Vuosi 2021 vaipuu muistoihin

 

Katso taaksesi ja kiitä.

Katso eteenpäin ja luota.

Katso ylöspäin ja usko.

Katso ympärillesi ja rakasta. 

💖

Tapaninpäivä

 Tapaninpäivän ajelu joulunvietosta kotiin

Onneksi ei tarvinnut matkaa taittaa hevoskyydillä niin kuin ennen vanhaan oli tapana. Vällyjen alla olisi tullut vilu, kun pakkasta oli melkein koko matkan lähes kaksikymmentä astetta. Ja ajomatkaa yhdellä pysähdyksellä nelisensataa kilometriä.

Matkalla ihastelin ympäröivää kaunista talvimaisemaa ja monta kertaa olisin halunnut pysähtyä kuvaamaan lumisia kuusia ja umpihankisia peltoja. Mitä lähemmäs kotia päästiin, sitä aurinkoisemmaksi sää muuttui. Ruuhkaa ei tiellä vielä ollut ja perille ryytimaalle päästiin turvallisesti. 

Vietimme joulua kotiseudullani talvisissa maisemissa.

Meillä oli vuokrattuna Oravista sama Metso-huvila, 

jossa majoituimme joulun viime vuonnakin.

Lunta oli niin paljon, etten viitsinyt yrittää laiturille asti, sillä sinne ei johtanut valmiiksi tallottua polkua enkä yhtään tiennyt minkälainen maasto on ja missä rannalle johtava kulkureitti sijaitsee.

Sauna lämmitettiin joka päivä, parhaana kaksi kertaa.

Täällä vietettiin kolme yötä esikoisen perheen kanssa.

Yhtenä yönä myös kuopus ja J "olivat kylässä".

Ja minä nautin kovasti takkatulen loimusta.

Ja hyvin toimivat tekemäni munakennosytykkeet.

Ja pysyivät kasassa ilman paksua steariinikuorrutetta.

Koirakaverilla oli iso lauma vartioitavana ja aattoiltana oli aivan väsynyt. Eddy nukkui keskellä lattiaa, kun kokoonnuttiin äidin olohuoneeseen, missä Mea jakoi ja avasi lahjoja(an).

Ensi vuonna Maiakin jo osallistuu enemmän joulun viettoon.

Vielä olisi ollut mukavaa jatkaa vapaapäiviä, mutta työaamuissa on se hyvä puoli, että ainakin saan nukkua pidempään. Vapaapäivinä kun herään yleensä jo kuuden aikoihin ja jouluaamunakin olin hereillä jo hyvän tovin ennen puoli viittä.

Hyvää vuoden viimeistä viikkoa!

-Sari-

Joulupäivä

 

Pakkanen paukkuu reilussa - 20 C asteessa 

mutta Eddy hyppi päivällä innoissaan lumihangessa.

Käytiin äidin luona syömässä jouluruokaa.

Metsänreunan lintulaudalla oli paljon punatulkkuja.

Pihlajissa oli myös paljon lintuja ruokailemassa, pakkanen

on "puraissut" marjoja ja nyt kelpaavat linnuillekin.

Mieskullan kanssa laitettiin äidin pihakuusen oksien suojaan kaksi lintujen talviruokapötköä suojahäkkeihin. Toivottavasti linnut pian löytävät tämänkin ruokintapaikan. Nyt on niin kylmää, että linnut tarvitsevat hyvää, energiapitoista ruokaa pärjätäkseen.

Mökkisauna on lämmin ja me mennään lauteille nauttimaan joulun viimeiset  (tänään jo toiset) löylyt. Löylyveteen laitoin pussin, jossa on kuivattuja koivunlehtiä. Koivun tuoksusta tulee niin kesä mieleen, vaikka saunan ikkunoista katsotaankin lumen peittämälle järvelle. Ensi kesänä pitää taas kerätä koivunlehtiä ja pussittaa teenhaudutuspusseihin tuomaan kesän tuoksuja talven saunailtoihin.

Lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa,

järvenaalto jäätynyt talvipakkasessa,

varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen,

järvenaalto jäätynyt talvipakkasessa.

Pienen pirtin portailla oli tyttökulta:

Tule varpu, riemulla, ota siemen multa!

Joulu on, koditon varpuseni onneton,

tule tänne riemulla, ota siemen multa!

Tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta:

Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.

Palkita Jumala tahtoo kerran sinua.

Kiitollisna siemenen otan kyllä sulta.

En mä ole lapseni, lintu tästä maasta.

Olen pieni veljesi, tulin taivahasta.

Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen,

pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.

-Sakari Topelius-

Joulukuun kahdeskymmenesneljäs

 Hellyttävää joulunaikaa 💝

Jouluaaton hulinat on ohi ja nyt 

suklaarasian kanssa telkkarin ääreen Ü

Rauhaisaa aattoiltaa Sinulle 💕

-Sari-

Joulukuun kahdeskymmeneskolmas

 Lahjat peittyy kääröihin

En ole vuosiin varsinaisesti hankkinut joululahjoja, pieniä muistamisia olen antanut läheisille. Mieskullankaan kanssa ei lahjota toisiamme. En tykkää siitä antamisen pakosta, vaan haluan antaa milloin tahansa kun jotain kivaa löytyy just sille tyypille.

Kun lapseni olivat pieniä ja vietimme vielä lahjajouluja, nautin lahjojen paketoinnista, kun toiset olivat jo nukkumassa. Sytytin kynttilän ja kuuntelin joulumusiikkia. Aika perinteistä joululahjojen paketointia siis joululahjavalvojaisineen.

Tykkään paketoida harvat antamani lahjat nätisti ja käyttää paketointiin kaikkia kivoja ja kauniita juttuja mitä kätköistä sattuu löytymään ja on jäänyt jäljelle jostain askarteluista.

Kävin eilenn postista paketin ja tuotteet oli pakattu

niin kauniisti pahvilaatikon kätköihin, että

päätin illalla kokeilla erilaisia paketointityylejä.

Etsin nauhoja, pitsejä, tapetteja, kulkusia, tähtianista, kanelitankoja, jänönhäntää (jota oli myös silkkipaperiin käärityn tilaamani pellavainen tyynyliinan koristeena).

Mealle paketoin pehmeän lahjan pahvilaatikon sisällä olleeseen valkeaan paperiin. Meinasin ensin leimailla paperille punaisella leimamusteella erilaisia jouluisia kuvioita, mutta en viittinyt kuitenkaan niin pitkälle mennä. Punavalkoinen leipurinnyöri ja karkkikeppi tuovat pakettiin väriä. Ja itse korttikuvasta tekemässäni pakettikortissa on myös punanauhaisia paketteja.

Tuo pieni paketti on kääräisty tapettiin. Päälle laitoin pitsireunaista juuttinarua, joka oli jäänyt yli ristiäisaskarteluista ja lopuksi ympärille vielä ohutta valkoista nauhaa.

Tilaamani pellavainen aluslakana  saa esittää kankaista lahjakäärettä, vaikkapa keittiöpyyhettä. Pellavaisen kankaan kaveriksi passaa luonnolliset koristeet kuten tässä kuivattu appelsiinin siivu ja nippu kanelitankoja.

Ihanaa, kun vihdoin löysin parivuoteen mittaisen aluslakanan, joka on värikäs eikä valkoinen, niin kuin ne yleensä ovat. Tämä värikin on kiva, kanerva. Näytti eri valossa ruskealta ja luulin saaneeni väärän lakanan 😁 Makuuhuoneen valossa näyttää iheltään.

Ostin viime- tai toissavuonna Ikeasta lahjapaperia. Mitään tonttukuvioista ja joulunpunaista paperia en varta vasten jouluksi osta, vaan tykkään tällaisista joita voi käyttää milloin vaan. Kuopus oli tehnyt makramee-enkelin (johon ei ollut yhtään tyytyväinen ja enkeli oli ehkä menossa roskiin) ja kokeilin miten se passaa paketin koristeeksi. Ihan kivalta tuokin näyttää, vaikka on noin iso.

Kynttilöitä voi antaa koristeltujen tulitikkuaskien kera pikku joulumuistamisina tai ihan millon vaan, vaikka kukkakimpun lisäksi. Mehiläisvahakynttilöiden ympärille kääräisin palan tapettia ja samaa ylijäämäjuuttinarua ja lopuksi vielä valkoisen nauhan, johon olin laittanut pienen hopeisen kulkusen. Toiset kynttilät tilasin ja ne oli kääräisty valkoiseen silkkipaperiin. Lisäsin kynttilöiden ympärille blingblinghopeanauhaa ja karkkikepin.

Yksinkertaisen kauniin lahjakassin saa ruskeasta paperikassista, jonka sankaan on kietaistu värillisestä paperinauhasta rusetti. Tässä kassissa toin ostamaani keramiikkaa joulubasaarista kotiin ja nyt siinä on pienet pinkit huopikkaat 💖 Laitoin kassin täytteeksi valkoista ja pinkkiä silkkipaperia.

Yksinkertaisen kauniin paketin sain myös pahvilaatikosta, jonka päällystin kultakimalteisella tapetilla. Laatikon ympärille laitoin kultaista nauhaa (ostettu monta vuotta sitten Raisiosta alesta) ja koristeeksi laitoin ihanalta tuoksuvan tähtianiksen (tähtianiskin jo vanhaa ylijäämää, jäänyt inkiväärijuomatarvikkeista käyttämättä toissa talvena). Tässä laatikossa tulen säilyttämään askartelutarvikkeitani.

Tämänkin pienen laatikon päällystin tapetilla. Tapetti on aika paksua ja ei niin kauniisti asettunut pehmeäpahvisen paketin ympärille. Paperinarua ympärille ja koristeeksi pieni punaine joulupallo ja nahkainen tähti. Tämän paketin tein ihan tekemisen ja kokeilemisen ilosta Ü

Olipa mukava paketoida ihan oikeitakin lahjoja pitkästä aikaa ja leikitellä kauniilla koristeilla. Tulevina vuosina onkin kaksin verroin paketoitavaa, kun Maia kasvaa. 

Tänään minulla alkoi jo joululoma.

Harmi, että ensi viikolla on kokonainen työviikko.

Olisi ollut mukavaa levätä ja vähän siivota täällä kotona.

Mieskullallakaan ei ole pitkää joululomaa, kuten yleensä on ollut.

Taatto, taatto läksi innoissaan

joulukuusen, kuusen hankintaan;

latva saapi tähtösen

oksat kaikki, tiedät sen

paljon kynttilöitä.

Kun on valmis kuusi kultainen,

rynnistääpi lapset huoneeseen.

Ken on tuonne tullutkaan,

joululahjat pussissaan?

Vanha joulupukki!

Joulukuun kahdeskymmenestoinen

Dippaamattomat sytykkeet

Nyt alkoi jouluvapaat meillä molemmilla. Pidän huomenna viimeisen kesälomapäiväni pois. Johan tuo on aikakin 😂

Mieskulta tuli eilen iltakymmeneltä kotiin kinkku kainalossa ja  tänään töistä kotiuduttuaan laittoi kinkun uuniin paistumaan. Keittiössä rapisee siihen malliin, että nyt on kinkku jo uunista pois ja kunhan tovin jäähtyy päästään sitä maistamaan.

Eilen aamutuimaan innostuin kokeilemaan sytykkeiden tekemistä munakennoista. Tämä oli ollut mielessä jo muutamia päiviä, mutta en lähtenyt varastosta kynttilöiden sulatuskattilaa etsimään, vaan kokeilin miten kynttilänpätkät sulavat uunin lämmössä.

Alun perin ajatus lähti Sumarin askartelusta Suomen kaunein  koti: Joulukodit -ohjelmassa, mutta mielestäni niissä oli aivan liian paljon steariinia (kuten sytykeruusuissakin).

Paloittelin kaksi munakennoa ja kaivelin ulkokynttilöiden jämät muovikipoista. Löysin pieniä viime vuonna kuivaamiani appelsiinin viipaleita ja kukka-asetelmissa olleita kanelitankoja.

Kovin tiiviitä "kukkia" näistä ei tullut, en viitsinyt enää kolmatta munakennoa hakea. Laitoin kennosuikaleiden väliin appelsiinin paloja, kanelitankoja ja laakerinlehden palasia. Muutamaan kukkaseen lisäsin myös tähtianiksen.

Mehiläisvahakynttilöihin hankkimaani sydänlankaa on jäljellä vlelä vaikka kuinka ja pätkäisin sitä näihin sytykkeisiinkin. En tiedä onko langasta mitään iloa eli hyötyä.

Kun ensimmäiset steariinit olivat sulaneet, kaivoin kätköistäni vielä pieniä kruunukynttiöliden pätkiä ja sulatin nämäkin sytykkeisiin.

Valmiista sytykkeistä ei olekaan kuvaa.

Yritän muistaa kuvata ne sitten, kun 

pääsen sytykkeitä testaamaan.

Olin suunnitellut leipovani pipareita tai joulutorttuja, mutta uuni oli nyt erilaisessa käytössä ja leipomiset jäivät toiseen kertaan ja kanelin seurana ei tuoksunut neilikka vaan tähtianis.

 Minä leivoin taikinan,

siitä paisui pulla.

Voisinpa yhtä pyöreäksi

ja tuoksuvaksi tulla.

Neilikka, kaneli ilmassa leijaa,

tuoksujen jouluinen taika.

Nallen nenää kutkuttaa

tämä onnellinen aika.

-Hannele Huovi-

Joulukuun kahdeskymmenesensimmäinen

Hyvä tuomas joulun tuopi

Joulun tuloko jännittää, kun en kolmen jälkeen herättyäni enää uudelleen nukahtanut. Puuhastelin yhtä sun toista melkein yhdeksään saakka ja sitten aloitin työtyöpäivän.

Tänään toivon mukaan heinäkuussa alkanut lämmitysputkiston remppa on saatu päätökseen, kun pattereihin laitettiin termostaatit takaisin ja tuulikaapin seinässä oleva aukko peitettiin puhtaan valkoisella levyllä. Jouluksi en täällä siivottua saa, mutta lupasin kodin järjestämiseen itsellesi riittävästi aikaa ensi vuonna. Ihan ilman kiirettä laittelen tavaroita paikoilleen kun hyvältä tuntuu. Ja huomisesta alkaen pitenevät päivät tuovat lisää valoa ja kevättä kohti jaksaa paremmin työpäivän jälkeenkin puuhastella.

Minä seisahdan nyt kuin tämä talvipäivä ja taidan pian torkahtaa iltaunille. Mieskulta lähti juuri keilaamaan ja jos myöhään menee, saattaa palata kotiin joulukinkku kainalossa.

Kolme yötä jouluaattoon enää on,

leivotaan ja siivotaan

ja 

on villiä melskettä,

helinää ja helskettä.

ja 

lahja peittyy kääröihin.

Siitäkö tuntee joulun?

 Tulit jo meidän luoksemme, 

tulit jo joulu kulta!

Saimme kuusen ja kynttilät

tuomisiksi sulta!

Koti on valmis ja herttainen,

juhla mielessä kaikkien.

Silmät loistaa pienoisten,

niin kuin joulun tähdet.

Tulitpa meille kirkasna,

kiitos joulu kulta!

Sytytä myöskin sydämiin

taivaan tähtien tulta!

Jeesus taivaan rintahan tuo,

Kotiin riemun kirkkahan suo.

Saavu nyt, Jeesus, meidän luo

silloin on oikea joulu.

-Hilja Haahti-

Joulukuun kahdeskymmenes

 Pakkasukko palasi.

Ulkona on jo kymmenen astetta pakkasta ja tuulen kera tuntuu kuin sitä olisi ainakin kaksikymmentä. Lounaslenkillä, kuten koko päivän, paistoi aurinko. Oli ihanaa tallustaa, kun tiet ovat pysyneet kuivina. Kukkaispolulle oli pudonnut käpyjä, oravatko lie kuusesta niitä levitelleet. Korjasin pari näteintä pois kuleksimasta, jospa niillä vähän joulun tuntua kotiin saisi. Kukkakaupasta ostin eilen ison (männyn?)kävyn koristeeksi, kun oli niin komea :)

Aamulla etsin joulukoristelaatikkoa ja eteisen arkustahan se löytyi. Tuli arkun päällinen siivottua samalla heti viikon aluksi ennen työpäivän aloittamista. Siihen kun on kerääntynyt kaulahuiveja, sormikkaita ja pipoja kasoiksi ja vähän pyykkiäkin näemmä sinne on jäänyt (kun se on niin mahottoman kätevä taso laskea tavarat sylistä odottamaan ulkovaatteiden ja kenkien riisumista).

Toisesta laatikosta löytyi tonttuovea aiempina vuosina vahtinut tonttu ja nyt tuo tonttutyttö seisoo ulkona vieraita vastaanottamassa luistimet olallaan. Suksetkin hänelle laitoin, vaikka lunta ei vielä olekaan. Saa nähdä saadaanko valkea joulu vai ei. Ennusteet näyttävät muuttuvan päivittäin.

Älä sulje oveasi

joulutontulta!

Tontulla on tuomisina

paljon iloa.

Anna tontun sytyttää se

pieni kynttilä.

Silloin siitä joka soppeen

hehkuu lämpöä.

Kuuntele, kun joulutonttu 

korvaan kuiskuttaa!

Sitä pientä salaisuutta 

kertoa et saa.

Joulukuun yhdeksästoista

Kaunista neljättä adventtia 

Aamupäivästä askartelin viimeisiä

postin kuljetettaviksi vietäviä kortteja.

Nopea kortti valmiiksi leikatuista ympyröistä.

Kultaista blingblingiä ja ääriviivatarroista nauhat.

Kaupasta levy suklaata ja viimeiset hyasintit joulukotia koristamaan. Ystävälle joulutervehdys joulukukan kera. 

Nyt katson viimeisiä jouluisia vinkkejä Srömsöstä ja paloittelen lanttua kuutioksi. Mieskulta kuori ja paloitteli jo perunat kattilaan. Ensi viikolla meillä on lounaaksi makkarasoppaa 😄

Ihanaa jouluviikkoa Sinulle 💟

Tähdet pienet tuikahtaa,

meiltä huolet poistaa.

Revontulet hulmuua,

valo meille loistaa.

Tähdet maata katselee,

loimu yötä valaisee,

meille uuden riemun suo,

joulun ihmisille tuo.

-Zacharias Topelius-

Joulukuun kahdeksastoista

Suklaakortti

Suklaakortteja on helppo tehdä valmiista korttipohjista,

jotka on mitoitettu sinisen kokoisille suklaalevyille.

Yhdestä 32 cm x 32 cm kartongista riittää

myös sisäpuolen koristeluun ja

pienet palat käytän myös,

reunojen koristeluun.

Myös askartelupikkujouluissa tehtiin suklaakortti.

Säästin kuviopaperista tämän lumiukon toiseen korttiin.

Yksin ei tarvitse koskaan askarrella, Edi

on aina kaverina - ainakin lähellä nukkuen 💓

Jouluaattoon on kuusi yötä ja meillä sataa vettä.

Huomenna taas pakastuu ja on älyttömän liukasta.

 Joulu kuulostaa kulkuselta.

Joulu tuntuu pumpulilta.

Joulu maistuu piparilta

tai namuselta

tai mantelilta.

Joulu näyttää tähtöseltä.

Joulu näyttää kynttilältä.

Joulu tuoksuu vihreältä

tai punaiselta

tai ruskealta.

Sillä joulukuusi on vihreä

ja kuusen oksan kätkössä

on piparipossun seurana

kirkkaanpunainen omena.

-Kaarina Helakisa-

Joulukuun viidestoista

 

Ovia ja ikkunoita

Yritin jo vuosi sitten tehdä ikkunallisia ja ovellisia kortteja, 

mutta en saanut mieleisiä ja jäivät kesken.

Tänä vuonna uusi yritys ja nämä kolme sain valmiiksi (ylimmän kuvan vasemmanpuoleisen kortin oven olin tehnyt valmiiksi jo viime vuonna, löytyi jostain papereiden välistä). Naapurilta sain lainaan stanssin, jolla leikkasin nuo lyhdyt.

Ikkunalliseen korttiin laitoin pitsistä verhon 

ja pitkästä tulitikusta verhotangon.

Toisen oven ikkunaan laiton keltaisen pitsin verhokapaksi.

Toisen oven ikkunaan lyhyen verhon samasta pitsistä,

jota tuohon ikkunakorttiinkin olen käyttänyt.

Näitä teen lisää, jahka joulutouhut hellittää.

Monta ikkunaa on jo odottamassa pitsiliinojaan.

Jouluilta hämärtyy, 

tuuli pois jo etääntyy.

Joka kuusen latvahan

tarttuu tähti taivahan.

Hiljaisina seisoo maat.

Metsän vakaat asukkaat

saapuu illan juhlihin

yksin, kaksin, kolmisin.

Laulun tahtiin joka puu

sinne tänne kallistuu.

Kettujenkin leikki on

jouluyönä viaton.

-Oiva Paloheimo-