Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pelevin Viktor. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pelevin Viktor. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta

Kansi: Timo Mänttäri / Tammi.
Viktor Pelevinin Viidennen maailmanvallan kanssa tuli tehtyä jonkinlainen hitausennätys. Lainasin tämän kirjastosta jo joskus kesällä ja olen uusinut tämän liki kymmenen kertaa. HelMet-kirjastoissa onnistuu verkkouusiminen nykyään viidesti, joten vain kerran olen joutunut käyttämään tätä kirjastossa uudelleenlainausta varten... Myös lukeminen kesti melko kauan, ei kylläkään tekstin huonouden vuoksi vaan enemmänkin yhtäjaksoisen lukuajan puutteen vuoksi.

Viides maailmanvalta on jäänyt mieleen ainakin Liinan bloggauksesta, samoin Booksy on ehtinyt tästä kirjoittaa. Lisäksi nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa on kiinnostavaa lukea uutta venäläistä satiiria, tosin Viides maailmanvalta ei mikään upouusi kirja ole. Kirja on ilmestynyt vuonna 2006 ja suomennettu vuonna 2009. Yritin myös kurkkia netistä, onko Pelevin esittänyt kannanottoja Putinin hallinnosta, mutta en ihan suoria vastauksia pikagoogletuksella saanut. Kriminal.tv -sivulla kerrotaan, että Pelevin on kutsunut Putinia Ukrainaan hyökkäämisen jälkeen "geopoliittiseksi titushkaksi", mutta venäjäntaitoni ei riitä artikkelin tarkempaan analysointiin, saati lähdekritiikkiin.

Asiaan! Viidennessä maailmanvallassa nuori ja melko toimeton Roma päätyy vampyyriksi ja hänestä tulee vampyyri Rama Toinen. Muodonmuutoksensa jälkeen hän tutustuu vampyyrien tapoihin ja vampyyriyhteisöön. Hän ihastuu Heraan, tyttöön, joka on muutettu vampyyriksi samoihin aikoihin hänen kanssaan.

Vampyyrit ovat viime vuosien aikana olleet todella suosittuja hahmoja paranormaalissa romantiikassa ja viihteessä. Pelevin kirjoittaa vampyyreista todella tuoreesti ja kiinnostavasti, vaikka tietyt perusasiat toki ovat samoja kuin yleisessä vampyyrimytologiassa. Venäläisen kulttuurin ja yhteiskunnan kautta tuoretta näkökulmaa tulee suomalaislukijalle vielä erityisen paljon lisää. Erityiskiitos suomentajalle jälkisanoista, joissa kerrotaan, keihin tosielämän henkilöihin Pelevinin voi tulkita tekstissään viittaavan.

Pintatasolla Viidennen maailmanvallan juoni etenee melko yksinkertaisesti, mutta lopussa on mainio kiepsautus, jossa asiat saadaan näkymään uudessa valossa. Pätkittäisestä lukemisesta huolimatta minulle teki hyvää lukea tällaista tekstiä: tasokasta, ajattelemaan panevaa ja monitulkintaista.

Käännöksestä

Suomentaja Arja Pikkupeura tekee laatutyötä. Kirja on hyvää suomea ja monissa kohdissa suomentaja pääsee leikittelemään kielellä: esimerkiksi vampyyrien runokilpailussa kieltä venytetään hauskasti ja kiinnostavasti. Hienoa työtä!