lauantai 30. kesäkuuta 2018

Kaivattu vierailija

Muistakaan monta kesää siitä on, kun viimeksi pieni sammakko vieraili pihallamme. Joka kesä ennen sitä sammakko tai sammakoita on meillä viihtynyt.

Kelloköynnökselle kiipeilylankoja viritellessäni huomasin suihkualtaan reunalla tällaisen jötikän. Kuinka se voikaan olla noin pyöreä kuin vieressä oleva kivi!
Kävin kurkkaamassa, vieläkö se altaan reunan alla piileskelee.
Siellähän se, veden solinaa kenties kuunnellen. 

-Sari-

torstai 28. kesäkuuta 2018

Etätyön iloja

Auringon paisteessa pihalla lounasta nauttien tuumailin, että panostus työtilaan kotona oli vaivansa arvoista. 

Pienet hetket töiden lomassa kukkasista ja veden solinasta nauttien ovat juuri sitä, mistä haaveilin. 
Tänään huomasin ensimmäisen liljan avautuneen. Myös kaikki kolme Flammentanzen kukkanuppua olivat auenneet.
Eilen amppelia koukkuun ripustaessa huomasin aidan vierustalla pienen varjohiipan. Lehdet ovat niin kauniin värisiä! Mistä lie innostunut tämä kesäkuun loppu puolella kasvamaan.
Laitoin pikkuisen kelloköynnöksen taimen lasikuvun alle kasvamaan. Oli venähtänyt jo niin pitkäksi, etten sitä enää kuvun alle saanut laitettua. Onhan tämä kiva virerkasvi.
Perennapenkin levinneistä mintuista huolimatta yhdestä akileijan siemenestä oli kasvanut pikkuinen taimi. Suojasin sen muovipullolla, ettei vahingossa tallaudu. Auringon lämmössä pullo oli muuttunut kosteaksi kasvupömpeliksi.
Huomennakin saan nukkua pidempään, kun teen töitä kotona. Mikäli aamulla aikaisin sataa vettä, voin käydä täyttämässä sankot ja jatkaa vielä unia. 

Toimistopäivänä työmatkoihin menee ainakin se tunti suuntaansa. Senkin ajan voi puuhastella kotiaskareita tai jos oikein innostuu, tehdä töitä. Tänään maltoin lopettaa työt puoli kuuden jälkeen. Mieskulta tekee ennen lomaa pidempiä päiviä, joten komppaan pidentämällä omaakin työpäivääni.

Ihanaa, kun ilma taas viilenee. Sisällä alkaa olla liian lämmintä. 
Toivottavasti huomiseksi luvattu vesisade ei peruunnu.
No ehkä festarikansa ei ole samaa mieltä kanssani Ü

-Sari-

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Kierros Vanhassa Porvoossa

Kun juhannusta Porvoossa kerran vietettiin ja lauantain aurinkoinen sää salli, koukattiin kotimatkalle Vanhan Porvoon kautta. Siellä olikin iltapäivällä oikein vilkasta, kun monta bussillista matkailijoita oli saapunut Helsingin satamasta päiväretkelle. Oli paljon aasialaisia ja opastettavien joukosta kuului myös italiaa. 
  

Juhannuspäivänä useimmat liikkeet ja ravintolan olivat 
suljettuina, mutta onneksi eivät ihan kaikki. 
Torilla oli muutama myyjä, jäätelöä sai kioskista ja joitakin myymälöitä ja kahviloita oli myös avoinna. Myös Brunbergin myymälä, jossa asiakkaita olikin tungokseen saakka. Itselleni maistiaisiksi ostin sokerittomia riisipatukoita ja tyrnimarmeladia.

Kirkolle saakka emme kävelleet. Näkyi hyvin joen varrelta.
Näiden ruusujen huumaavaa tuoksua 
piti käydä nuuhkaisemassa.
Ja koeistua rautapenkki, jollaista haaveilen omaan pihaan.
Matkoilta muistoksi ostan mieluusti kotimaista kädentaitoa ja kannatan samalla suomalaista yrittäjyyttä ropposillani. 

Ei ostoksen tarvitse mitään isoa olla, jotain vaan mikä itseänsä miellyttää ja jota katsoessa vaikka hieman hymyilyttääkin. Kuten japanilaiset turistit, miekin tykkään näistä suomalaisista saunatontuista tai maahisista. Tämä viettää kesän meidän kanssa takapihalla, en raaski viedä saunan kiukaan kuumuuteen. 
Mukavia kesäkuun viimeisiä päiviä!

-Sari-

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

(toiseksi) Viimeisiä istutuksia

Aikomus oli mennä katsomaan ulos puutarhapöydän ääreen jakso Doc Martinia, mutta enpähän osannut keskittyä, kun ympärillä oli vaikka ja mitä tehtävää. Viime viikonloppuna kun en millään ennättänyt saattaa loppuun istutuspuuhia. 

Ilta kahdeksaan saakka, kunnes suuremmat vesipisarat hätyyttelivät sisälle, istuttelin yrttejä ja kukkasia.
Edellisellä kerralla istutin samettikukan taimia ja kylvin kehäkukan siemeniä. Samettikukkiin on tullut paljon nuppuja ja yksi pikkuinen kukka aukesi viikolla. Kehäkukan siemenet olivat itäneet. 

Eilen kylvin yrttisäkkiin kahta erilasita salaattia ja pinaattia ja istutin siihen myös kaupan vihannesosastolta ostamani sitruunamelissan. Tänään yrttisäkki kakkoseen päätin istuttaa iisopit, luomulaventelit, curry-yrtin ja rosmariinin.  
Perennapenkistä pelastetut mintut päätyivät tuumailun jälkeen altakasteluruukkuun, jonka löysin kierrätyspisteestä. Jonkun erilaisen mintun tähän ruukkuun voisin vielä hankkia, jos vaan enää mistään puutarhalta löytyy taimia.
Kesäkukista eilen ruukutin rusokit ja hopeavitjat, joiden seuraksi istutin vielä poutapilven. Japaninkellotkin pääsivät vihdoin taimiruukuista isoon ruukkuun kukkimaan.

Juhannukseksi ostin sisälle valkoisen krysanteemin.
On niin mukava tulla kotiin, kun eteisessä on kukkivia kukkia.
Tänään olikin hyvä päivä istutella kasveja. Pilvisellä säällä oli viileämpää ja vesisade yöllä toivottavasti huolehtii luonnonmukaisesta kastelusta. 
Kuinkahan monta lentokonetta ennättikään kahdeksan tunnin ulkona olon aikana lentää ohitse! Varsinkin iltapäivällä kahden jälkeen niitä tuntui laskeutuvan Helsinki-Vantaalle yhtenään. 

Harmi, etten lähteviä koneita kotipihalta näe. Tyttäret lähtivät tänään lomamatkalle Rodokselle. Olisi ollut kiva vilkuttaa heille turvallista matkaa < 3

Aamulla on taas aika pakata läppäri ja suunnata töihin. 
Ihana juhannuksen aika on jo taakse jäänyttä elämää.

-Sari-

lauantai 23. kesäkuuta 2018

Juhannus

Kesäisen aurinkoista juhannuspäivää!
Oman repaleisen lomakesän vuoksi meillä ei ole mieskullan kanssa paljoa yhteistä kahdenkeskistä aikaa lomailla. Siksi tämän juhannuksen halusin viettää mukavissa tunnelmissa ja irtautua vähän arjesta. 

Matkasimme eilen juhannuksen viettoon 
Porvooseen, Haikon kartanon maille.
Juhannuksena halusin päästä uimaan, hieman kylpylätunnelmaan karkuun tuulelta ja sateelta. Ja Haikon kylpylähotelli oli sopivan ajomatkan päässä lyhyelle juhannuslomalle.
Eilinen päivä oli kovin tuulinen ja kuurosateinen. Illaksi tyyntyi kuitenkin sen verran, että juhannuskokko oli uskallettu sytyttää. Meiltä jäi kokko ja juhannustanssit väliin. Kartanossa nautitun illallisen jälkeen kävelimme Villa Haikon kautta kylpylähotellille ja kävimme lepäämään jalkapalloa katsellen. 

Tänään oli aivan upea aurinkoinen aamupäivä. Ja sopivan tuulinen, ei tullut niin kuuma kartanon merenrantapuistossa kierrellessä.



Tulihan siellä bongattua vanhat puut, 
suuret upeat laukat ja muut kukkaset.





Kartanon puutarhan kasvimaalta ei vielä kovin satoa saa.
Suomalaista luontoa, sinivalkoista taivasta.
 

Viettää juhannus Haikossa oli hyvä päätös. Rauhallinen juhannus ja hieman ylellinenkin. Uimista Saimaan sijaan Yorokobi-allasosastolla monia erilaisia saunoja kokeillen ja sen perinteisen grillimakkaran ja oluen sijaan nautittiin kolmen ruokalajin illallinen kuohuviineineen pöytään tarjoiltuna. 
Ja voinen sanoa, että vietettiin juhannusta kauppaneuvoksettarenkin kanssa. Osuttiin samaan aikaan eilen iltapäivällä bistroon, katsottiin lipunnostoa ja satuttiin yhtä aikaa ruokailemaan. Rautaiselle Sadulle täytyy ihan niiata niksauttaa, on niin hyvän näköinen vieläkin jo nyt kunnioitettavan iän eläneenä. 

-Sari-

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Viikonloppu kesäkukkia istutellen

Kuka lie keväällä ajatellut ohi lipuvan hetken, että kesällä en kesäkukkia laita ja jos laitan, niin itse kasvatetut saa riittää? 

Mieskullalle kun asiasta mainitsin, niin tuumas et äitiini olen tullut. Vaikka kukkien laittaminen ja kastelu jossain vaiheessa tuntuu työläältä, niin eihän ilman kukkia voi elää. Ja niiden kanssa puuhastelua! Pisaran kukkarakkautta lienen äidinmaidosta saanut ja oppeja kasvattamiseen tarttunut mukana puuhastellen Ü
Eilen lähdin kaasupullon hakureissulle mukaan poutapilviä etsimään ja kotiin palasin yhden amppelikukan ja kolmen kukkakassin kera. Oli niiden joukossa myös ne tarvitsemani poutapilvet Ü Ja mieskulta pysähtyi saunareissulla amppelikukkaa katsomaan ja tuumasi, että passaa oikein hyvin sijoilleen. 
Näitä tummia neilikoita en voinut vastustaa, kun ne näin. Laitoin ne samaan ruukkuun keijunmekkojen kanssa. Mielestäni passaavat hyvin värien puolesta yhteen.
Keijunmekot ovat vielä melko pieniä, mutta tuosta ne kasvuun lähtevät, kun sääolosuhteet pysyvät suotuisina. Keijunmekoista on vielä suurin osa istuttamatta ja puolet kasvattamistani taimista olen lahjoittanut jo ystäville. 
Perennapenkistä maalareiden tieltä kaivamani oregano on pysynyt hengissä, kun olen muistanut sitä välillä kastella. Uutta sijoituspaikkaa en ole sille vielä keksinyt. 

Vanhan kasvupaikan tasoitin ja laitoin tänään siihen yrttien kasvusäkin. En vielä osannut päättää, mitä yrttejä tähän istuttaisin. Toinenkin yrttisäkki odottaa vielä asukkejaan. 

Samettikukat sentäs sain istutettua aidan ja kasvusäkin väliin. Nämä "Spanish Brocade" ryhmäsamettikukat kasvoivat paremmin kuin arvonnassa voittamani "Marigold Kees Orange" isosamettikukat. Niitä onkin vielä monta tainta odottamassa, mihin mahtuvat kasvamaan. Dahlian kaveriksi taidan laittaa muutaman, isoa saviruukkua reunustamaan.

Kasvusäkin toiselle puolelle jäävään kapeaan tilaan laitoin kehäkukan siemeniä itämään. Saa nähdä itävätkö nyt nousevan kuun aikana hyvin ja lähtevät kirien kasvuun. 
 En vielä nyt viikonlopun aikana ennättänyt saada istutettua kaikkia kukkia ja yrttejä, vaikka eilen sain touhuta koko päivän kaikessa rauhassa. Savinen ruukku jäi vielä veteen kostumaan, ehkä huomenna jaksan töitten jälkeen jatkaa istutuspuuhia. 
Tänään laitoin ensimmäisen chilin taivasalle kasvamaan. Toivottavasti ei tuuli katko sitä tai palellu yön viileydessä, kun ihan kylmiltään, karaisematta, siirsin sisältä ulos. 

Muutama tuulenpuuska jo heilutteli sitä kunnolla kastelun aikana. No ehkä mie käyn kietasemassa sen ympärille vielä harsokankaan. Ainakin se on sidottu kunnolla kiinni. Toinen chili saa vielä kasvaa kynttilälyhdyn suojissa ainakin ensi yön.

Elikkäs vielä kipasu takapihalla ja 
sitten valmistautumaan nukkumaan.

Mukavaa tulevaa juhannusviikkoa!

-Sari-

perjantai 15. kesäkuuta 2018

Kesäleirillä

Keväällä päätin, melko nopeastikin, että tänä kesänä käytän muutaman lomapäivän harrastaen kädentaitoja ja ilmoittauduin Vantaan aikuisopistolla järjestättävälle Art Journal -kesäleirille.
Kolme päivää sotkemista maaleilla ja mömmöillä sekä taidepäiväkirjan luomista kierrätysmateriaaleista ja kotoa löytyvistä  jäännösmateriaaleista kuulosti loistavalta suunnitelmalta. 
Nämä kolme lomapäivää eivät olleet hukkaan heitettyä aikaa, vaan ihanaa yhdessä tekemistä ja uuden oppimista. Tuossa kanssaleireilijän aukeamassa (kuva yllä) on kiteytetty leirin tunnelma, iloa arkeen. Ja useimmilla stressinpoistoa loman alkuun. Käsin tekeminen on terapeuttista ja rentouttavaa, kun sen ottaa lupsakasti ja rohkeasti heittäytyen uusien asioiden oppimiseen.
Oma tavoitteeni leirille oli tutustuminen akryylimaaleihin, gessoon ja muihin aineisiin, joita ei viitsi ostaa itselle vain kokeilua varten. Sekä yhden kirjan aukeaman valmistuminen. 

Leirillä pääsimme käyttämään myös Gelli Platea. 
Oi miten ihania väiriyhdistelmiä sillä syntyikään. 
Just sellasta, joita papereissa himoitsen.


Kirjan sivujen pohjustusta gessolla.
Ja  Gelli Platella maalattua paperia päälle.
Aika näyttää, millaisia seikkailuja Ruusu tässä kirjassa pääsee kokemaan. Tässä näkyy ensimmäinen sivu (oikealla näkyy askartelualustaani). Aukeamakin valmistui,  akryylimaaleilla ja sapluunoilla tehdyistä kokeiluista tehdyillä taustapapereilla. Mutta odotan vielä, kuka on kirjan päähenkilö Roosa, enkä paljasta miltä aukeama tällä hetkellä näyttää. 
Oli voimaannuttava kesäleiri. 
Kiitos Salla ja kanssaleiriläiset.

-Sari-