Koski t-paita

Ostin useampi vuosi sitten Oulun kädentaitomessuilta kaunista trikoota, joka taisi olla Nappinjan Pionia. Monta vuotta mietin sille sopivaa mallia. Uusille t-paidoille olisi kova tarve ja siksi viime kesänä päätin tehdä trikoosta t-paidan. Kaavan otin Paapiin kaavakirjasta naisille. Mallin nimi on Koski.

Koski on aika yksinkertainen t-paita-malli. Siinä on raglanhihat ja pääntie on pyöreä ja huoliteltu kaitaleella. Suurin ongelma minulla olikin juuri pääntien huolittelussa, jota en ensimmäisellä kerralla saanut tehtyä siististi. Sitten kestikin kuukausia ennen kuin sain pääntien purettua ja ommeltua uudelleen. Onneksi toisella kerralla onnistuin venyttämään kaitaletta riittävästi ja sain hyvän pääntien aikaiseksi. Sen kun sain tehtyä loppu t-paita valmistui nopeasti.

Valmiista t-paidasta tuli muuten hyvä, mutta yläosa on aika tiukka. En tiedä olisiko pitänyt ottaa isompi koko. Kyllä tämä silti ihan käyttökelpoinen t-paita on. Ja tuo kuosi on niin ihana. Onneksi trikoota jäi vielä aika paljon jäljelle. Saisikohan siitä vielä toisenkin t-paidan?

Koski t-paita

Ohje: Koski t-paita Paapiin kaavakirja naisille -kirjasta
Koko: M
Trikoo: Nappinja Pioni
Tekniikka: ompeleminen
Kategoria: t-paita
Tekoaika: 28.7.2023-14.4.2024

Myrskykeiju-takki

Viime vuonna julkaistiin Nuppunen 5 kirja. Ihastuin heti siinä olleeseen Softshell-takkiin Myrskykeijuun. Uudelle takille oli tarvetta, joten tiesin, että takki olisi pakko toteuttaa. Taisi olla viime syksyn Kässämessut netissä tapahtumassa, kun Hento Stylellä oli tajouksessa kivan näköistä kukallista Softshelliä. Niinpä innostuin tilaamaan sitä Myrskykeijua varten. Koko syksyn etsiskelin sopivaa puuvillakangasta taskuihin ja hupun vuoreksi. Lopulta löysin kaunista vaaleanpunaista kangasta Katrin tilkkukauppasta. Muut tarvikkeet takkiin löytyi sopivasti paikallisesta Nappikikasta.

Kova toive olisi ollut saada takki käyttöön jo kevääksi, mutta niin se aika vain vilahti ja oli jo toukokuu, kun ehdin aloittaa takkia. Onneksi kesä on ollut aika lämmin, että takille ei kesän aikana ole ollut niin tarvetta, mutta syksyksi päätin takin ommella. Suurin haaste siinä oli löytää aikaa takin ompeluun. Itse takin ompelu sujui aika ongelmitta vaikka toki pari kertaa en ollut tyytyväinen ompelujälkeeni ja jouduin purkamaan. Onneksi ohjeet olivat hyvät, että muuten suuria ongelmia takin kanssa ei tullut.

En ole aikaisemmin ommellut softshelliä ja se olikin ihan mielenkiintoista päästä kokeilemaan. Neulana käytin suosituksen mukaista microtex-neulaa ja nuppineulat korvasin ensimmäistä kertaa ompeluklipsuilla. Ihastuin kyllä niiden käyttöön ja pidän niitä tietyissä paikoissa jopa kätevämpinä kuin nuppineuloja. Ne jäävät siis varmasti jatkossakin käyttöön. Softshellin ompelu ei onneksi osoittautunut hankalaksi vaan aika helposti sain siistiä jälkeä aikaan.

Olen valmiiseen takkiin tyytyväinen. Ainoa kohta mikä vähän häiritsee, on miten vetoketjun suojakaitale hiukan työntyy yläreunasta näkyviin. Paremmin en sitä kuitenkaan osannut tehdä, joten pakko on hyväksyä sellainen kauneusvirhe takissa. Koko kesän ompelin takkia aina joutessani ja takki valmistuikin sopivasti elokuun lopussa. Nyt saa syksy tulla.

Myrskykeiju

Ohje: Myrskykeiju Nuppunen 5 kirjasta, softshell versio
Koko: 40
Kankaat: Hento Style Lilyana softshell, ja kukkasia puuvillakangas
Tekniikka: ompeleminen
Kategoria: vaate
Tekoaika: 7.5.-21.8.2023

Range Backpack

Olen jo monta vuotta haaveillut Noodleheadin Range Backpack-repusta. Ohjeen ja kankaatkin sitä varten olen ostanut jo muutama vuosi sitten. Ompeleminen vain on odottanut itseään. Viime tammikuussa sitten päätin, että nyt minä sen repun ompelen.

Eniten ompelemisessa inhoan kankaiden leikkaamista. Tämän repun kanssakin oli vähän samaa ongelmaa. Repussa oli monta osaa, jotka onneksi olivat kaikki suorakaiteita. Kankaiden leikkaamisessa meni kuitenkin monen monta iltaa. Lähes kuukauden jumitin siinä leikkaushommassa. Osa syynä leikkausvaiheen venymiseen oli, että tukikangas loppui kesken. Sitäkin piti siis välillä hommata lisää.

Tuntui, että kun pääsin leikkausvaiheesta ompeluvaiheeseen pääsin kunnolla vauhtiin. Tai kyllähän minulla siihen ompeluunkin tärväytyi aikaa pari kuukautta, mutta se on niin paljon mukavampaa kuin kankaiden leikkaaminen, ettei se haitannut. Ohje oli hyvä ja selkeä ja sitä seuraamalla ei tullut yhtään ongelmia. Ainoat suuremmat ongelmat syntyivätkin kun aloin soveltamaan itse. Halusin nimittäin repun suuhun vetoketjun mitä ei ohjeessa ollut. Toki tein sen päätöksen vasta aika myöhäisessä vaiheessa. Aika pian huomasin, että saisin ommeltua vetoketjun paikalleen, minut täytyisi purkaa sivusaumat sekä päällisestä että vuoresta. Senkin jälkeen sain muutaman kerran yrittää, että sain vetoketjun siististi paikalleen. Ei siitä täydellinen tullut, mutta kelpaa minulle.

Pakko vielä kehua kuinka mukavaa oli ommella syksyllä ostamallani ompelukoneella. Entinen markettikoneeni temppuili aina, kun alla oli vähänkään paksumpi kangaskerros. Tässä repussa oli monessa kohtaa niin monta kangaskerrosta, että vähän hirvitti miten sen saa ommeltua. Mutta uusi koneeni ei temppuillut ollenkaan ja ompeli kiltisti ne kaikkein paksuimmatkin kohdat. Sen takia ompeleminen oli tosi kivaa.

Repusta tuli mahtava. Se onkin päässyt jo kovaan käyttöön. Ompeleminenkin innostaa edelleen ja seuraava ompeluprojektikin on jo aloitettu.

Range Backpack

Ohje: Range Backoack by Noodlehead
Koko: leveys n. 27 cm, korkeus n. 40 cm ja syvyys n. 11 cm
Kankaat: Pohja farkkua, päällinen farkkua muistuttavaa neulosta, vuori puuvillakangasta
Tekniikka: ompeleminen
Kategoria: laukku
Tekoaika: 18.1.-4.5.2023

Ostoskassit

Vuonna 2019 ompelin itselleni kangaskassin. Se on ollut todella hyvä ja olen käyttänyt sitä paljon. Siispä jo vähän aikaa on ollut mielessä ommella toinen samanlainen. Kun äitini ehdotti, että veljelleni voisi myös ommella kassin päätin samalla vaivalla ommella kaksi, toisen itselleni ja toisen veljelleni.

Kankaaksi valitsin tummanharmaan Eurokankaasta ostetun puuvillakankaan. Alunperin olin ajatellut sitä reppuun, joka on ollut jo pitkään suunnitelmissa. Tuo tummanharmaa kangas vain ei oikein tuntunut sopivan yhteen muiden reppuun varaamieni kankaiden kanssa. Siispä tilasin reppuun uutta kangasta ja tästä tummanharmaasta tuli kassit. Vuoren tein vanhasta pussilakanasta. Pussin malli on ihan kaupan muovikassista lainattu ja ompeluohjetta katsoin Kehräämössä-blogin ekologisen kauppakassin ohjeesta. Jätin vain taskun kassin kyljestä pois. Vuonna 2019 sen tein, mutta olen huomannut sen käytössä turhaksi.

Kassit onnistuivat hyvin ja nautin kovasti niiden ompelusta. Mistähän löytäisin enemmän aikaa ommella?

Ostoskassit

Ohje: Kehräämössä-blogin Ekologinen kauppakassi
Kankaat: Harmaa puuvillakangas ja vanha pussilakana vuorena
Koko: Leveys 33.5 cm ja korkeus 45 cm
Tekniikka: Ompeleminen
Kategoria: Laukku
Tekoaika: 11.-14.12.2022

Joggersit

Tänä vuonna on minulta tähän mennessä valmistunut vain neuleita. Mutta nyt sain valmiiksi jotain ommeltua, collegehousut!

Nämä housut olivatkin vähän pitkällisempi projekti. Ihastuin näiden joggersien malliin heti kun ne näin, siis tammikuussa 2020. Collegekankaan housuja varten tilasin kevään aikana. Kaavat piirsin ja ompelun aloitin touko-kesäkuussa. Kovin pitkälle en kuitenkaan ompelun kanssa päässyt. Ehdin kiinnittää vain taskut ja tehdä housujen sisäsaumaan rypytykset, mutta sivusaumoja ommellessa saumuri meni rikki. Niinpä näiden housujen ompelu jäi tauolle kahdeksi vuodeksi.

Nyt tämän vuoden elokuussa toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ostin uuden ompelukoneen. Vanha koneeni oli halpa markettikone, jossa ei ollut paljon ompeleita ja en saanut sillä esimerkiksi kaksoisneulaa toimimaan ollenkaan. Se kuitenkin palveli minua muuten hyvin noin 20 vuotta. Nyt ostin uuden Pfaff quilt ambition 630 -koneen. Olihan se kalliimpi kuin etukäteen suunnittelin ostavani, mutta ajattelin, että jospa se innostaisi minua ompelemaan enemmän. Ja innostihan se minut ainakin ompelemaan nämä collegehousut valmiiksi.

Uudella ompelukoneella ompelinkin housut loppuun aika kivuttomasti. Vain kaksoisneulalla ompelu tuotti vähän ongelmia. Sitä pitää harjoitella vielä lisää.

Nämä housut ovat muuten ihan perus kuminauhavyötäröiset collegehousut, mutta etukappaleen lahje leikattiin kaareutumaan sivulle. Kaaren kohdalta sisäsaumassa lahje rypytettiin. Se olikin se syy, miksi ihastuin näihin housuihin. Sen verran mallia muokkasin, että leikkasin lahkeensuun kaitaleen sen verran isommaksi, että lahkeesta tuli suora ja hiukan alkuperäistä pidempi. Ja tottakai näistä housuista löytyy sivusaumoista taskut.

Hiukan jännitti tulisiko housuista sopivat, kun olin kappaleet kuitenkin leikannut jo kaksi vuotta sitten, enkä enää edes muistanut minkä koon olin valinnut. Mutta turhaan huolehdin, housuista tuli juuri sopivan kokoiset. Noiden rypytysten takia housut eivät aivan kitkatta sujahda jalkaan, mutta jaloissa housut tuntuvat tosi mukavilta. Eli olen oikein tyytyväinen lopputulokseen. Ja ompeluinnostus jatkuu, tilasin jo soft shelliä takin ompelua varten.

Joggersit

Ohje: Joggersit by Teija Kolehmainen, Suuri Käsityö-lehti 1/2020
Koko: 42 tai 44 (en muista enää kumman valitsin)
Kangas: harmaa college Eurokankaasta
Tekoaika: 28.5.2020-22.9.2022

Reisitaskuhousut

 Keskeneräisten käsitöitteni valmiiksi saattaminen jatkui. Pohjantähti-mekon jälkeen ompelin valmiiksi housut, jonka kaavat leikkasin kankaasta jo helmikuussa. Ja näidenkin housujen ompelua aloin suunnittelemaan jo lähes vuotta aiemmin heti ohjeen ilmestyttyä Suuressa Käsityölehdessä 3/2020. Kankaankin hommasin jo silloin, mutta jotenkin niiden aloittaminen taas jäi.

En muista koskaan onnistuneeni kovin hyvin housujen ompelussa. Ajattelin, että ehkä tämä malli olisi riittävän yksinkertainen, että saisin käyttökelpoiset housut. Housuissa on takana kuminauhavyötäröllä, joten sen suhteen koko ei ollut niin tarkka, enkä joutunut ompelemaan vetoketjuja tai nappeja. Kiva yksityiskohta mallissa oli reisitaskut.

Ohje ei kuitenkaan ihan priimaa ollut. Reisitaskujen paikkaa en kaavasta kovasta etsimisestä huolimatta löytänyt. Siksi housut jäivät joksikin aikaa tauolle, kun taskut olisi pitänyt ommella paikalleen. Toinen ongelma oli kuminauhan pujottaminen takavyötärölle. Ohjeen mukaan tehtynä ainakin minun oli vaikea saada leveä kuminauha pysymään suorassa. Ja edelleen housuja päälle pukiessa se pyrkii menemään kierteelle. Täytyy hommata vähän käyttökokemusta, että voin päättää häiritseekö se niin paljon, että sille pitäisi tehdä jotain.

Aivan viimeiseen asti arvoin haluanko lahkeisiin ohjeen mukaisesti kuminauhat. Lopulta jätin ne pois. Minusta tuntuu, että suorat lahkeet olisi käytännöllisemmät.

Housuista tuli lopulta käyttökelpoiset. Ja hyvä niin, sillä uusille housuille olikin tarvetta.

Reisitaskuhousut

Malli: Housut by Kaisa Ojaniemi lehdestä Suuri Käsityö 3/2020

Tekniikka: Ompelu

Kangas: Hiukan joustava housukangas

Koko: 44

Tekoaika: 7.2.-16.7.2021

Väittelymekko

Tämä kevät on ollut minulle aika kiireistä aikaa. Väittelin nimittäin tohtoriksi toukokuun puolessa välissä. Väittelytilaisuudessa on aika tiukka pukukoodi ja siksi tarvitsin sinne uuden mekon. Sopivan mekon etsiminen kaupoista ei innostanut ja siksi päätin  ommella väitöstilaisuuteen sopivan mekon. 

Mekon malliksi valitsin Forget me not patternsin Valerie -mekon. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun ompelin englannin kielisen mallin mukaan ja se hiukan pelotti aluksia. Ohjeen ostettuani huomasin kuitenkin ohjeen olevan todella selkeä ja jokaisesta vaiheesta oli vielä kuva. Parissa vaikeassa kohdassa oli vielä linkki video-ohjeistukseen. Ompelusanastokaan ei ollut niin vierasta kuin pelkäsin. Yhtä kaavaa mietin kaavoja leikellessäni, että mikä se on. Mutta Suuri ompelukisa -ohjelmaa katsoessani sekin kaava sai merkityksen. Tuo ohjelma on kyllä nykyään yksi lemppareistani. Se inspiroi ompelemaan.

Koska halusin onnistua mekon ompelussa ja saada sopivan kokoisen mekon, ompelin ensin mallikappaleen lakanakankaasta. Sen perusteella lyhensin hihoja parilla senttillä ja lisäsin helmaan hiukan pituutta.

Vaikeinta mekon ompelussa oli kankaan liukkaus. Valitsin kankaaksi viskoosia ja sehän oli todella liukasta. Varsinkin mekon silitys oli vaikeaa, kun mekko ei tahtonut pysyä pienellä silityslaudallani. Toinen ongelma mekon ompelussa oli kiire. Sen seurauksena ompelin toiseen hihansuuhun napinläven väärään reunaan. Hetken aikaa piti miettiä, mitä nyt. Lopulta purin irti kalvosimen, johon ompelin napinläven väärin ja tein sen uudestaan. Onneksi ehdin sen tehdä, sillä näin mekosta tuli hyvä.

Tämä malli oli tosi kiva. Ensinnäkin siinä on taskut! Hihat ovat raglanhihat, joiden ompeleminen oli helppoa. Takana on piilovetoketju, jonka ompelu jännitti etukäteen, mutta se sujui ihan ongelmitta. Mekosta tulikin oikein kiva ja se palveli hyvin väitöstilaisuudessani. Ja varmasti tällaiselle mustalle mekolle on käyttöä myös myöhemmin. Kuvissa vilahtaa myös virkkaamani laukku, josta lisää seuraavalla kerralla.

Valerie mekko

Ohje: Valerie dress by Forget me not patterns

Tekniikka: Ompelu

Koko: yläosa 36 ja alaosa 38

Kangas: Viskoosikangas Castello

Tekoaika: 13.4.-12.5.2021

Joululahjat 2020: Japanilainen solmupussukka

 Äidille päätin tänä jouluna ommella lahjaksi projektipussin. Mallia mietin pitkän aikaa. Ensin suunnittelin jotakin perinteistä nyörillä suljettavaa versiota, mutta sitten alkoi kiinnostaa tämä japanilainen solmupussukka. Ideana siinä on kaksi eri mittaista sankaa, joista pitemmän voi tukea lyhemmän alta ja siten vähän sulkea pussukkaa.

Ohjetta katsoin tästä Fabric Art DIY -sivulta löytämästäni videosta. Video on selostettu japaniksi, mutta ohjeet ovat siinä tekstimuodossa myös englanniksi ja muutenkin video oli tosi selkeä. Sen avulla pussukan ompelu oli tosi helppoa. 

Tein pussukasta hiukan isomman kuin tuossa videossa. Kankaana käytin tuollaista kivaa ompeluaiheista puuvillakangasta, jonka olen juuri projektipussi käyttöä varten ostanutkin. Vuorena on jälleen kerran vanhaa lakanaa. 

Pussukasta tuli oikein kätevän oloinen. Pitääköhän minun ommella itselleni samanlainen?

Japanilainen pussukka:

Ohje: Japanese knot bag, video ohje sivulla Fabric Art DIY

Tekniikka: Ompeleminen

Koko: leveys 31 cm, korkeus 25 cm, sangat lyhyempi 10 cm ja pitempi 20 cm

Kangas: puuvillakangasta ja vuorena vanha lakana.

Tekoaika: 2.-9.12.2020

Late lammas -projektipussukka

Olen yleensä tykännyt ommella kesällä, silloin kun siihen tuntuu olevan enemmän aikaa. Tänä kesänä ompeluhommat ovat kuitenkin vastustaneet. Gollegehousujen ompelu keskeytyi, kun saumuri hajosi, eikä sitä ole vielä saatu vietyä huoltoon. Kaavapaperi loppui kesken, kun olin piirtämässä kaavoja toisiin housuihin. Mutta sainpas sentään ommeltua yhden projektipussukan ilman ongelmia.

Toki aloitin tämän projektin jo pari vuotta sitten, kun aloitin kirjomaan tuota kuvaa. Sain tarvikepaketin tuohon Late-Lammas ristipistotyöhön ja melko pian päätin, että ompelen sen koristeeksi projektipussiin. Kirjomisessa toki kesti melkein kaksi vuotta, mutta se oli ihan kivaa. Ainoastaan viimeistely vaiheessa tikkipistojen ompelu oli vähän tympeää, kun tuntui, että ne meni mistä sattuu ja koko ajan piti seurata ohjetta tarkasti. Mutta kyllä ne vain herättivät Laten eloon.

Pussukan malliksi valitsin Noodleheadin Open wide zipperred pouch -ohjeella. Ja olipas kiva ommella, kun kerrankin kaikki sujui ilman suurempia ongelmia. Mitat mallasin ristipistotyön ja käytettävissä olevan kankaan mukaan. Jos jotain kuitenkin tekisin toisin, niin olisin tehnyt pohjasta leveämmän. Mutta hyvin tuo toimii noinkin.

Pussukasta tuli oikein kiva. Koska kesällä aloitin niin suuren määrän neuleita ja virkkuita oli uudelle projektipussille todellakin tarvetta. Siksi tämäkin pussukka pääsi heti käyttöön. Valmistumisestaan asti siinä on majaillut Anna Johanna mysteerihuivi Entanglement.

Late Lammas -projektipussi

Malli: Ristipistotyö Shaun knitting, pussukka Open wide zippered pouch by Noodlehead

Tekniikka: ristipistot ja ompelu

Kangas: puuvillakangas, vuori vanhasta lakanasta

Koko: leveys n. 30 cm ja korkeus n. 32 cm

Tehty: 10.6.2018-9.8.2020

Laskoshame

Tänä vuonna minuun tuntuu iskeneen jonkinlainen ompeluinnostus. Yleensä en vuodessa saa ommeltua kuin yksi tai kaksi juttua, jos niitäkään. Tämä vuosi on vasta puolessa ja jo nyt olen ommellut kangaskassin, useammat verhot ja nyt viimeisimpänä hameen.

Tämän hameen ohje oli Kotivinkissä 9/2018. Ihastuin malliin heti, kun näin sen. Eikä sen ohjekaan vaikuttanut vaikealta, joten se vaikutti juuri sopivalta minulle, kun en koe olevani kovin taitava ompelija (vielä). Kankaan hametta varten ostin jo viime kesänä. En kuitenkaan ehtinyt aloittaa ennen syksyä ja silloin ei hameen ompelu huvittanut. Nyt päätin, että täksi kesäksi pitää hameen valmistua.

Hameen kappaleet olivat kaikki suorakulmioita, joten kaavoja ei tarvinnut piirtää muuta kuin taskuihin, jotka olivat oma lisäykseni malliin. Etukappale laskostettiin sopimaan vyötärökaitaleeseen. Takaa hameen ulkonäkö hiukan yllätti, kun siitä ei ohjeessa ollut kuvaa. Takakappale nimittäin rypytettiin sopimaan vyötärökaitaleeseen. Taakse vyötärölle ommeltiin kuminauha.  Ohjeessa oli kaksi vaihtoehtoa kuminauhan laittamiseen. Minä valitsin vaihtoehdon, jossa ommeltiin 3 nauhakujaa, jonne pujotettiin ohutta kuminauhaa, sillä se vaikutti helpommalta vaihtoehdolta. Vähän minusta tuntuu, että hame on eriparia edestä ja takaa, mutta ompelun suhteen oli ehkä helpompi näin. Joustavan vyötärön ansiosta ei tarvinnut ommella vetoketjua.

Hiukan tosiaan muokkasin mallia. Ensinnäkin lisäsin kaikkiin kappaleisiin vähän lisää leveyttä, ohjeessa kun oli vain yksi koko ja pelkäsin, että se on liian pieni minulle. Sivusaumoihin upotin taskut, sillä niitä tarvitsee aina. Kaavan taskuihin otin Suuren käsityölehden numerosta 3/2019 malllista 4.

Sen suhteen olin oikeassa, että hameen ompelu oli suhteellisen helppoa. Eniten hameen ompelua hidasti puuttuva tukikangas, mutta kun sen sain, hame valmistui nopeasti. Malli olisi ehkä tullut esille hiukan rauhallisemmalla kankaalla, mutta minä halusin kukkahameen. Muuten kyllä tykkään hameesta kovasti. Tämä kyllä innostaa jatkamaan ompelun parissa. Mitähän ompelisin seuraavaksi?

Laskoshame:

Tekoaika: 16.6.-9.7.2019

Ohje: Kotivinkki 9/2018

Kangas: Joustava puuvillakangas Eurokankaasta

Uusi ostoskassini

Tavoitteenani on varmasti monien muiden tapaan vältellä muovipussien ostamista. Ostoksia varten yritän muistaa kuljettaa mukana kangaskassia tai vanhoja muovikasseja. Tähän asti omistamani kangaskassit ovat olleet mielestäni liian pieniä. Muovipussit taas ovat sopivan kokoisia, mutta ne eivät kestä kovin pitkään. Viimein tämän vuoden alussa inspiroiduin aloittamaan kassin ompelun, joka yhdistää molempien vaihtoehtojen parhaat puolet.

Ompelin siis kangaskassin samalla mallilla kuin kaupan muovikassit. Mallia katsoin muovikassin lisäksi Kehräämössä blogin Ekologisen kauppakassin ohjeesta. Tuolla blogin ohjeessa oli vielä sellainen hienous kuin tasku tuossa kassin kyljessä. Sen sisään käyttöä odottelevan kassin voi taitella säilöön.

Ihan kaikkein tarkin tuo blogin ohje ei ollut. Esimerkiksi taskukappaleesta leikkasin ensin puolet liian pienen, kun en tajunnut sen tulevan kaksinkerroin. Eipä siinä mitään, piti vain leikata toinen samanlainen kappale ommella ne yhteen niin, että taskunsuuhun tuli ylimääräinen sauma.

Loppujen lopuksi kassista tuli oikein kiva. Tasku on ehkä hiukan liian pieni, sillä en ihan tuon blogin ohjeen mukaisesti saa kassia sinne taiteltua, mutta jotenkin kuitenkin. Ja onhan tämä nyt paljon hienompi kuin muovikassit. Ja paljon kestävämpi. Melkein tekisi mieli ommella toinen samanlainen,

Pöllökassi

Tekoaika: 13.1.-24.3.2019

Ohje: Ekologinen kauppakassi  Kehräämössä -blogista

Materiaalit: Puuvillainen pöllökangas ja vuori vanhasta lakanasta.

Koko: leveys 33.5 cm ja korkeus 45 cm

Helletunika zero waste periaatteella

Lämmin kesä sai minut huomaamaan ongelman vaatekaapissani. Minulta ei oikein löydy lämpimän kelin vaatteita. Silloin muistin viime syksynä Suuressa käsityö -lehdessä olleen zero waste -tunikan ohjeen. Sopivasta kankaasta tehtynä siitä tulisi oikein hyvä hellevaate.

 Tunikan ohje oli suunniteltu siten, että kankaan saisi käytettyä mahdollisimman tarkasti. Hiukan sain ensin metsästää sopivan levyistä kangasta, mutta lopulta löysin Eurokankaasta tämän viskoosi kankaan. Hiukan liian tumma se on kesävaatteeksi, mutta tuntuu iholla ihanan viileältä. Hulpioiden takia tein tunikasta pari senttiä ohjetta kapeamman.

Tässä M/L koossa kangasta ei saanut ihan kokonaan käytettyä, vaan muutama tilkku jäi ylimääräiseksi.

Kankaan ylimääräinen osa.

Itse mallissa ei ole mitään vikaa, mutta ohje oli paikoin hiukan epämääräinen tällaiselle ei niin kovin paljon ompelevalle ja hiukan sai välillä pohtia mitä nyt oikein pitäisi tehdä. Mutta kaikkiin ongelmiin keksin kyllä ratkaisun.

Pääntie ja helma + helman halkiot huoliteltiin alavaroilla. Ohjeen mukaan ne tikattiin parin sentin päästä reunasta, mutta tikkasin ne lisäksi aivan reunan vierestä. Parasta tunikassa on taskut, vaikka hiukan sai pohtia miten vyön saa asemoitua niin, että se ei haittaa taskujen käyttöä.

Jos jotain tekisin toisin, niin laittaisin vyön kumpaankin puoliskoon tukikankaan. Nyt tukikankaaton vyön puoli venyi hiukan ommellessa ja siksi vyön keskelle jäi kurttu. Onneksi sen saa kuitenkin käytössä piiloon. Muuten olen kuitenkin tosi tyytyväinen lopputulokseen. Harmi vain, ettei tämä ihan tälle kesälle ehtinyt.

Zero waste tunika:

Tekoaika: 26.7.-1.9.2018

Ohje: Zero waste tunika Suuri käsityö -lehdestä 9/2017

Kangas: Stille S300 viskoosikangas

Koko: M/L

Projektipussukka

Minulla yleensä nämä ompeluhommat ottavat paljon aikaa. Niin kävi tämän projektipussukankin kanssa.

Olen jo pitkään suunnitellut uuden projektipussukan ompelemista. Viime kesänä pääsin jo niin pitkälle, että sain hommattua siihen kankaan. Siitä kesti kuitenkin maaliskuuhun ennen kuin sain päätettyä mallin. Lopulta päädyin tekemään pussukan Villa ja villa -blogista löytyneen meikkipussin ohjeen pohjalta. Hiukan vain suurensin ohjeen isomman pussukan kappaleita joka suuntaan.

Vaikka malli olikin jo päätetty ja jopa se vaikein vaihe, kankaan leikkely, tehty, niin ei pussukan valmistuminen nopeutunut yhtään. Onnistuin ompelemaan sauman silloin, toisen tällöin. Ompelua hidasti myös se, että välillä en lukenut ohjetta tarpeeksi huolellisesti ja ompelin väärin. Lopulta pussukka valmistui kaksi kuukautta myöhemmin toukokuussa.

Ohjeessa ei ollut mitään vikaa. Päinvastoin se oli oikein selkeä ja suht helppo. Ainoastaan sivukappaleiden paikoilleen ompelu oli hiukan haastavaa, enkä yhdestäkään niistä selvinnyt ilman, että jouduin hiukan purkamaan.

Pussukan sisäpuolelle ompelin kaksi taskua, joista toiseen mahtuu puikkokotelo ja toiseen rasia, jossa säilytän mittanauhaa ja saksia. Lisäksi toiseen päätyyn ompelin ohjeesta poiketen tuollaisen kantokahvan. Hiukan olin huolissani mahtuuko pussukkaan suurempi villatakki projekti, mutta ainakin nyt kesken oleva fingering-vahvuisesta langasta neulottu takki mahtuu sinne oikein hyvin. Muutenkin tykkään, että tästä tuli juuri sellainen kuin haaveilinkin.

Projektipussi:

Tekoaika: 17.3.-20.5.2018

Ohje: Meikkipussi (versio 2) Villa ja Villa -blogista

Kangas: Juliet S100 puolipanamaa Eurokankaasta, vuori vanhasta lakanasta.

Koko: 28 cm x 16 cm x 20 cm

Fiilis: Tykkään! Tästä tuli juuri sellainen kuin halusinkin.