Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvia kylältä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuvia kylältä. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 28. elokuuta 2016

MYRSKY TEKI TUHOJAAN

 
Voihan veljet mikä myrsky oli täällä eilen! Enpä muista että täällä meidän seudullamme olisi ollut noin kovaa tuulta koskaan. Puut senkus natisivat, lehtiä ja oksia lenteli ilmassa ja uhkaava humina liehui puidenlatvoissa! Tämä tehtaan pihalla oleva arvokas vanha tammi-rouva joutui antamaan periksi tuulelle ja halkesi kahtia. 
Tuli oikein paha olo kun näin suuren osan tammesta lojuvan maassa pitkin pituuttaan. Tammi on todella vanha, varmastikin ainakin 200 vuotta vanha! Ikävää jos nyt joutuvat sen kaatamaan!



 Tälläinen siivu siitä katkesi ja kuulimme isännän kanssa sen rysähdyksen kun grillasimme kinkkupiirakkaa kuistilla. Niinpä grillasimme kun ei sähköt toimineet ja vieraita oli tulossa illalla kylään ;)
 Tässäpä näkyy puun sisuskalut. Aika laholta vaikuttaa...
Tälläiset lahottajasienet sitä söi sisältäpäin...
 
Minä keräsin tammenterhoja talteen ja ajattelin että kokeilen josko niistä saisi kasvatettua uusia taimia jotta tuosta vanhasta rouvasta jäisi muisto kun uusia taimia saisi istuttaa tilalle. Voipi olla että en onnistu, mutta kannattaahan silti yrittää!
 

Olipa jännät paikat kun meillä oli Killissä sähköt pois muutaman tunnin ja Oliverin piti aloittaa Killinkosken Venetsialaisten keikka klo 19.00. No kello tuli seitsemän, mutta sähköjä ei ollut eli poijjaat urheasti soittivat akustisesti. Sitten kuitenkin yks kaks sähköt tulivat takaisin ja ehtivät soittaa reilun puoli tuntia äänentoiston kanssa. Kylmä sää ei haitannut menoa. Esityksen jälkeen poistuimme takavasemmalle ja tien yli omalle saunatuvalle saunomaan ystävien kera. Hauska ilta!
 
 

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

KESÄINEN SÄÄ ÄITIENPÄIVÄNÄ ♥

 Pahoittelen blogitaukoani! Nyt on vaan ollut niin upeat kesäiset kelit, että en ole malttanut
sisällä olla ollenkaan. Olen siivoillut kesätupamme/saunamme kuntoon ja perjantaina saunoimme siellä ensimmäisen kerran tänä keväänä.
 Lunan on tietenkin pitänyt joka päivä päästä lenkkeilemään ja tutkimaan paikkoja!
 Puut ovat alkaneet vihertää näiden parin päivän aikana. Niin ihana vehreys on taas näkyvissä luonnossa. Harmi vaan kun kamerani ei saanut sitä vangittua kuvaan.

 Ensimmäiset orvokit piti tietenkin jo hankkia ja istuttaa saunan rappusten viereen.
 Killinkosken Wanha Tehdas on vielä viikon verran näin rauhallinen, mutta helluntaina 15.5. taas aukeaa kirpputori ym. käyntikohteet ja sitten onkin parkkipaikka täynnä autoja! Innolla odotan kirppikselle pääsyä kun sieltä tekee aina niin hyviä löytöjä!
 Lunan piti päästä taas piehtaroimaan kivilattialle. Kai se tuntuu turkissa mukavalle kun pitää hangata turkkia lattiaan ;)
 Tässäpä poseerataan kuin patsas konsanaan ;)
 Tehtaan takana on tämä meidän kaunis järvemme. Meiltä on n. 100 metriä rantaan ja Lunan kanssa aina lenkkeilemme rantapolulla.
 Tässä on meidän venepaikkamme.
 Kyllä ne valkovuokot vaan kerkesivät avautumaan Äitienpäivän kunniaksi vaikka sitä ehdin jo männä viikolla epäillä.
 
Luna katseli lokkien liitelyä ja vesilintujen uintia silmä tarkkana...

 Oli mukava istuskella rannalla ja nauttia auringonpaisteesta. Lunallakaan ei ollut mitään kiirusta pois.

 No mutta taas Luna löysi yhden pölyisen rappusen jossa piti piehtaroida ;)
Lunan ilme kuvastaa kuinka hän nauttii kun tuli taas kevät ja pääsee ulkoilemaan. No on se meikäläisellä ihan samanlainen onnellinen ilme ;) Ihanaa auringontäyteistä alkavaa viikkoa sinulle ja kiva kun poikkesit katsomassa kuulumisiamme! ♥

perjantai 12. syyskuuta 2014

ULKOILUA METSÄSSÄ

 Tänään minulla oli kesälomapäivä ja kävin puolukassa äidin ja isän kanssa. Olipa mukava nuuskia metsän ihanaa tuoksua ja kuunnella hiljaisuutta. Sen verran sain puolukoita kerättyä, että talveksi voi tehdä puolukkasurvosta tai hilloa. Äiti lupasi antaa omistaan vähän lisää...
 Otso mesikämmenkin oli samoilla mättäillä hiippaillut kun oli tälläiset mojovat jätökset turauttanut ;)
 Niin kauniin vihreää oli kostea rahkasammal!
Mielenkiintoinen kuvio kivessä. Tämän enempää en kuvata ehtinyt kun piti "apinanraivolla" puolukoita noukkia ;) Kivaa viikonloppua sinulle ja kiitos kun poikkesit täällä!

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

MAJAVIEN TEKOSIA




Kävin aamulla kävelyllä tuossa viereisen järven rannalla katselemassa kevään tuloa ja sielläpä näin mielenkiintoisia "puutöitä". Majavat olivat kovertaneet pikku hampaillaan muutamaa puuta. Yhden pienemmän olivat vieneet jo mennessään, mutta näissä paksummissa puissa oli ollut vissiin liikaa hommaa. En tiedä miten olivat raahanneet puun mukanaan. Ilmeisesti järven jään poikki toiselle puolelle, koska siellä niillä on patoja ainakin ennen ollut. On siinä saanut järsiä aikalailla. Olisipa kiva nähdä majava työssään...

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

SUNNUNTAI-KÄVELYLLÄ....













Sunnuntai-aamulenkillä Lunan kanssa kiersimme tien toisella puolella kotiamme sijaitsevan Wanhan Tehtaan. Kyllä vanhat tehdasrakennukset ovat kauniita! Kunpa nykyäänkin ostattaisiin tehdä yhtä hienoja niistä. Aurinko on hellinyt meitä tänä viikonloppuna. Kuten kuvista näkyy niin kaunis kesä on täällä!
Ihanaa sunnuntaita Sinulle!

maanantai 5. marraskuuta 2012

"LUONTOKUVIA KOTIKYLÄLTÄ"

Eilen sunnuntaina kävin Systerini kanssa kuvaamassa kotikylän kaunista luontoa. Koski on taas valloillaan kun vettä on satanut riittävästi. Tavallisesti koskessa lirisee pienen pieni puro, mutta nyt kuului upea pauhu. Kosken ääni on niin intesiivisen voimakas, että sen äärellä on helppo uppoutua vain kuuntelemaan tuota luonnon musiikkia ja kaikki muut ajatukset päässä jäävät taka-alalle.
Läsnäolon voiman voi tuntea tuota ohikiitävää vettä seuratessa.

Kiviherra uinuu poski koskea vasten.
Ainakin yhden vesihiisin näen kuvassa kiven vieressä. Näetkö sinä?
Sammaleen kaunis väri ja pehmeä koostumus korostuu harmaiden kivien pinnalla.
Se suorastaan käskee koskettamaan ja taputtamaan itseään.
Luonnossa on tärkeää myös tuntoaisti. On mielenkiintoista kosketella kaikkea metsästä löytyvää, kuten sammalta, jäkälää, kaarnaa, kiviä...Saa yhteyden luonnon henkiin ja Äiti Maahan. Omassa kotikylän puhtaassa luonnossa on vaikea muistaa maailman saasteita kun näkee ympärillään vain puhdasta koskematonta luontoa. Kuinka onnekas olenkaan kun täällä saan asua! Kiitos-kiitos-kiitos!

Peikolla on oma valtaistuin koskenpartaalla. Siinä hän voi istuskella kädet poskella
ja miettiä syntyjä syviä...
Sisko meni nappaamaan kuvan herkästä hetkestäni vanhan Herra Kuusipuun kanssa...

Kukas sieltä kurkistaa lehtien seasta? Pieni kalpea kaarna-peikko on aivan naama
valkoisena. Niin paljon hän säikähti kun tuli yllätetyksi eikä ehtinyt sukeltaa piiloon ruskeiden lehtien alle missä hän yleensä lymyilee ja napostelee maan matosia ja havunneulasia.