En oikein tiedä, miten suhtautua Estelle Maskamen rakastettuun Dimily-sarjaan. Joitakin vuosia sitten kirjoitin postauksen, jossa vaahtosin siitä, että sarjan avausosa romantisoi rakkautta, jossa kiltti tyttö ihastuu pahaan poikaan. Kirjoitin näin: Kiltin tytön ja pahan pojan suhdetta seuratessani en kuitenkaan voinut olla ajattelematta: tätäkö nuorille syötetään hyväksyttävänä? Tyler vie Edenin huumebileisiin, pitää ranteita kiinni niin, että sattuu, karjuu täysillä ja lyö kätensä seinään Edenin pään vierelle. Lukijalle on koko ajan selvää, että Eden pystyy raottamaan Tylerin kovaa luonnetta ja kesyttämään tätä, mutta onko se mahdollista tosielämässä? Kannattaako nuoren lähteä sellaiseen? Mikä paha poika -myytissä viehättää? Miksi media toistaa väitettä siitä, että naiset rakastuvat renttuihin ja tekee siitä siten hyväksyttävää ja ihailtavaa? Älä kerro kenellekään avaa sarjan avausosan tapahtumia Tylerin näkökulmasta. Miltä "pahasta pojasta" tuntuu, kun perheeseen saapuu s...