Eilen vielä suunniteltiin tälle päivälle retkeä Klaukkalaan katsomaan alpakoiden laitumellelaskua, mutta esikoisen eiliset synttärit muuttivat suunnitelmaa. Ajeltiin sitten ilapäivästä toiseen suuntaan ja käytiin rääppiäisillä.
Korttiharrastus kehittynyt intohimoksi vuodesta 2009. Ohessa muutakin paperituunausta. Käsin on kiva tehdä, vaikka joka kerta lopputulos ei miellytä. Määränpää ei ole tärkein vaan se matka. Jos joku juttuni idea inspiroi, sitä saa käyttää - mutta ei oo pakko. Viime aikoina olen suunnannut katseeni askartelupöydältä myös ympäröivään elintilaan ja huomannut, että jotain pitäisi tehdä. Sisustelen pienin askelin ja nostattelen framelle toista intohimoani virkkaamista.
sunnuntai 29. toukokuuta 2022
lauantai 28. toukokuuta 2022
Kässäfestareilla
Pidin ensimmäisen kesälomapäivän eilen perjantaina,
jotta sain viettää koko päivän Kässäfestareilla.
Nämäkin festarit peruuntuivat koronan takia useaan kertaan. Vihdoinkin päästiin matkaamaan Kaapelitehtaalle kahden vuoden tauon jälkeen. Tehdasmaiselle sisäpihalle oli rakennettu hieno pääsisäänkäynti Lasipiha ja maiseman muuttuessa olin vähän pihalla suunnistaessani Merikaapelihalliin.
Kuusi tuntia sujahti nopeaan ja jälkeen päin Kalenterimanian esittelyvideota katsellessa huomasin, kuinka paljon oli jäänyt näkemättä. Myöskin suunnittelemani lounas jäi Kaapelitehtaalla nauttimatta (vilkaisin kelloa noin viiden aikaan), mutta onneksi nautin heti paikalle saavuttuani palasen ihanaa fetapiirakkaa teen kera aamupalaksi. Kotimatkalla kävin hengähtämässä viini- ja kaakaolasin äärellä ja söin illallisen ravintolassa.
Festareilla on paljon työpajoja, ilmaisia ja maksullisia.
Siellä pääsee värjäämään marmorikynttilöitä, tekemään itse paperia, pirtanauhaa ja oman tuikkuastian. On Ihanaa tuohesta -työpajassa valmistuu tuohinen avaimenperä, Tilkkukilta Syyringin pajassa saa kokeilla tilkkujen leikkaamista viivaimen ja leikkurin avulla ja pääsee oppimaan paperiompelutekniikkaan. Rakkaudella Marren Pompom Pajassa sateisen päivän harmaus saa kyytiä värikkäitä pompomeja tehdessä. Ja paljon muuta.
Kalenterimanian pisteellä saa vinkkejä kalenterisivujen tuunailuun ja Paperiliittimen Riikka tekee taidepäiväkirjaa ja näytillä on Riikan ihania askarteluja 😍 Lost Cost Desig & Carmen´s Verandan osastolla leimaillaan persoonallinen pakettikortti tai upea kirjekuori. Sieltä saa paljon suomenkielisiä tekstileimoja, joita sujahti minunkin reppuuni.
Minulla ei montaa isompaa kukkaleimaa ole (huomasin käydessäni taannoin läpi leimojani, kun ystävä pyysi lainaan kukkaleimaa) ja nämä ruusu- ja tulppaanileimat olivat hyvän kokoisia ja kauniita. Olin jo etukäteen katsonut Sannin Helmen sivuilta tarjontaa ja lisäsin ostoslistalleni myös tämän Studio Lightin Snowdrops -leimasinsetin. Tässä on myös kivoja tekstejä.
Lisäksi haalin Sannilta nipun tarroja kalenteriin.
Eilen vietin pitkän aikaa Elinan korttityöpajassa. Olipa hyvä, että paja oli just eilen perjantaina. Suunnittelin viikolla tekeväni kaverin tytölle onnittelukortin, mutta en ole saanut askartelutavaroita pitkään aikaan kotona liikkumaan. Istahdin pajan jakkaralle ja tein pari yksinkertaista korttia. Aika meni siivillä Elinan kanssa jutellessa ja sain hyviä vinkkejä ja pääsin kokeilemaan työvälineitä, joita en koskaan aiemmin tiennyt tarvitsevani 😂 Saatanpa muutaman kokeilemani stanssin klikata verkkokaupan ostoskoriin, kun näin lopputuloksen miten stanssi leikkaa pieniä osia.
Tämmöset kortit syntyi parin tunnin aikana. Siinä suunniteltiin värejä, valittiin sapluunoita, tekstejä ja stansseja. Taustaan on käytetty vain yhtä leimaväriä. Ensin levitin värin ympyräksi ja sen päälle sapluunalla palloja, joiden väristä tuli tummempi.
Sama tyyli, eri värimaailma. Toisessa teksti stanssattu, toisessa leimattu. Tämä hunajankeltainen ja ruskea väriyhdistelmä on oma suosikkini näistä kahdesta.
Alla olevassa kortissa taustan leimavärinä on Distress Ink uutuusväri Saltwater Taffy. Tykkään väristä, "klik" ostoskoriin ehottomasti (sain Distress Oxidena).
Nämä stanssatut kuviot jäivät kokeiluista
yli käytettäväksi uusiin kortteihin.
Olin heti alkuun kierrellessäni kiinnittänyt huomion näihin korvakoruihin. Tammihan on voimapuuni ja myös työpaikalla tammi näyttelee suurta osaa viestinnässä ja myös toimiston sisustuksessa mm. ihanina terho-valaisimina. Näitä Kuusateen tammenterhokorviksia aion käyttää töissä Ü
Kyllä oli voimaannuttava päivä, varsinkin kun näki paljon tuttuja ja pääsi askartelemaan ja juttelemaan askartelusta ja hypistelemään papereita ja muita askartelutarvikkeita.
Kiitos Paperimania, Elina, Riikka, Riitta juttutuokioista.
Kiitos Mira Kässäfestareiden järjestämisestä.
Alueella oli tosi paljon nähtävää ja koettavaa. Ohjelmalavoilla Kerä ja Vyyhti saa tänäänkin tunnin välein tietoa käsitöiden maailmasta. Ja kello 14 on seuraava Neulejooga.
Suosittelen lämpimästi näitä festareita, jos liikut tänään seutuvilla. Onneksi festarit ovat kaksipäiväiset, sillä ei kaiken kokemiseen riitä yksi päivä! Kameraa en kanniskellut mukana eikä festarialueelta ole kuvia muistoksi ja teille jakaa.
Ovet ovat avoinna kello 18 saakka ja
sisäänpääsymaksu on 10 euroa.
-Sari-
torstai 26. toukokuuta 2022
Lemmikinsinistä ja lumivalkeaa
Ulkona tuoksuu sateen jälkeen ja aikana niin ihanan raikkaalta. Sateen tuoksuun sekoittuvat tuomenkukkien ja nurmikon tuoksut.
Puistoa reunustaa pian valkokukkaisten puiden rivistö.
Koristeomenapuut avaavat nuppujaan tuomen jälkeen.
Toisella puolella puuta kukat ovat jo auenneet.
Sateella ei pörriäisiä kukissa näkynyt.
Viereinen kaveri vielä miettii kukkimista nuppuineen.
Tämä sade on niiin tervetullut luonnolle, vaikka aamukaste pitääkin nurmikoilla huolen maan pysymisestä kosteana pintaan asti.
Jokin aika sitten puiston laidalle siirtämäni esikot saavat nekin nyt hieman vettä. Olen ollut hieman huolimaton niiden kastelussa istuttamisen jälkeen, vaikka on ollut niin kuivaa. Onneksi sain kunnon multapaakun kera ne uuteen paikkaan.
sunnuntai 22. toukokuuta 2022
Ihanan lämmin päivä
Vihdoinkin voi sanoa, että olipa ihanan lämmin päivä Ü
Tänään ei tuuli viilentänyt niin paljoa kuin muina päivinä on tehnyt. Mutta vielä en lyhythihainen paita päällä arvannut ulkona olla, vaikka mieli teki, kun esikoisen ja Mean kanssa kaupassa kävellen käytiin. Kunhan yötkin lämpenevät niin sitten.
Heidän takapihalla oli kirsikkapuu puhjennut kukkaan.
Kotimatkalla Mea huomasi maassa kekomuurahaisia ja pienempiä mustia muurahaisia (oliko pihamauriaisia). Jäätiin niiden kulkemista seuraamaan. Taitaa mumma saada kaverin luonnon ihmeitä tutkimaan tulevina vuosina 💕
Meillä oli jo matkalla mieskullan kanssa pienoinen luontosafarikierros, kun ensin ihan kehätien varrella ruokaili ruohomättäällä kaksi pikkuista kaurista. Puolessa välissä matkaa näin ketun keskellä peltoa, oli pysähtynyt väijymään myyrä- tai hiirisaalista. Ja kauppareissulla nähtiin iso parvi haarapääskyjä, hyvän matkaa toistakymmentä niitä lenteli.
Yritin houkutella Meaa kanssani ulos, mutta yksin piti käydä tarkistamassa, miten takapihalla on kevät edennyt. Pioni voi hyvin.
Samoin kuunlilja.
Ja se kirsikkapuu :)
Meaa kiinnosti vielä mumman vanha Nokia,
onnistui soittamaan sillä vahingossa äidilleen 😂
Kuinka tämä aika harppookaan eteenpäin.
Maiakin on jo kahdeksankuinen konttaaja.
Tunnisteet:
elämän parasta aikaa,
kevät,
Maia,
Mea,
mummapäivä
lauantai 21. toukokuuta 2022
Marketanpuiston puutarhapäivä
Oli niin kaunis päivä ja kun aikatauluun sopi, pyysin mieskultaa kyyditsemään Marketanpuistoon puutarhapäivän tarjontaa katsomaan. Aurinko paistoi ja tuuli piti ilman sopivan viileänä. Kauppiaitten kasvit saivat aika ajoin kyytiä tuulenpuuskissa.
Ensimmäisenä parkkipaikan vieressä huomasin valkoista. Koskaan aiemmin en muista tätä japaninmagnoliaa nähneeni. On se kaunis.
Kolme alueen japaninmagnoliaa olivat hieman eri kukkimisvaiheessa. Yksi jo loppupuolella, toisessa kukat varmaan ihan vähän aika sitten auenneet ja kolmannessa vasta nuppuja. Ja kaikissa myös kukat tuoksuivat eri vahvuisina.
Oli onni nähdä nämä magnoliakaunottaret.
Jos olisin jäänyt autosta pois Marketanpuiston toisella puolella, olisin jäänyt paitsi tätä kokemusta. Nämä nähtyäni kiinnostuin magnolioista kovin ja suunnitelmissa on jo retki Lohjan Arboretum Magnoliaan, ehkä jo ensi keväänä kirsikan ja magnolian kukkia ihastelemaan. Tänä vuonna ennätämme tutustua paikkaan toivottavasti myöhemmin kesällä.
En pahastuisi ollenkaan, jos omassakin pihassa magnolia kasvaisi. Mutta en sen puuttumista kuitenkaan harmittele, sillä kaikkea ei ole pakko olla omasta takaa kun näitä hetken aikaa kukkivia pääsee ihastelemaan näinkin lähellä "omalla kylällä".
Magnolioiden luota matka jatkui Marketanpuistoon.
Voi miten luonto jo vihertää. Koivuissakin on jo niin isot lehdet, että vastan saisi tehtyä. Ihan äskenhän ne olivat pienillä hiirenkorvilla.
Erilaisia puun taimia oli myynnissä alakuvan myyntipaikalla. Kuvaa enempää en perehtynyt, kun ei ole tarvetta puita hankkia.
Omat ostokset keskittyivät kukkiin ja hyötykasveihin.
Talvella menehtyneen Mårbackan tilallle sain Tertulta uuden ja Peltosen Taimelta toisen pelakuun ostin mieskultaa ajatellen, pelargoneista kun tykkää. Tässä kukassa viehätti lehtien kaksivärisyys ja kukatkin ovat kivan väriset.
Saanko esitellä, Prinsessan Sofia 😊
Samettiruusut jäi tänä vuonna kylvämättä, kun siemenet olivat hukassa (ja ovat edelleen). Ostin yhden isosamettikukan ruukkuun istutettavaksi (ettei perinne katkea) ja yhden ryhmäsamettikukan tuomaan väriä kukkapenkkiin. Äidille sain Juholan puutarhalta keijunmekon ja itseäni hemmotteli Cafe Latte dahlialla 💝
Tertun Taimi ja Kukka Oy
Vielä pitää odottaa hetki, ennen kuin on varma mitkä yrtit selvisivät talvesta. Tänään hankin mustaherukkasalvian, rosmariinin ja piparmintun persiljan ja ruohosipulin lisäksi.
Koskaan en ole kasvattanut paprikaa. Nyt otin kokeiltavaksi napostelupaprikaa kahden taimen verran. Ainakin toinen tekee keltaisen paprikan, toisen väri jää nähtäväksi jos saan kasvatettua satoa tuottamaan. Tomaatintaimet näyttivät niin napakoilta ja olivat niin paljon pienempiä omien hujoppieni rinnalla, että otin kokeeksi "Cherry Cascade" ostotaimen.
Nyt on mitä ryytimaalla kasvatella. Lämpenisivätpä yöt, jotta aremmatkin taimet voi huoletta jättää ulos kasvamaan. Vielä saavat olla sisällä lämpimässä.
Lopuksi kävin ostamassa bagelin ja kävelin purppuratuomen luo pergolaan. Voi miten kauniita vaaleanpunaisia kukkapilviä nuo tuomet olivatkaan. Ei haittaa, että kirsikat eivät enää kukkineet Ü
lauantai 14. toukokuuta 2022
Makoisaa lauantaina
Kevään ensimmäiset kotimaiset mansikat 💖
Eilen illalla käytiin seuraamassa MM-jääkiekkoa, Saksa - Kanada -peliä. Piiitkästä aikaa tuli käytyä hallilla, olipa kiva haistella jään tuoksua. Peli oli vauhdikasta ja siistiä,
Kerran veri lensi saksalaispelaajan huulesta vissiin (ainakin parhaana pelaajana palkitun saksalaisen huuli oli melko turvoksissa) ja kanadalainen passitettiin jäähyaitioon. Videotarkistuksen jälkeen tuomio peruutettiin, sillä syynä ei ollut vastustajajoukkueen pelaajan teko vaan ihan oma joukkukaveri mailallaan huitaisi.
Meillä oli paikat ihan Kanadan vaihtoaition takana. Telkkarissahan ei siitä kohtaa katsomoa näy, vaan pleksissä olevan tekniikan näyttämä teksti. Meidän näkyvyys oli ihan hyvä ja tietysti kattelin minkä näköisiä nuoria miehiä joukkueessa on Ü.
Sen verran eilinen istuminen on tuntunut tänään kropassa, että aamulla oli kroppa kankea ja kipeä kuin olisi halolla joku hakannut. Päätin kuitenkin lähteä mieskullan kanssa kauppaan mutta pihatalkoisiin en osallistunut. Tällä viikolla olen nukkunut huonosti (sitä ne toimistopäivät nyt alkuun aiheuttaa) ja pelin myöhäisen ajankohdan takia olin jo aiemmin suunnitellut tämän lauantain ihan vaan leppoisaksi lepopäiväksi.
Kaupasta ostin kotimaisia mansikoita. Kun tarjosin miehelle isointa mansikkaa maistella, luuli sen olevan ulkomaista mansikkaa ja nyrpisti nenäänsä. No nämä suomalaiset maistui mansikalta niin kuin pitääkin, ulkomaisista hänellä kun on huonoja makumuistoja.
Aikomuksena oli istahtaa vähäksi aikaa takapihalle nauttimaan mansikoista (kuoharia en pahus ajatellut ollenkaan) ja podcastista, mutta voimistuva tuuli ja ilman viileneminen sai toisiin ajatuksiin.
No ennätin pienen kattauksen tehdä pöydälle ja ottaa kuvan muistoksi siitä ajatuksesta. Koirakaverin sain houkuteltua seuraksi pihalle ja eikös just samaan aikaan jossain melko lähellä alkanut ukkonen jyrisemään. Toinen reppanahan heti pinkaisi takaisin sisälle ja jäi keittiön pöydän viereen tärisemään ja läähättämään. Mieskulta oli kuullut jyrinän myös ja kiruhti talkoista käyttämään koiran lenkillä. Ihme kyllä toinen lähti ihan hyvin mukaan, yleensä kääntyy heti takaisin kotiin päin turvaan.
Uudemman kerran en jyrinää kuullut, mutta sähköinen ilmavirtaus kesti vielä jonkin aikaa. Nyt Eddy vihdoin rauhoittui ja makaa tuossa vieressä koiran unta nukkuen.
Sade ei ole vielä saavuttanut ryytimaata vaan aurinko paistaa just nyt. Taidanpa lähteä vähän ulos puuhastelemaan ennen sateen alkamista. Ennätän vähän sotkea itteni ennen saunaa.
Mukavaa lauantaita!
-Sari-
Tilaa:
Kommentit (Atom)