tiistai 30. toukokuuta 2023

Piipahdus pihalla

 
Carneval de Rio -tulppaaneista kukki tämä yksi ainoa.
Mutta koristaahan se yksikin kukkapenkkiä, kuin piparminttukarkki

Snow Crystal -tulppaanit kukkivat vielä hyvin.
Yhteensä kuusi kukkivaa ripsureunaa tänä keväänä.
En muista yhtään kuinka monta sipulia aikoinaan maahan laitoin.
Viime vuonna kohopenkkiin siirretyt tulikellukat kukkivat.
Yksi pieni kellukka jäi vielä siirtämättä ja sen huoli naapuri.
Talven jäljiltä on vielä useampi kukkaruukku tyhjentämättä. Enkä niitä vielä tyhjennäkään, antaa vielä hetken aikaa olla. Tässäkin ruukussa oli pitkän aikaa vain kuivaa (no pinnalta ainakin) multaa kunnes eräänä päivänä huomasin siinä vihreää. Oreganoa viime kesänä ruukussa kasvatin ja oreganolta nuo pikkuiset vaikuttavat.

Ostin ison minttupuskan lauantaina Marketanpuiston puutarhapäivältä, kun ei tiedä miten villinä kasvava minttu nousee. 

Monessa paikkaa näkyy minttua kasvavan, kuten tässä kasvusäkissä. Usea minttu pilkisteli nukkapähkämön seasta. Kesän minttujuomiin on minttua varmasti omasta takaa 😆
Puutarhapäivänä ostin BOVin (Blomsterodlingensvänner i Finland r.f.) naisilta perennoja ja yksivuotisia. Olin siirtymässä jo eteenpäin kun huomasin pöydän toisessa päässä kuvan lumikista. Vähän aikaa tuumailtuani päätin yhden ostaa. Nyt kovasti mietin, mihin kohtaan tämän istuttaisin, mikä olisi sille kotoisin paikka perennapenkissäni, että se siihen juurtuisi ja viihtyisi.

Aamulla satoi vähän aikaa vettä, mutta eipä siitä ollut juurikaan kasteluapua. Olin juuri pukeutunut ja lähdössä koirakaverin kanssa aamulenkille ennen työpäivän aloittamista, kun alkoi kuulua sateen ropinaa. Sade loppui pian ja ennätettiin sittenkin käydä pieni kierros tekemässä, ennen kuin piti kiiruhtaa "luureihin".

Lähitulevaisuuskaan ei sateella rehvastele. Yöt ovat melko kylmiä, vaikka kesäaika koputtelee jo nurkan takana, joten maa pysyttelee pinnan alta kosteana. Ainakin meidän savisella seudulla

Aurinkoa kevään viimeiseen päivään!

-Sari-

lauantai 27. toukokuuta 2023

Marketanpuiston puutarhapäivä

 Riittikö kolme tuntia? 

Mieskulta kyseli Marketanpuistoon viedessä kuinkahan kauan aikaa menisi, kun oli itse menossa keilahallille SM-kisoja seuraamaan. No ainakin kolme tuntia, arvelin.
Marketanpuistossa on puutarhapäivän aikaan toki paljon muutakin katseltavaa kuin puutarhapäivän myytävät ja suunnittelin jossain puiston penkillä välillä istuvani ja fiilisteleväni tunnelmaa ihan kaikessa rauhassa puistoa kierrellessä.
Istuinkin vähän aikaa puiston penkillä, perimmäisellä myyntipaikalla, kun siellä ei ollut sillä hetkellä tungosta. Täällä oli kivasti laitettu myytävät korkealle laatikoiden päälle, niin kauempaakin pystyi näkemään mitä oli tarjolla. Yhdessä laatikossa oli vielä kaksi laventelia jäljellä ja korjasin ne ensimmäisenä kassiin odottamaan. Viime kesän laventeli oli kyllä kestänyt talven yli, mutta laventeleita ei ole koskaan liikaa. Tähän Myllypellon taimien myyntipaikkaan satuttiin kahdenkin naapurin kanssa yhtä aikaa.
Jätin ostokseni yhden puiston katoksen alle ja menin kuvaamaan tätä kelta-atsaleaa (Rhododendron luteum luki kyltissä). Kuvauskierroksesta tulikin vähän pitempi, kun edessä päin oli aina uutta katseltavaa. Kivimies lupasi katsoa kassieni perään, siksi ihan rauhassa kiertelin ja katselin "nurkkia".
Laukat kukkivat pian.

Muutama narsissin kukka oli vielä freesinä.
Ruusumuurin toisella puolella viheriöi walkerinhernepuu.

Rhodonurkkauskin piti käydä katsomassa.
Varjossa kukki nämä vaaleanpunaiset atsaleat.
Tämä hauska puska taitaa olla pensassembra (Pinus pumila).
Punavalkoiset tulppaanit ovat nättejä.
Asettauduin jo tuohon pöydän ääreen välipalalle, kun satuin vilkaisemaan kelloa. Jäi omat eväät syömättä, koska kello oli jo melkein puoli yksi ja aikomus oli käydä kahvilassa lounaalla.
Café Margretebergin lounaalla oli eilen ollut varhaiskaalilaatikkoa ja tänäänkin sitä oli lonaalla tarjolla. Kaaliruoat on niin hyviä. Mieskullallekin kelpasi lounas, joten tänään ei tarvinnut kotona ruokaa laittaa. Herkkuja ostin iltateen kera nautittavaksi.
Lapsillekin oli omaa ohjelmaa.
Aurinko paistoi mutta ei ollut liian lämmin.
Oikein sopiva sää kierrellä, kuumalla ei olisi jaksanut niin hyvin.

Perennamyyjillä kävi heti kova kuhina.




Eniten oli tarjolla ryytimaan tuotteita. 

Tomaatintaimia, paprikantaimia ja chilejä.
Mansikkaa, kyönnöspinaattia, wasabia.
Ja paljon erilaisia tuoksuvia ja maistuvia yrttejä.
Purppuraomenapuu Ramona kukki vielä kauniisti.
Mutta miten oli Vanhan rouvan laita tänään.
Muutama kukka vielä koristi oksia.
Kannatti käydä ihailemassa Vanhaa rouvaa jo viikko sitten.

Mukavaa toukokuun viimeistä viikonloppua!

-Sari-

sunnuntai 21. toukokuuta 2023

Marketanpuiston Vanha rouva

 

Marketanpuiston japaninmagnolia on kaunis kuin kevätmorsian.
Kun mieskulta alkoi puhua kauppaan menosta, otin hetkestä kiinni ja pyysin josko sitä ennen piipahdettaisi Marketanpuistossa, ihan pikaisesti vain. Passasi hänelle ja niinpä käytiin ensin ihailemassa Vanhan rouvan kauneutta. 

Minusta yksittäiset kukat ovat kauniita, mutta mieskullan mieliksi kuvasin myös koko puun. 

Vähän matkan päässä magnolioista huomasin 
keisarinpikarililjoja puskaan piiloutuneena.
Tuo ylälehtien muodostama ruusuke on hauskan näköinen. Tykkään siitä, ettei kaikkia kauniita kukkia tarvitse kasvattaa itse, vaan niitä voi ihastella yleisissä puutarhoissa tai vaikka iltalenkillä sopivan reitin valiten. Eikä kaikki ihanat kukat pienelle pihalle mahtuisikaan, Voi valita kasvatettavaksi ne kasvit, jotka omalla pihalla parhaiten viihtyvät ja kestävät.
Tämä pieni ja herkkä kukka piti kuvata myös.
En ennättänyt etsiä, minkä kasvin lienee.
Pieni sunnuntainen retki kukkaterapiaan Ü

Aurinko on hellinyt ja lämmintä ollut. En ole pitkiä aikoja nyt ulkona, vaan suojaan ihoani auringon säteiltä. Takapihan varjoisissa nurkissa väijyvät ensimmäiset hyttyset, joten nekin pitävät ennemmin sisätiloissa kuin ulkona puuhastelemassa. 

Aamulla siirsin muutaman tulikellukan taimen kohopenkkiin jo siellä kasvavien seuraksi, jäivät viime vuonna siirtämättä. Aiemmin siirretyt taimet ovat kotiutuneet uuteen penkkiin hyvin. Kaksi multapaakkua jäi vielä odottamaan (hyttysten syy!) jatkokäsittelyä, kunnes päätän viimeisten tulikellukoiden uudet kasvupaikat. Ehkä ne päätyvät kuitenkin samaan penkkiin.

Kauniita toukokuun lopun päiviä! 

-Sari-

lauantai 20. toukokuuta 2023

Tulppaanit kukkivat, syreenin tuoksua odotellaan

Syreenin alla Snow Chrystal kukkii 💖
Toinen on viellä avautumassa. Siirsin toissa vuonna varjohiippaa syreenien juurelle ja viime kesänä ihmettelin mihin kohtaan. Tuossa tulppaanin takana näkyy lehtiä kasvavan Ü
Flammentanzin vieressä aloittaa kukintaa usempi Snow Chrystal.
Naapuri muutti pois keväällä. Tulppaanit jäivät toisen naapurin aidan viereen. Tämä jo kukki, keltaiset tulppaanit vielä aloittelevat kukintaa. Liekö myyrät kuljettaneet tulppaanin sipuleita aidan toiselle puolelle, kun sielläkin kukki komeita tulppaaneja. Asukas ei ole itse omalle pihalleen tulppaaneja istuttanut.
Tulppaanien joukossa kukki tämä yksi narsissi.
Nämä kaksi tulppaanikaunotarta kukkivat vähän kauempana toisen naapurin pihalla. Puistikossa ja pihoilla loikkivat rusakot olivat käyneet hänen tulppaanikasvustoa harventamassa. Myöhemmin kukkivat tulppaanit olivat pelastuneet.
Tämä syreeni on jo nupullaan.

Kävimme tänään puutarhamyymälässä, ensimmäistä kertaa tällä kasvukaudella. Toiveena oli löytää kelloköynnöksen ja keijunmekon taimia. Kelloköynnöksiä olivat saaneet pienen erän ja oli jo myyty. Keijunmekkoa ei ole ollut lainkaan eikä tule.

Ostin pari pientä päivänsinen tainta, sitä en ole koskaan aiemmin kasvattanutkaan. Tuoksuherneitä löytyi samasta paikkaa yrttimaakasvien joukosta ja krasseja kanankakkalannoitteen luota. Jotain pientä paikkaamaan harmitusta ja vielä kuukausimansikka lähti meidän matkaan. Jospa Markentanpuiston puutarhapäivältä löytäisin kivoja kesäkukkia lisää :)

-Sari-

perjantai 19. toukokuuta 2023

Vielä matkapäiväkirjaa äitienpäiväviikonlopusta

 

Aikaiset aamu(yön) herätykset matkustelun takia ovat itselleni oleet aina tuskallisia. Pitkät bussimatkat tai odottelut terminaaleissa ovat puuduttavia fyysisesti ja henkisesti. Silloin kun mieskulta järjestää risteilymatkat ja toimii ryhmän johtajana, lähdemme kotoa hyvin, hyvin aikaisin. Kahdestaan matkatessa riittää, kun on terminaalissa noin puoli tuntia ennen laivan lähtöä.
Laivaankin pitää rynnätä ensimmäisten joukossa, jotta saa varmasti (toimivan) lokerikon matkalaukuille. Tällä kertaa meillä oli hytti menomatkalla ja useampi paluumatkalla, joten menomatkalla jättäydyin viimeisten joukkoon laivaan siirryttäessä (ja tiemme erkanivat alkumatkan ajaksi). Tallinnan päässä jäätiin juttelemaan seurueemme kanssa hyttiin ja laiva oli jo melkein tyhjä, ennen kuin huomattiin maihinnousun alkaneen jo. Ihanaa, ei matelua putkea pitkin ja terminaalista poistuessa. Paluumatkalla oli ihana kirkkaan auringonpaisteen jälkeen lepuuttaa silmiä hämärässä hytissä ja pötkötellä vähän aikaa. Ei tarvinnut notkua ravintoloissa.
Takakannella kävimme hetken nauttimassa auringosta
ja maisemista laivan lipuessa kohti ulappaa.

Suomenlinnaa.

Moneen vuoteen ei olla siellä käyty. Jokohan nyt olisi ajankohtaista.


Majoituimme ensimmäistä kertaa Metropol Spa -hotellissa (osoite Roseni 9). Hauskasti hotellin nimi heijastui aamulla vastakkaisen rakennuksen seinälle.
Metropol Spa hotelli sijaitsee Rotermannin korttelin laidalla, Mere puiestee -kadun puolella ja on yhteydessä vanhaan Metropol hotelliin. Kalev suklaakauppa on viereisen rakennuksen nurkalla, joten herkkuja saa nopeasti jos makean nälkä yllättää  :)
Tällä kertaa en Rotermannin alueella muualla käynytkään, kuljin vain Roseni katua pitkin. Mukavin reitti kävellä hotellille oli A-terminaalista D-terminaaliin kävelysillan kautta varjoisaa Laeva katua pitkin ja Virolaisen arkkitehtuurin museon ohi. Ja sitten vähän matkaa Roseni katua pitkin niin oltiinkin jo hotellilla. Jotkut matkaseurueesta olivat erehtyneet menemään vanhaan Metrpol hotellille, mutta ohjattu sieltä Spa hotellin puolelle.
Meillä oli varattu kevyt illallisbuffee hotellin Nomad Resto ravintolaan, missä aamiainenkin tarjoillaan. Yllätyin kuinka hyvä buffee oli, maukas ja ruokaa oli meidän seurueelle riittävästi. Ruokailun jälkeen käytiin vilkaisemassa Urban baaria jossa oli livemusiikkia. Korvia raastavan kovaa musiikkia ja suurin osa kääntyi sielä pois mutta muutama rohkea jäi nauttimaan vielä juomat. Suuntasin suoraan, ilta kymmeneltä, hotellihuoneeseen. Seurasin vähän aikaa euroviisuja Suomen, Viron, Ranskan ja Saksan kanavilta. Suomen kanavan kuva oli huono, joten turvauduin muiden maiden kanaviin useimmiten. Taisin katsoa Viron esitykseen asti, Suomen esitystä ennen vaihdoin kanavaa. Migreeniherkälle esitysten valo- ja muut tehosteet on ihan liikaa jo pelkästään televisiosta seuraten.
Lauantai-iltapäivällä käväistiin Telliskivessä raitiovaunulla kulkien. Sattumoisin huomasin F-Hoonen, ravintolan johon olen yrittänyt päästä jo vuosia sitten. Olikin jo vähän nälkä ja tilasin vuohenjuustoleivän ja mukillisen teetä. Mieskulta tyytyi pelkkään mustaan kahviin, mutta sepä olikin niin hyvää että myrtsi mies (ei tykännyt kulkea perässäni, kun ei tiennyt minne olemme matkalla - no en tiennyt itsekään) muuttui iloisesti rupattelevaksi matkaseuraksi Ü Sanoipa jopa, että Telliskiven alueelle pitää tulla joskus pidemmäksi aikaa.  Varmasti mennään.
Rotermann on ehdottomasti mieluinen alue Tallinnassa. Sinne on jätetty vielä vanhaa historiaa näkyville mutta rakennettu uutta, myös uutta ja vanhaa yhdistäen.
Tältä alueelta ei tarvitse poistua muualle, ellei halua. Vanha kaupunki ei ole enää pakollinen käyntikohde, Tallinnan matkailua voi jo avartaa muihinkin suuntiin. 
Matkalla satamaan kävin Nauticassa, mutta en jaksanut siellä juurikaan kierrellä. Niihin liikkeisiin mihin olisin mennyt, en päässyt. Myyjät olivat juuri silloin tauolla ja liikkeen "ovi" suljettu. Niinpä olimme ajoissa terminaalissa odottamassa muuta seuruetta.

Kävelysillalla säikähdin kaiuttimista kajahtavaa kovaäänistä kuulutusta. Tuli mieleen " Iso veli valvoo" tai ilmahälytys. Jestas kun säikähdin! Kehotettiin pysymään poissa sillalta, koska silta avataan laivaliikennettä varten. Sitähän en kuulutuksesta tajunnut, mutta kun sillan eteen laskeutui portti, kävelyaskeleeni muuttuivat juoksuaskeliksi. Portti sulki vain toisen puolen sillasta, joten olisin päässyt pois ilman kiiruhtamistakin.

Purjevene Kullin miehistö seilaamassa merelle.

Sen verran jäi kutkuttamaan seuraava Tallinna-viikonloppu, että tein varauksen mahdolliseen sopivaan ajankohtaan tulevalle kesälle. Haluan majoittua nyt vähän eri suunnalla Tallinnaa, mutta kuitenkin melko lähellä satamaa. Hotelli on sen verran suosittu, ettei mihinkään äkkilähtöön ja huonesaatavuuteen voi luottaa lomakauden aikana.

Katsoin Visit Tallinnan sivuilta raitiotien rakennustöiden aikatauluja ja raitiolinjat 1 ja 2 Kadriorgiin suljetaan näillä tiedoin 3.7.2023 mutta Koplin suuntaan pitäisi päästä elokuun loppu puolelle saakka. Onneksi kävin nyt tuolla Kadriorgissa Ü

Mukavaa viikonloppua!


-Sari-