta ei välitetä siitä?
Kävin perjantaina huollattamassa kynnet. En osannut päättää väriä...
En tiennyt tästä. Eikä moinen asia tullut muutenkaan mieleeni. Pitäisikö huolestua?
Päätin kuitenkin, että näillä mennään ja reissun jälkeen joku muu väritys.
Menen kohta tapaamaan Tupon vanhinta likkaa. Hän tuo reissurahaa Tupolle Tupon äidiltä. Meille tulee loistava reissu!!! :) Olen päättänyt niin, että kun lentokone saavuttaa huippukorkeuden ja tulee ilmoitus, että turvavyön voi avata, niin annan itsetekemäni kortin sekä kerätyt rahat. Yhteen viisikymppiseen laitan lapun, että "ilmastointi?". Heh heh...
Viisi yötä lähtöön!
Odottavan aika ON pitkä, mutta pääasiassa kivaa.
Tuntuu, ettei mene tuntiakaan ilman, että ajattelen edessä olevaa reissua. Hyvällä ja iloisella mielellä, vähän panikoiden, mutta se on luonnollista Stanstalle. Se panikointi. Saanko tarpeeksi rahaa mukaan? Mitä vaatteita otan? Mitä pitää vielä ostaa? (Aurinkorasvaa, aloe veraa, jne.) Mitä pitää ottaa mukaan? Tarviiko apteekista jotain?
Apteekissa tuli jo käytyä. Minulla on flunssa! Yskä ei anna nukkua, nenä on tukossa ja vuotaa, päähän sattuu. Särkylääkkeet oli loppu, joten hain halvinta mahdollista. Samalla ostin toisen paketin reissua varten. Ostin myös halvinta (ripuli-)lääkettä vatsojemme suojaksi. Nyt popsin kuurina noita Ibumax'eja ja Duact'ia. Menköön tauti muualle viikossa, kiitos.
Ostin aikaa sitten kirppikseltä perusmallisen suolasirottimen, jota olin täällä Tupon luona kaivannut. Nyt sain täytettyä sen. Miten voikaan tulla iloiseksi noin pienestä asiasta?
Oikein harmittaa kun olen ollut niin veltto koko viikon. Nukkunut huonosti ja muun ajan löhönnyt sohvalla katsomassa kaikkea tyhmää telkkarista. Ja yskinyt sekä niistänyt. Sain sentään eilen jotain aikaiseksi...
Kävimme Tupon kanssa kimpassa kaupassa. Sen jälkeen tiskasin...
...samalla kun tein kahdeksi päiväksi jauhelihakeittoa. Tuo pullo tiskipöydällä on suolamylly. Kun keittokomerossa on vain kaksi tasoa ja toisen täyttää mikro, leivänpaahdin sekä kahvinkeitin, niin tiskipöytä väkisinkin täyttyy tavaroista. Vasemmalla takana on ns. lääkekaappi. Uuh.
Tänään, ihan kohta, on PAKKO lähteä huollattamaan kynnet. Samat (kuva edellisessä tekstissä) ovat olleet ennätykselliset KUUSI VIIKKOA ja sen ovat kyllä näköisetkin!? Olen pitkittänyt menoa niin kolmen päivän sateiden kuin kuntonikin vuoksi. Nyt ei enää pysty. Olen hieman epävarma tulevasta väristä edelleen. Sini-valkoiset? Suomi vs. Kreikka? Heh.
Joko mennään?
Tapasin Pojan yöllä. Olipas hassun näköistä kun yli 190-senttinen jannu potkiskeli uudella potkulaudallaan. Hienoahan se on, että poika liikkuu muutenkin kuin julkisilla kulkuvälineillä. Pääsin itsekin kokeilemaan moista laitetta kai ensimmäistä kertaa koskaan. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa ja samalla sain annettua kauan odottaneet Tallinnan tuliaiset.
On siis perjantai ja sehän tarkoittaa sitä, että edessä on karaoke/bingo-viikonloppu. Melkein viimeinen ennen reissua. Saattaa kyllä muotoutua rankaksi kun on "röörit" tukossa. Kyllä sen varmaan jaksaa kun ajattelee fillistä viikon päästä. Teen silloin vielä perjantain, kuten kerroin jo.
Pakkaan laukun ennen vuoroa, teen vuoron, tulen kotiin pikasuihkuun ja sitten mennään. Jännää sekin, että kentällä on yhtä aikaa biologinen äitini, joka lähtee samoihin aikoihin Rodokselle miehensä kanssa. Ei olla muistaakseni tavattu kymmeneen vuoteen...Nyt yritetään ehtiä edes sanomaan "moi".
Nyt nämä kynnet lähtee...
Rentoa viikonloppua!
NYT ON matka varattu ja maksettu!
Eilen se tehtiin. Tai siis Tuppo teki. Varasi ja maksoi matkan Aurinkomatkoilta ja lähtö on kahden viikon päästä JO. Ehdin silloin tehdä perjantai-illan karaokessa. Se loppuu yhdeltä yöllä ja kentällä pitää olla viimeistään puoli seitsemältä aamulla. JiiHaa!
Paikka on kylä nimeltä Nidri, saarella nimeltä Lefkas. Kreikan saari siis ja se, joka on lähinnä manteretta. Viidenkymmenen metrin sillan päässä -tosin sinne sillalle meillä on matkaa. Pieni 2200 asukkaan kylä. Rannat on luokiteltu Maailman Kauneimmiksi.
Hotelli on pieni ja intiimi. Huoneita vain 27 ja omistaja pariskunta asuu paikalla. Meillä on...
" Sofies & Kostas sijaitsee rauhallisen sivukadun päässä lähellä Nidrin
keskustaa. Pihalla on uima-allas ja auringonottotilaa. Keskusta palveluineen
sekä Nidrin uimaranta ovat kävelymatkan päässä. Pienten oleskelutilojen
yhteydessä on baari. Majoitus yksiössä, jossa on keittonurkkaus (jääkaappi, sähkölevyt, niukka
astiasto), suihku, wc ja parveke."
Googlettakoon hän, joka haluaa! :)
Minä olen ihan innoissani! Oli meillä muitakin vaihtoehtoja; Rodos, Kos, Cattolica (Italia) ja Rethymnon eli TAAS Kreeta. Ja pari muuta, mutta tämä vaihtoehto voitti jo hintansakin puolesta. (löytyy netistä) Maksettiin valmiiksi yksi matkanjärjestäjän reissu eli menemme merelle kolmantena päivänä. Eri saareen ja ruoka + juomat kuuluvat hintaan.
"Vaikka hunaja on parasta mitä tiedän, on hetki ennen syömisen aloittamista parasta." (Nalle Puh) Ja olen täysin samaa mieltä!!! Odottavan aika on tässä kohtaa PARASTA!!! Ja Oranssi Pallo lähtee TIETYSTI mukaan!!! :)
Nyt sitten pitää ahertaa pari viikonloppua karaokessa ja bingossa, että saa käyttörahaa kasaan. Onneksi lentoon kuuluu ruoka ja perillä lentokenttäkuljetus. Ollaan kivaan aikaan perillä eli vähän puolen päivän jälkeen. Tavallaan saadaan olla perillä kahdeksan päivää. ONNEA TUPOLLE! <3
Naurettiin noita jälkiä kadussa. Pesäero? Jalkapohjat lähtevät eri suuntaan kuin kengät...
Meinasin tänään mennä huollattamaan kynnet. Ovat kasvaneet aivan liikaa. Sitten iski "järki" päähän, että kun nämä ovat olleet jo VIISI viikkoa normaalin kolmen sijaan, niin sinnittelen tämän viikonlopun yli. Menen ensi viikon alussa teettämään ne, joilla lähden reissuun. Väri? Kuviolla vai ilman?
Rankka viikonloppu edessä. Onneksi se toinen kaiutin saatiin toistaiseksi kuntoon!
Tänään saan poistaa suihkussa tuon keinoihoteipin uuden tatuoinnin päältä. Ihanaa ja jännittävää. Neljännellä "vuodella" taisi olla rakko kantapäässä kun vuotaa..? Heh.
Milloin ne koulut alkavat? Milloin uudet opiskelijat valtaavat karaokepaikan? Phuuh.
Pitää lähteä ostamaan tupakkaa (sorry..), mutta samalla voisin käydä ostamassa jo aurinkorasvaa ja jotain aloe veraa. Hmmm, joku taitaa tosiaan olla täpinöissään. Nam. Ensin suihkuun...
Palataan asiaan!
Näistä EI puhuta ääneen, sopiiko?!!
Eilen oli "Se Vuosipäivä": olen ollut tasan VIISI VUOTTA siviilissä vankilan jälkeen! Sen kunniaksi kävin teettämässä asianmukaisen tatuoinnin:
Päivämäärä "06.08.", tasahyppy ulos ja askel per vuosi. Minä tykkään!
Toinen asia on se, että Tuppo täyttää tämän kuun lopussa pyöreitä vuosia. Annoin miehelle juuri monta sataa säästämiäni euroja, joilla mies saa maksaa meille ensimmäisen kahdenkeskeisen lomareissun syntymäpäiville. Valitkoon sen Kreikan saaren itse, heh heh. Siihen asti kerään ensi perjantaista lähtien meille käyttörahaa tutuilta ja ystäviltä. Enempään en pysty. Pyrin parhaaseen kun mies on itsekin sellainen!
Eipä minulla nyt muuta! :)
Nyt ON kuuma!
Tänään on ollut tosi kuuma. Hieman harmittaa, etten oikein osaa lähteä ulos kun tiedän, että illalla on mentävä taas laulattamaan. Ehtisihän sitä, mutta. Tuppo kyllä lähti tapaamaan tyttäriään ja olisin voinut mennä mukaan. Ulkona ovat, mutta toisella puolella kaupunkia. En uskaltanut lähteä sillä toinen pohkeeni kramppasi tosi pahasti aamulla. Jälkimaininkeina tuntuu pohkeessa edelleen kireyttä enkä siksi tohtinut lähteä kävelemään niin pitkää matkaa. Ulkoilin vain kauppareissun verran.
Olin viime sunnuntaina perinteisesti vetämässä bingoa ja laulatin porukkaa sen jälkeen hetken. Oli muuten vähiten pelaajia IKINÄ minun aikana. Soitin sitten Tupon mukaan ja menimme taas Alppipuistoon. Ehdimme kuuntelemaan illan viimeistä esiintyjää: Notkea Rotta.
Tuo puisto esiintyjineen ja tapahtumineen vetää porukkaa paikalle, vai mitä? Yritin etsiä tietoa siitä, että onko siellä tänään jotain, mutta en löytänyt. Keikkojen jälkeen moni porukka tulee jatkoille lauleskelemaan...Nuorisoa ( = me-te-li-ä) tupa täynnä.
Grillasimme ensimmäisen kerran tänä kesänä kotona. Joo-o, kotona. Nyt hysteerikot hiljaa! Meillä on SÄHKÖgrilli LASITETULLA parvekkeella ja vain yksi parveke on ihan vieressä. Siellä on kaikki lasit useinmiten kiinni. Oli nytkin. Eikä noiden pihvien grillaus kauaa kestänyt...
Minä tein sillä aikaa TAAS salaatin. Se vaan on niin hyvää ja ehdottomasti K E S Äruokaa! Jäävuorisalaattia, paprikaa, tomaattia, chili-fetaa, punasipulia ja viinirypäleitä, tällä kertaa. Kerroin jo aiemmin, että punasipuli ohitti tänä kesänä salottisipulin. Uusimmat ostamani ovat, ikävä kyllä, tämän kesän kirpeimmät. Ehkä testaan pitkästä aikaa taas niitä salotteja...
Ihan maittavat annokset saimme noista kasaan. Nam.
Huomasimme Tupon kanssa yksi yö eräässä muurissa jotain outoa. Siinä oli muutama lappu ja minun oli pakko jäädä katsomaan niitä tarkemmin.
Monesta en saanut selvää, mutta yhdestä kyllä: "Minä rakastan sinua". Mistähän mahtoi olla kyse? En tiedä.
Eilinen oli ihan kummallinen. Porukkaa oli ensin vain terassilla ja sen sulkeutuessa porukat valuivat sisälle. Laulajia ja meteliä kesti puolille öin ja sitten yhtäkkiä hiljeni täysin. Perjantaina? Juuri ennen karaoken loppumista tuli vielä muutama laulaja.
Lähden tunnin päästä laulattamaan. Pakko ottaa pikasuihku ennen sitä ja keksiä mahdollisimman kevyet vaatteet päälle. Ravintolassa on kuuma ja veikkaan, että paikka tulee tänään täyteen. Niin tuli viime lauantainakin. Reilu viikko sitten hajosi toinen kaiutin ja yhdellä pärjääminen vaatii hermoja. Rankka ilta siis tiedossa, phuuh. Aion pärjätä, murr.
Aurinkoista iltaa ja kivaa viikonloppua!
Pääsimme Tupon kanssa saareen mökkeilemään!
Viime viikon keskiviikkona taivas oli harmaa ja täynnä uhkaavan näköisiä pilviä. Pakkasimme reppumme ja matkasimme ratikalla keskustaan. Kävelimme asemalta Kamppiin ja kävimme varmistamassa netin kautta hankkimamme liput. Uskomatonta, että junalla matkamme olisi maksanut yli 62 euroa ja bussilla pääsimme kahdellakymmenelläviidellä eurolla! Kannatti siis tutkia hintoja.
Olimme ajoissa, mutta sisälle bussiin pääseminen kesti. Kuskilla oli jotain ongelmia maksulaitteen kanssa. On se näppärää, että meidän ei tarvinnut varustautua lippujen suhteen muuten kuin niin, että toisella meistä piti olla henkilöllisyystodistus mukana. Otin varuiksi passin. Turkuun? Heh.
Meillä oli matkaeväänä Raffeleita ja limua. Bussi ei juurikaan pysähdellyt ja matka sujui jouhevasti. Aurinko alkoi paistaa Paimion kohdalla.
Saavuimme Turkuun ja ylitimme Aurajoen. Perillä linja-autoasemalla oli sovittu kyyti. Eräs asiakkaani laulatuspaikasta. Hyppäsimme autoon ja ajoimme Naantaliin. Kun astuimme ulos autosta, tuli se sama tunne kuin lentokoneesta ulkomailla noustessa: helle salpasi hengen. Oli TODELLA kuuma! Kävimme Naantalissa kaupassa ja sitten alkoi matka kohti mökkiä.
Ensimmäinen lossi tuli muutaman minuutin odottamisella. Enpä muista koska olisin viimeksi mennyt lossilla.
Ei siellä ruuhkaa ollut kun liikuimme keskellä viikkoa. Ehkä tästä kartasta saa jotain selvää minne menimme.
Ajoimme saaren poikki toiselle lossille. Saari, jonne menimme, oli:
Ajoimme muutaman kilometrin tätä tietä:
Ja sitten tätä:
Kyllä niissä maisemissa silmä ja sielu lepäsi!
Pääsimme perille tälle mökille...
Tervehdimme mökin omistajan vaimokkeen ja koiran. Sitten kannoimme kauppakassit sisälle, avasimme oluet ja istuimme kuistille kuuntelemaan ihanaa hiljaisuutta. Aurinko paistoi ja Stansta hymyili.
Saunan lämmittäminen alkoi välittömästi. Isäntä pisti grilliin tulet...
...ja pariskunta meni saunaan ja uimaan.
Me valmistimme Tupon kanssa sillä aikaa maittavan salaatin.
Sitten oli meidän vuoro mennä saunaan. Minä kävin siinä yhteydessä heittämässä "kotimaisen talviturkin" meressä.
Ensimmäisenä iltana grillattiin nautaa ja toisena sikaa. Nam nam!
Taisi olla se toinen ilta kun lähdimme soutelemaan. En ole KOSKAAN nähnyt niin punaista auringonlaskua!
Meri oli suht' tyyni.
Vesi vain liplatteli veneen laitoja vasten.
Kaiken kruunasi yö ja näky, joka vei rantaan istumaan.
Ei enää ihan täysikuu, mutta upea silti.
Mukana siellä saaressa oli suloinen gorgi...
...sekä kilpikonna, joka pääsi vahdittuna pihallekin.
Torstaina menimme paikalliseen majataloon, joka on entisen saaren omistajan aikainen kartano/maatila.
Siellä oli koiraparkki, joka ei kiinnostanut pätkääkään suloista koiruutta. Pääsi siis mukaamme terassille.
Kaunis paikka, jossa oli juhlavat tilat ja iso terassi.
Olisin ottanut kuvan sisältä, mutta ison kauniin ikkunan edessä sattui istumaan joku vanhempi pariskunta. Kävimme kävelemässä pellolla olevan aitauksen luona, mutta siellä asuvat kaksi villisikaa olivat paenneet kuumuutta heinikkoon. Siellä ne nukkuivat toisissaan kiinni.
Saunoimme toisenakin päivänä, grillasimme, kalastimme (tuloksetta, mutta kivaa se oli!) ja nautimme toistemme seurasta. Ja auringosta.
Perjantaina kävi nuohooja ja sen jälkeen pariskunta alkoi laittamaan mökkiä "kuntoon".
Pakkasimme eläimet ja itsemme autoon.
Ajoimme ensimmäiselle lossille.
Stanstan oli pakko kuvata kylttejä...
Tämä myös.
Molemmat lossit mentyämme jatkui matka kohti Helsinkiä. Matkalla huomasi sijainnin muuttumisen samalla lailla kuin tulomatkalla. Aurinko jäi Naantaliin ja saimme niskaamme kaatosateen. Masentavaa.
Mutta reissu oli mukava ja oikein onnistunut! Kyllä sinne voisi toistekin mennä. Oli ihanaa päästä hetkeksi pois kotinurkilta.
Aurinkoista elokuun alkua!
