Kesäkuun viimeinen

Lämpäaalto hellitti vihdoin eikä enää rasva tirise käristyskupolin alla pihamaalla ja hikipisarat virtaa pitkin poskia. 
Tuntuu niin mukavalle!

Lauantaina istuskeltiin ensimmäistä kertaa koirakaverin kanssa takapihalla mieskullan ollessa lenkillä. Muutoinhan pihalla oleskellessa tulee puuhasteltua jotain, mutta nyt nautin mansikoita ja kuuntelin Versoilevan podcastia. Ihan parasta kotoilua.

Kurjenmiekat kukkivat aidan vieressä. Sain näitä joskus naapurilta ja olen antanut olla niiden vielä perennapenkissä vaikka en niistä erityisemmin pidä kun vievät niin paljon tilaa. Mutta kaunishan tuo kukka on ja kivan värinen. Kestää vain niin vähän aikaa. 

Flammentanzin kukkien sisään kömpii kimalaisia mettä etsimään. Kun ruokailtiin takapihalla, kuului kukista hauska surina. 

Odotan, että ruusuun avautuu lisää kukkia jolloin se on uskomattoman kaunis. Suurin osa kukista taitaa tällä hetkellä kukkia naapurin puolella, jonne se on tänä keväänä kasvattanut köynnöksiä. Eipä tästä raaski luopua vaan pitää sateella kastella kunnolla, että jaksaa kukkimisen lisäksi ensi vuodelle uutta kukkavartta kasvatella.

Viime syksynä annoin yhden salvian taimen jäädä taimiruukkuun ja siinä se selvisi leudon talven yli paleltumatta. 

Ruukku on porkkanalaatikossa ja näin juuret kasvavat ruukun pohjarei´istä syvemmälle multaan ja imevät kosteutta. Nyt salviat kukkivat nätisti oven vierellä. 

Porkkanatkin kasvavat vielä laatikossa. Kun innostuivat keväällä  uudelleen kasvamaan niin päätin testata saisinko niistä nyt otettua siemeniä talteen ja ensi vuonna sitten kylvää uudet porkkanat omista siemenistä. Koskaan en ole ajatellut, että porkkanansiemenistäkin voisi olla omavarainen. 

Eilen ei vielä kovin kummoisesti vettä satanut, mutta sen verran että koirakaveri sai juodakseen. Kyllä maistui sadevesi niin hyvälle, että oikein hulevesikaivoon kurkotteli ja veden tuoksua nuuhki. Helteiden aikana raanavesi ei meinannut kelvata ollenkaan vaikka sitä kuinka hartaasti tarjoiltiin kiposta, ämpäristä ja mariskoolijäljitelmästä. 

Toivotetaan pian kuumalle kesäkuulle heipat 

ja

odotellaan heinä- eli lomakuuta alkavaksi.

-Sari-

Merenneidon terassilla

Niin tukalan kuuma päivä oli tänään, että ehdotin mieskullalle autoajelua Cafe Merenneitoon Matinkylän rantaan. Perjantaina oli siellä jo tarkoitus poiketa, mutta tuumattiin että myöhemmin sitten. No eipä tarvinnut sitä myöhempää aikaa pitkään odotella Ü

Paikalla oli kohtalaisesti asiakkaita ja täällä oli hyvin huolehdittu turvaväleistä ja asiakkaatkin niitä noudattivat. Toisin kuin Cafe Mellstenissä jossa tunkeiltiin ihan iholle kiinni.

Merellä kävi kohtalainen tuuli jollien ja purjeveneiden 

purjeisiin ja terassilla oli ihanan viileää istuskella.

Nautittiin salaatit ja maistoin lisäksi paikan mojitoa, joka

tarjoiltiin peltipurkissa. Jälkkäriksi kaakao ja voisilmäpulla. 

Uimarannan yllä lenteli paljon lokkeja.

Yksi lasketutui rantakivelle terassin viereen.

Merenneitoa ei kahvilassa nähty mutta

terassin laidalla oli kukkien keskellä tuulimylly.

Jos oli mukava alku viikonlopulle niin

kyllä oli mukava päätöskin rantaraitin varrella.

-Sari-

Meren äärellä

Kuumana kesäiltana on mukava viettää aikaa meren äärellä, jossa tuulenhenkäys mukavasti viilentää oloa. Mieskullan toiveesta suuntasimme rantaraitin varrelle Cafe Mellstenin terassille. Ei haitannut vaikka ruokaa joutui odottamaan tunnin verran. Nautittiin ensin jälkiruoka, taivaallisen ihanaa suklaakakkua ja virvokkeita.

Ennen kotiin lähtöä käytiin nuuhkimassa meren tuoksua.

Kallion koloissa kukkii.

Ennen iltakahdeksaa rantaraitin varrella alkoi olla 

paikoin tilaakin istua ja liikkua.

Mukava alku viikonlopulle.

-Sari-

Kuuma Uunon päivä

Sen verran vilkaisin tämän päivän tapahtumia, että tänään saavutettiin kuumin kesäkuun päivä yli 80 vuoteen ja Kankaanpäässä on kuuminta hottia jo kolmattako kertaa tämän lämpöaallon alkamisen jälkeen.

Puiston nurmi on saanut kasvaa tovin ja siellä lainehtii ihanasti valkoapilaa. Ruohonleikkaaja on jättänyt ajamatta bellikset, josta olen hänelle erityisen kiitollinen.

Flammentanzissa on mielettömästi nuppuja ja 

ensimmäiset kukat aukesivat tänään. 

Olin kuvannut ruusua myös tasan vuosi sitten. 

Paljon on tuuheutunut viime kesäiseen verrattuna. 

Mieskulta on keilaamassa ja vietän kotoisaa iltaa koirakaverin kanssa. Vähän aikaa oltiin takapihalla mutta tuumattiin sitten, että sisällä on mukavampaa. Parina yönä on pidetty ikkunaa auki ja asunto on pysynyt mukavan viileänä. Kyllä nää tukalat päivät jaksaa, kun ei tätä nyt pidempään kestä. Ensi viikolle on ennustettu mukavaa 20 asteen päivälämpötilaa ja sehän meille passaa. Ja vieläpä sateen kera.

Huomenna olisi suunnitelmissa suunnata taas rantaraitille nauttimaan iltapalaa ja virvokkeita. Itse kaipailin laiva-ajelua lähisaaristoon, mutta se haave toteutetaan kuulema joskus toiste. No, ratissa roikkuva sen päättää mihin mennään Ü

Lämpöistä torstain jatkoa!

-Sari-

Kesäkortteja ystäville

Rasioita ja laatikoita availlessa sieltä sun täältä tupsahti paperisilpuista leikattuja kukkia ja perhosia. Samalla kun keskitin niiden säilytyksen samaan rasiaan tai laatikkoon, tuumasin että nyt täytyy osasta päästä eroon ja askerrella muutama kortti ja ilahduttaa ystäviä kesän toivotuksella. Samoiten sain käytettyä väriteltyjä leimakuvia varastosta ja sitä sun tätä mitä käteen osui. 

Ostin Heidin Korttipajasta leimasinsetin, jolla leimasin kortteihin tekstin. Tietysti teksti ensin ja sitten miettimään mitä sen ympärille saa sommiteltua jotenkin kelvollisesti. No, loput kortit tein päinvastoin eli ensin kuva ja sitten tekstin leimaus.

Sarah Kayn tyttöjä ja Magnolian Tildaa ja yhteen

 ruusu ja toiseen lempparini osmankäämit ja sudenkorennot.

Jokaiseen korttiin kirjoitin vielä sisäpuolelle laulunsanoja 

tai tekstiä ihan sen mukaan mikä kortin saajasta tulee mieleen.

Olipa mukavaa askarrella pitkästä aikaa!

-Sari-

Viikonloppuna Saimaalla

Yleensä juhannuksena jo tuntuu, että kesä tuli ja meni ja ajatukset siintävät jo tulevassa syksyssä. Nyt on toisenlaiset fiilikset. Tästä se kesä vasta alkaa ja kaukana tulevaisuudessa häämöttävää lomaa odottaa jo innolla.

Timotei näyttää kivalta luonnonkukkakimpussa.
Väriläiskänä rannalle levinnyttä revonpapua.

Vietimme juhannuksen äidin luona isommalla porukalla. Kaksi iltaa istuttiin rantasaunalla, aattona musiikkia kuunnellen ja eilen enemmän hiljaisuudesta nauttien. 

Ja tietysti saunottiin. Vesi on harvinaisen lämmintä tähän aikaan kesästä, joten pakko oli uskaltautua uimaan. Kun kerran kastautui niin eihän sitä olisi malttanut järvestä pois lähteä vaan veteen piti palata uudestaan ja taas uudestaan, sillä kovin pitkää matkaa en kauemmaksi rannasta tarennut kerralla uida.

Villejä lupiineja maitotonkassa.

Mea pääsi myös isomummon luo juhlistamaan ensimmäistä juhannusta. Vielä ei polskuteltu vedessä tai leikitty rantahiekalla, vaan pysyteltiin nurmikolla varjossa uuden aurinkovarjon alla.

Ja Eddy-koirakaverikin pääsi nauttimaan vapaudesta. 

Lauantaina pöytään katettiin äidin Myrnat ja herkut ja

 vietettiin kuopuksen kihlajaisia mansikkatäytekakun kera.

Nämä maisemat piti taas jättää mutta vain vähäksi aikaa.

Olen toivonut, että lähivesille kotiutuisi joutsenia ja monena vuotena joutsenia on lahdella uiskennellutkin. Kuukausi sitten näin ensimmäistä kertaa jopa kolme joutsenta yhtä aikaa. 

Tällä kertaa seurasimme, kun joutsenet ottivat mittaa toisistaan. Isot linnut kaartelivat lahdella ja taisivat välillä kiertää metsän kauttakin peräkkäin lentäen. Lienevät kiistelleet reviiristä, sillä toinen nappasi edellä lentävän pyrstösulista kiinni ja järven pinnalle jäi aimo kasa sulkia kellumaan.

Lahdelle kotiutuneella joutsenparilla oli muutaman vuoden yrittämisen jälkeen pesiminen onnistunut, mutta poikasten kohtalona oli joutua surman suuhun. Olisi ollut mukava seurata joutsenperheen elämää, vaikka kovaäänisiä ovatkin. 

Lämpöistä kesäkuun viikkoa!

-Sari-

Juhannus

Minä avaan syömeni selälleen

ja annan päivän paistaa,

minä tahdon kylpeä joka veen

ja joka marjan maistaa.

Minun mielessäni on juhannus

ja juhla ja mittumaari,

ja jos minä illoin itkenkin,

niin siellä on sateenkaari.

Eino Leino

Kesän juhlaa

Suloisinta suvea

ja 

ihanaa juhannusaattoa!

Oi, katsokaa miten lainehet

niin kauniisti rantoja kaulaa!

Oi, kuunnelkaa, miten lintuset

niin kauniisti lehdossa laulaa!

Oi, ootteko nähnehet illan kuun

ja kuullehet kuisketta metsän puun,

min ylitse valkeat hattarat

suvitaivaalla vaeltavat.

Eino Leino



Rannalla Saimaan näin mietiskelen
katsellen kauaksi seljille sen.

Laineiden laulu on rauhoittavaa,
kun päivä päättyy ja yö tulla saa.

Kun on ilta Saimaalla unhoitan muun,
kaisloihin tuulikin jää haaveiluun.

Rintaani rauhan niin tyynen mä saan,
Saimaa on illalla kauneimmillaan.

Saimaalla aina oon onnellinen!

Kesäiset juhannukset, viirein koristeltu paatti jolla puksuttelimme kalliorantaan juhannuskokkoa katselemaan. 

Se kylmin juhannus ikinä, jolloin nukuin ranta-aitassa koiranpentumme kanssa saman peiton alla.

Muurikalla paistetut jauhelihapihvit ja makaronisalaatti, perinteinen juhannusruoka ja auringon polttama iho. 

Monen sukupolven yhteinen juhannus parhaassa kesäpaikassa olkoon muistoihin jäävä. Ainakin lämmintä riittää ja järvivesi on vuoden aikaan nähden lämmintä. 

Viettäkää sopuisa juhannus 
ja
käyttäytykää järkevästi vesillä!

-Sari-

Tukikehikko Flammentanzelle

Köynnösruusu on kasvanut tänä kesänä hurjasti. Ensi kesän kukkavarsia on tullut monta, juuri kun ajattelin että tämä olisi sen viimeinen kesä ja laitan kukkapenkin kokonaan uusiksi. Kun Sarah-pionille pitäisi saada aurinkoinen kasvupaikka ja semmoista ei ole usealle tilaa vaativalle kasville.

Mustat tolpat eivät kovin hyvin tuolta vihreän seasta erotu

Joka kesä ärsyttää, kun ruusu kasvattaa pitkän oksan joka yltää pöytään asti. Siihen piti saada jollain keinoin stoppi ja tuumasin, että tungen oksat kehikon sisään ja ohjailen niiden kasvusuuntia. 

Rakennettiin mieskullan kanssa kahdesta pari metrisestä tolpasta ja kolmesta 12 mm kierretangosta kehikko tai ennemminkin säleikkö, joka pystytettiin pöydän puoleiseen kukkapenkin reunaan. Tolpat laitettiin maakiilaan, jotta puu ei ole suoraan kosketuksessa kosteaan maahan. 

Tangot jätettiin pitkiksi ja ne tulivat molemmista päistä reilusti tolppien yli, jotta tankoihin saa roikkumaan kaikkea kivaa. Nyt niissä on aurinkokennolamppuja. Testataan ovatko tuossa kohtaa riittävän kauan auringonpaisteessa ja kuinka pitkäksi aikaa lataus riittää pitämään lamput "päällä".

Usein illan hämärtyessä käyn vilkuilemassa verhon raosta takapihalle ja katselen noita lamppuja, ne ovat niin suloisia kun palavat kirkkaana ja luovat valoa ympärilleen. Joskus nousen sängystä ihan varta vasten niitä katselemaan Ü Kun ne roikkuvat narussa vierekkäin eri korkeudella, tulee mieleen nuotit viivastolla. Ehkä siinä on ollut se juttu. 

Lamppuja pitääkin ostaa lisää, että riittävät pitkin pihaa ripusteltavaksi. 

Elokuun lomaviikon tunnelmallisia iltoja odotellen Ü

-Sari-

Aherrusta mieskullan kanssa

Tänään ollaan saatu mieskullan kanssa monta tekijäänsä odottanutta työtä tehtyä pihoilla, vielä pitää takapihaa siivota ja ruukkuja pestä. Mutta ne jää huomiselle, sillä kohta mennään saunaan ja loppu ilta levätään.

Jossain vaiheessa pihalla liikuskellessani huomasin, että juhannusruusu on alkanut kukkimaan. Kovin on tänä vuonna pienet kukat, varmaan edellisten kesien kuivuudesta johtuen.

Ensimmäisenä urakoitiin köynnösruusun eteen kehikko. Olin jo viime syksynä ostanut siihen tolpat ja sutinut ne mustiksi. 

Talvi oli hyvää aikaa miettiä, miten tuo toteutetaan ja päädyin kierretankoihin. Kaikki muu olikin jo valmiina, vain mutterit ja prikat piti ostaa viime viikolla kun tarpeeksi isoja ei löytynyt kotoa.

Lopuksi laitettiin valmiiksi kasvusäkki kastelualtaan päälle

 ja sitten lyötiin niin sanotusti hanskat tiskiin.

Leppoisaa lauantai-iltaa!

-Sari-