Sivutiellä

Rachel Joyce: Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu WSOY 2015 (2014) Suom. Hilkka Pekkanen 363 s. Pisteitä: 3/5 Tunnelma: Flip, flip. Sivut kääntyvät helposti. "Laskin haran käsistäni ja kerroin tavallisen tarinani. Puutarhani oli osoitus miehelle, jota en voinut saada omakseni. Se oli minun hyvitykseni kammottavasta erehdyksestä. Näytin nuorille naisille kivikkolammet joissa oli merivuokkoja ja pikkuruisia sinisiä simpukankuorista kaivertamiani kaloja. Näytin ajopuuhahmot ja merileväviirit ja värillisistä kivistä pujotellut kaulanauhat, jokaisessa kivessä meren poraama reikä. Näytin kukintonsa korkealle kohottaneet sinisarjat ja väinönputket (olen aina pitänyt korkeista kasveista), valkoiset sormustinkukat ja lempikukkani sinivaleunikot ja kurjenmiekat. Vuodenajat tulivat ja menivät; kasvit kuolivat ja ilmestyivät uudestaan esiin. Puutarhani joka ikisellä kolkalla oli oma tarinansa, sanoin. Puutarha muistutti minua siitä mitä olin oppinut tai jättänyt taakseni." N...

Lyhyt loppukatsaus elokuiseen lukumaratoniin : Valmistautuminen:  Odotin tätä päivää innolla. Olin matkoilla juuri ennen h-hetkeä ja odotin täpinöissäni, että pääsen tutkimaan kotikirjaston valikoimaani. Olin valmistautunut lukupäivään sairastaessani, koska kesäflunssa suorastaan pakotti lepäämään (eli lukemaan). Elämä kuitenkin heilautti minut hetkeksi pois paikoiltaan. Eräs puhelu toi lähelleni uusia tuulia, mahdollisia sellaisia. Haparoin kirjastossa hämmentyneenä käsiini joitakin kirjoja, jälkikäteen ajatellen en oikein muista kirjastoreissusta mitään. Vähän harmitti, että valikoimisfiilis peittyi muihin tunteisiin. Jääkaapissa olisi ollut kuohariakin (holitonta, tärkeä huomautus), mutta tyydyin irtokarkkeihin ja pakastepitsaan. Eihän lukumaratonin aikana ole tarkoitus kokkailla. Eikä tiskata. Jälkikäteen vitsailin sekä kavereilleni että äidilleni, että seuraava tempaus onkin Tiskausmaraton. No, ei yksi ihminen vuorokaudessa onneksi ihan niin montaa astiaa likaa. Luetu...

16.08: Maraton alkaa! 17.45: Valitsin ensimmäiseksi kirjaksi Petri Vartiaisen romaanin Isäasentoja . Silmäilin sitä kirjastossa ja mielsin sen hyväksi välipalakirjaksi, mutta halusin silti tarttua siihen heti. Kieli houkutteli, sen iskevä rytmi. Huomasin, että kyse ei ole mistään välipalakirjasta, vaan Vartiainen käsittelee isyyttä monipuolisesti: kertoja peilaa omia hyviä ja huonoja isäpuoliaan, suhteuttaa oman isyytensä kokemuksiin isistä ja isoisistä, ja pohditaanpa kirjassa isyyttä kirjallisuudessakin. Hyvä, kiinnostava, rytmikäs kirja, mutta lukuhurmos on vielä kaukana. Mielessä pyörivät tämän päivän uutiset . Mistä saan asunnon, minne muutan? Lähdenkö työelämään vuotta aiemmin kuin olin ajatellut? Luettuja sivuja 159. 20.30: Luin viime kuussa Rachel Joycen Harold Fryn odottamaton toivioretki -romaanin. Rinnakkaisteos, Miss Queenie Hennessyn rakkauslaulu , hyppäsi kirjastosta mukaani ja on edennyt nyt vauhdilla. En kehuisi keskittymistäni - olen aivan hämmentynyt siitä, e...

Rachel Joyce: Harold Fryn odottamaton toivioretki WSOY 2014 (2012) Suom. Hilkka Pekkanen 327 s. Pisteitä: 3/5 Tunnelma: Klap, klap. Välillä sujuu, välillä tahmoo.  "Jos halusi onnistua, oli pysyttävä uskollisena sille tunteella, joka oli alun perinkin innoittanut häntä. Ei ollut väliä sillä, että toiset toimisivat toisella tapaa; oikeastaan se oli väistämätöntä. Hän päätti seurata teitä, sillä satunnaisesti kovaa vauhtia ohi kaahaavista autoista huolimatta tuntui turvallisemmalta kulkea teitä pitkin. Ei haitannut, ettei hänellä ollut puhelinta. Ei haitannut, ettei hän ollut suunnitellut matkareittiään eikä ottanut mukaansa tiekarttaa. Hänellä oli erilainen kartta, hänen oma mielesä kartta, ja se koostui kaikista niistä ihmisistä jotka hän oli tavannut ja paikoista joissa hän oli käynyt." Vanhan miehen matka itseensä ja menneisyyteen. Etta ja Otto ja Russell ja James: Harold Fryn odottamatonta toivioretkeä lukiessa on vaikea välttyä muistelemasta Hooperin romaa...