Tove ja muumit

 Arkkitehtuuri- ja designmuseon Pako Muumilaaksoon näyttelyssä oli paljon kuvituspiirroksia useasta Tove Janssonin Muumi-kirjasta.

Kuvat ovat sikin sokin ilman mitään järjestystä.

Vaikka Tove piti itseään maalarina, niin muumeista hänet kuitenkin useimmat sukupolvet tuntee ja muumitarinoilla hän valloittaa maailmaa. 80 vuoden ajan jo.

Muumilaaksossa on keltainen teltta, jonka kirjahyllyltä voi ottaa mieluisan kirjan ja istahtaa mukavaan siniseen sohvaan sitä lukemaan. Kirjoja on ruotsiksi, suomeksi ja englanniksi.

Den farliga resan. 

Tove Janssonin viimeinen kuvakirja muumeista, 

ilmestyi vuonna 1977

Muumipappa rakentaa ensimmäistä Muumitaloa

Ensimmäinen Muumi-tarina, 

Muumit ja suuri tuhotulva, 

ilmestyi vuonna 1945.

Kirjasta Muumit ja suuri tuhotulva

Kirjasta Muumipappa ja meri

Muumimamma sahaa polttopuita, kuten Tovekin Klovharun mökillä.

Kirjasta Muumilaakson marraskuu

Vilijonka peilaamassa

Kirjasta Vaarallinen juhannus

Tuu-Tikki, pikku Myy ja Muumipeikko

lämmittelevät kamiinan edessä uimahuoneessa.

Vägen hem var mycket lång

och ingen har jag möt.

Nu blir kvällarna kyliga och sena.

Kom tröstä mig en smula,

för nu är jag ganska trött.

Och med ens så förfärligt allena.

******

Skynda dig, älskade, skynda att älska,

Dagarna mörknar minut för minut......

🎶🎶🎶

Kaunis Höstvisa,

Toven sanoihin sävelletty.

Olkoon tämä laulu voimalaulu näihin 

marraskuun pimeisiin päiviin ja iltoihin.

-Sari-

Arkkitehtuuria Tove Janssonin aikaan

 Aurinko kurkisteli pilvien raosta ja oli mukava sää päiväkävelylle. Kuljimme koirakaverin kanssa verkkaisesti tutun reitin. Vähän ajan päästä kotiin palattuamme hämärtyi huomattavasti ja alkoi tuulemaan. Ennätin bussiin suojaan, ennen kuin alkoi satamaan.

Ystäväni Lahdesta työskentelee silloin tällöin lähipäivän toimistolla Pasilassa. Suunnittelimme jo keväällä uutta museokäyntiä Arkkitehtuuri- ja designmuseoon, kun Tove Janssonin näyttely avautuu nyt syksyllä. Ehdotti kahta päivää tapaamiseen, valitsin niistä tämän viikon tiistain.

Näyttelyssä tutustutaan siihen, miten Tove Jansson näki arkkitehtuurin ja muotoilun omassa elämässään ja miten se ilmenee muumitarinoissa.

Tove Jansson Omakuva vuodelta 1975

Näyttely ei esittele pelkästään Muumilaaksoa, vaan näyttely koostuu myös Toven elinympäristöistä, ateljeekodista ja rakkaasta Klovharun mökistä piirustuksineen ja valokuvineen.

Otin valokuvia myös näyttelyn infoteksteistä, joihin palaan yhä uudelleen ja uudelleen.

Ateljeekoti 

Toven ateljeekoti Kaartinkaupungissa oli tuo noin kahdeksan metriä leveyttä, korkeutta ja syvyyttä oleva kuutio. Tove asui ja työskenteli ateljeessaan 56 vuotta.

Kahdella seinällä olevista kaari-ikkunoista tulvi valoa ateljeehen, jossa Tove maalasi taulujaan. Ylhäällä pienten ikkunoiden kohdalla sijaitsee ateljeetilaa ympäröivä korkea parvi, jonne johtaa jykevät mäntypuiset portaat. Erillisen salongin parvella on makuutila.

Tuulikki hankki oman ateljeen talon naapurirapusta. Naiset pääsivät kulkemaan toistensa luo ullakkokäytävän kautta. Usein Tove olikin jättänyt asuntoonsa viestin: Jag är hos Tooti!

Pieni yksityiskohta näyttelyssä esillä olevasta taulusta.

Taulu sijaitsee Toven ateljeeta esittävässä huoneessa.

Klovharu

Janssonit viettivät kesiään Pellingissä. Kun sisämaassa alkoi olla rauhatonta eikä siellä voinut enää nauttia hiljaisuudesta, Tove ja Tuulikki rakennuttivat Klovaharunin kalloiselle luodolle vuosina 1964 - 1965 oman mökin. 

Rakentaminen alkoi myöhään syksyllä 1964 ja mökki valmistui kesällä 1965. Kalliota räjäytettiin, jotta talon alle saatiin rakennettua kellaritilat, jossa on varastotilaa ja sauna.

"Kun Suuri Kivi oli räjäytetty kävi ilmi että sammakkolampi oli hyvin syvä ja täpötäynnä kiviä. Kaikki väännettiin irti ja nostettiin ylös ja kieritettiin mereen ja suuri lampi syveni syvenemistään, valtaisa kellari, suurempi kuin mitä mökistä tulisi, maanalainen yllätys. […] Meidän kellarimme on suurin kellari mitä koskaan on kaivettu, ainakin näillä seuduin, 25 neliötä ja kahden metrin syvyinen." 

(Ote kirjasta Haru, eräs saari, 1996)

Tove vietti kumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa Klovharunissa 28 kesää, neljäkin kuukautta kerrallaan. Hän kävi mökillään viimeisen kerran vuonna 1992 78-vuotiaana ja lahjoitti mökin vuonna 1995 Pellingin kotiseutuyhdistykselle.

Klovharu on avoinna yleisölle viikon heinäkuussa, jolloin saarella pääsee käymään Pellingin kotiseutuyhdistyksen järjestämillä retkillä tai omalla veneellä.

Tove rakasti pienen saaren kallioita, 

ympärillä myrskyävää merta ja avaruutta.

Tove kompaktissa 25 nelilön Klovharun mökissä, jossa jopa nenäliinalle oli mietitty oma paikkansa. Mökissä on ikkuna jokaiseen ilmansuuntaan, joista voi katsoa merelle.

Mökissä kaikki on edelleen niin kuin oli 

Toven ja Tuulikin siellä ollessa.

Muumilaakso

Kuvat kertokoon, mitä täältä löytää.....

Räpsyjä sieltä ja täältä Muumilaaksosta.

Muumeilta elämää oppia voit

Näyttely kestää 27.9.2026 saakka, joten hyvin ennättää käydä monta kertaa. Kysyinkin jo Valmalta, lähtisikö mumman kanssa katsomaan Muumeja. Lupasi tulla, kun Muumit on niin ihania 💛

-Sari-

Tamminiemessä

 Nämä syyskuun aurinkoiset päivät ovat antaneet virtaa ja innostusta lähtemään kotoa neljän seinän sisältä. Eilen kävin ihan vaan yksin ulkona lounaalla ja tälle päivälle suunnittelin vierailua Kuusisaareen ja Tamminiemeen.

Koska Villa Gyllenberg on avoinna vain keskiviikkoisin ja viikonloppuna, päivän ainoa kohde jäi Tamminiemeen. Ja hyvä niin. Sain katsella ja kierrellä rauhassa museossa kahteen kertaan, välillä kävin nauttimassa Cafe Adjutantin herkkuja.

Museoon sisäänkäynti oikealla seinustalla.

Sisäänkäynnin vasemmalla puolella Kekkosen työhuone. Ikkunalasit olivat luodinkestävät, muutoin Kekkonen eleli melko huolettomasti Tamminiemessä turvallisuuden näkökulmasta.

Meilahdessa sijaitseva Tamminiemi rakennettiin tukkukauppias Nissenin huvilaksi vuonna 1904. Amos Anderson osti rakennuksen vuonna 1924, mutta ei viihtynytkään Tamminiemessä vaan vuokrasi sen. Kyösti Kallion ehdotuksesta Anderson lahjoitti Tamminiemen Suomen valtiolle 1940 ja niin Tamminiemestä tuli presidenttien virka-asunto. Kallio ei Tamminiemessä ennättänyt itse asua.

Presidentin virka-asunnossa Tamminiemessä ennen Kekkosta ennättivät asua Risto Ryti ja Gustav Mannerheim. Juho Kusti Paasikivi ei Tamminiemessä viihtynyt, vaan luovutti hulppean 450 neliöisen Tamminiemen Alli-rouvansa sukulaisten käyttöön. 

Näkymä saunalta tultaessa.

Tuolla yläkerran parvekkeella Kekkonen 

istuskeli sanomalehtiä lukemassa.

Alakerran edustustilojen upea erkkeri.

Päädyssä näkyy alhaalla oikealla työhuoneen syvennyksen ikkuna. Syvennyksessä sijaitsi pöytä ja kaksi tuolia. Siellä käytiin kahdenkeskisiä keskusteluja ja neuvotteluja.

Pieni kurkistus alakerran edustustiloihin.

Kekkonen sai lahjoja valtioiden päämiehiltä

ja muilta vierailtaan.

Edustustilojen rouvain seurustelunurkka?

Tämän pyöreän pöydän ympärillä aterioitiin ja

nautittiin vieraiden kanssa baarikaapin antimista.

Baaritiskin ovi pysyi visusti kiinni silloin,

kun kylässä olivat lapsenlapset.

Keittiössä huokui silmille 1970-luku.

Kiivetään ylös kurkistamaan yksityistiloja.

Olohuoneen nahkainen sohvakalusto.

Aarnion pallotuolista Kekkonen ei pitänyt lainkaan. Oli tuumannut, että joutaisi suoraan kaatopaikalle. Siinä oli huono istua eikä siinä istuessaan kuullut mitä ympärillä puhuttiin.

Kekkosen makuuhuoneen työpöytä.

Tamminiemen valaisimet ovat tyylikkäitä.

Jos Kekkonen piti vaatetuksessa maanläheisistä väreistä, niin vessan naulakossa roikkuvassa kylpytakissa ja pyyhkeessä on väriä. Vessan seinälaatat ovat mustia.

Sylvin makuuhuone.

Tamminiemessä on paljon kirjoja, yli 3 000 teosta. Sylvin makuuhuoneen yksi seinäkin on lähes yhtä kirjahyllykköä.

Sylvin makuuhuoneeseen on siirretty kultainen tv-tuoli.

Sylvi-rouvan muotokuva.

Ruokasalin pitkän pöydän ääreen mahtui 14 ruokailijaa.

Ruokasalin kaarevasta ikkunasta avautuu upea näkymä merelle. 

Tuo ikkuna on niin kaunis.

Hugo Simbergin taulu on....

...Suomen Painonnostoliiton lahja Kekkoselle 3.9.1950

Nämä veistokset esittävät käsittääkseni Kekkosen 

Taneli-pojan lapsia Timoa ja Teaa. 

Reidar Särestöniemen taulu on väriläiskä

muutoin niin ruskeasävyisessä sisustuksessa.

Presidentti Kekkosen solmiot näytillä

Matkalla alakertaan katse kohdistuu tähän tauluun.

Cafe Adjutantti sijaitsee hulppealla paikalla.

Savusauna, jossa kokoontui lauantaisin 

Tamminiemen saunaseura.

Kekkonen rakennutti tämän hirsisaunan ja 

myöhemmin sinne lisättiin uima-allasosasto.

Ei ihme, että Kekkonen asui mieluummin Tamminiemen kauniissa maisemissa. Laaja puisto oli rauhoittava paikka ulkoilla ja kyllä tuolla hetkeksi työmurheet unohtaa.

Huvimaja Aurinkokukkula

Kuva vuodelta 1904

Huvimaja ja vuonna 2022 sen ympärille perustettu niitty.

Vartiotupa

Vartiotuvan ympärillä kasvoi ihan älyttömän suuria sieniä. En ole tuollaisia koskaan ennen nähnyt. Halkaisija ainakin 20 senttiä.

Tunnistatko mikä sieni on kyseessä?

Kasvoi puistossa ihan normaalin kokoisia sieniäkin.

Olipa ihana päivä. Tamminiemessä vierähtikin mukavasti reilut kolme tuntia enkä ennättänyt puistossa istua ollenkaan. 

-Sari-