Ylioppilaskortti Pikku Myyn ystävälle

This is graduation card I made for a fan of the Moomin characters. The model is called sliding easel, and you find the tutorial here. I changed the dimensions a bit.

Tein pyynnöstä ylioppilaskortin muumien ja erityisesti Pikku Myyn ystävälle, ja onneksi löysinkin kätköistäni kartonkiset muumihahmot, jotka olivat tulleet jonkun lasten kirjakerhon kirjan kylkiäisenä vuosia sitten. Tein liukuvan telinekortin näitä ohjeita soveltaen. Aiempi korttini tällä tekniikalla löytyy puolestaa täältä.

Tässä kuvassa kortti on aukivedettynä, jolloin Pikku Myy nousee pystyyn. Etualalle avautuu kirjoitustila, joka on valkoista korttipohjaa, jonka kuvioin hieromalla siihen maskin läpi harmaata mustetta. Kortin taustapaperi on Myyn väreihin sopivasta skräppikartongista leikattu. Irtileikatun hahmon taakse laitoin stanssilla kuvioidun neliön, jonka takana on korttipohjankin reunojen yli menevä lila läpikuultava kuituharso, johon kiinnitin perhosen ja stanssatun oksakoukeron. Itse rakastan ilmavuutta korteissa, ja minusta on hieno efekti, kun perhoset näyttävät oikeasti lentävän. Muovisen lyyrakuvion olen irrottanut vanhasta ylioppilaskortistani.

Tältä kortti näyttää litteäksi painettuna. Kortin koristeina on edellämainittujen lisäksi värikäs timanttirivistö ja kaksi pinkkiä kukkaa, joiden keskustoiksi laitoin kukkahelmet ja lehdiksi suihkeilla värjätystä paperista kuviolävistimellä napsaistut lehdykät. Ylhäältä pilkistää tummanpunaisesta kukkapaperista tehty paperilaatta, josta vetämällä kortti liukuu auki. Laatan reunan kuvioin reunalävistimellä, ja kiinnitin siihen mustan kukanmuotoisen sirkkarenkaan, johon solmin valkoisen vetonarun. Kaikkein työläin osa tämän kortin valmistuksessa oli noiden narunpäiden piilottaminen mintunvihreiden muovihelmien sisään sen jälkeen, kun olin solminut niihin vaaleanpunaisesta pitsistä leikatut kukkaset! Viimeistelin vetonarun vielä pinkistä läpikuultavasta nauhasta solmimallani rusetilla.

Tässä kuvassa näkyy kortin rakenne sivusta kuvattuna. Punainen kukallinen paperi näkyy myös tuolta avautuvan kolmion pohjalta, ja kolmion yläsivut ovat korallinpunaisen taustapaperin tummanpunaista taustapuolta. Vetolaatassa on ääriviivatarroilla kirjoitettuna teksti "Ylioppilaalle onnea". Muutin hopeanväristen ääriviivatarrojen väriä helmiäisvalkoisella kynsilakalla, jotta ne eivät riitelisi niin paljon lyyran kullanvärin kanssa.

Alla vielä (toivottavasti toimiva) video, josta kortin aukeamismekanismi näkyy. Tämä on kiva keino saada näyttävyyttä korttiin. Olen lisännyt alkuperäiseen ohjeeseen liukumisen sujumisen parantamiseksi muoviset reunaläpyskät näkymättömiin tuonne liukuvan timanttikoristeisen osan sivureunoihin. Ne pitävät laatan paikallaan korttipohjaa vasten.

Sähköasentajan valmistujaiskortti

Congratulations to all the people graduating from different schools this spring! I made this card for the graduation party of an electrician. The background was made with Gelli Plate on a paper that has some electrical templates on it. I have no idea, what its name would be in English. And the tape on the card is of course electrical tape. I'm entering the masculine challenges of Southern Ridge Trading Company and 4 Crafty Chicks. Thanks for looking!

Paljon onnea kaikille tänä keväänä valmistuneille! Meidän sukuumme saatiin uusi sähköalan ammattilainen, joten rakensin valmistujaiskortin sähkökeskuskaavion päälle, sähkärinteippiä tietenkään unohtamatta! Pohjan painoin Gelli Plate -monoprinttialustalla akryylimaaleilla. Löysin aiheeseen mielestäni sopivan kuvan Vintage Linen stanssatusta lehtiöstä ja työkalun riipusvalikoimastani. Pihdit solmin kiiltävänpunaiseen naruun, jonka pingotin sirkkarenkaiden väliin.

Mustat sähikäiskuviot kuvan alle saksin stanssatusta kuviosta ja pyyhin reunoihin hiukan hopeanväristä mustetta. Tekstitarran kiinnitin pohjapaperista irti stanssatulle paperinpalalle, pyyhkäisin reunoihin hopeamustetta ja laitoin laatan paikoilleen kohotarralla. Oikean alareunan tyhjä tila sai somistuksekseen suiron vintagekuvan reunapaperia.

Tässä vielä lähikuvaa taustasta. Ei sillä, että itse mitään tuosta maalin läpi kuultavasta kaaviosta ymmärtäisin! Kuvioitu paperi jatkuu vähän matkaa kortin takakanteen.

Valmistujaiskortti leipuri-kondiittorille

This is a graduation card for a confectioner. I made it a double twisted easel, because I had two images I wanted to use: a girl from Slöjd Detaljer and an oven as a 3D. In the middle holding them upright is a text plate (hopefully) looking like a cake. This is my DT work for the vintage challenge at the Finnish Ning community for card makers.

Tällaisen valmistujaiskortin leipuri-kondiittorille tein DT-työksi Koukussa kortteihin -vintagehaasteeseen. Malli on double twisted easel eli "tupla-vino-telinekortti". Halusin käyttää sekä tuon Slöjd Detaljerin tytön että 3D-arkilta leikatun uunin, joten tällä mallilla ne sai näyttävästi yhdistettyä. En kyllä tunne ketään tältä alalta valmistuvaa, joten kortti jää nyt toistaiseksi varastoon.

Ohjeesta poiketen tein telineen ihan normaalista postikorttikokoisesta taitetusta korttipohjasta, leikkaamalla kannen halkaistut puoliskot neliöiksi. Kuvat tulevat siten yli reunojen, kun kortin taittaa kasaan, mutta eihän tämä kortti paksuutensakaan puolesta peruskuoreen mahdu.

Jalustan päälle rakensin täytekakun tekstipohjaksi pitämään telineitä pystyssä. Stanssatun ympyrän reunoille leikkasin suikaleen samaa valkoista kartonkia ja sen päälle ompelin reunapursotukseksi Nauhataivaan helmikoristeista nauhaa. Pienet kaksiväriset ruusut ostin Leimailutaivaasta. Tekstit ovat ääriviivatarroja, kun en omista valmistuneelle sopivaa leimatekstiä. Metalliset kulmakortisteet Sinellistä.

Valmistujaiskortti

Koukussa kortteihin -haasteessa oli luonnos, jonka mukaan kokosin valmistujaiskortin Sweet Pean leimakuvasta.

Sinistä, vihreää ja keltaista... En vain oikein syty näille väreille ja sen taitaa huomata lopputuloksestakin, joka on vähän hailakka. Toivottavasti joku kuitenkin näistäkin väreistä ja tästä kortista pitää. Värittelin tytön akvarellikynillä ja lisäsin hiukan Sticklesiä. Kolmen paperin reunaan liu'utin hopeanväristä mustetta selventääkseni ääriviivoja. Nauhan olen muistaakseni saanut ystävältäni ja rusettisolki on muovia.