Vuoden 2014 lempparikynnet

Kulunut vuosi on ollut täynnä kaikkea muuta, kuin kynsibloggaamista. Postausten määrä ylsi hädintuskin 35:een, kun edellisvuosien sama lukema on ollut 150 tietämissä. Melkoinen prosentuaalinen pudotus. 35 postausta tekee kuitenkin 3 kpl / kk, että ei se nyt ihan täysin kuolleen blogin merkki kuitenkaan ole :P. Monesti olen kyllä miettinyt (ja kertonut teille) lapun laittamista luukulle, mutta kuitenkin koen, että minussa vielä asuu se pieni kynsilakkahifistelijä. Vaikken tiedäkään tuon taivaallista tämän vuoden lakkatrendeistä, saati kokoelmista. 

Vuoden 2014 kooste oli ihan yhtä kiva kasata, kuten aikaisemmatkin. Erityisesti lämmitti mieltä se, kun sai huomata, että jotain on tullut tehtyäkin :). Tässä siis SanNailsin historian neljäs vuosikooste, johon valitsin tällä kertaa eniten omaa silmääni miellyttäneet tekeleet.

 OPI Sorry I'm Fizzy Today viehätti sävyllään todenteolla ja oli yksi harvoista täysikokoisista uusista lakoista, jonka sain itselleni koko vuoden aikana. Sitäkin halutumpi ja iloitumpi lakka joka tapauksessa ja sain sillä aikaan omannäköisen lakkauksen.

 

No harlekiinikuosia kyllä kiitos, need I say more? ;)

Mintunvihreän sävyt on vieneet sydämeni täysin ja tässä jo toinen vihreän sävyillä rakenneltu ombre-manikyyri, johon lisäsin vielä vesiputouskoristelut. Hirvittävän hieno lakkaus, sanon minä vaatimaton ^_^.

Joku ranskalaisen manikyyrin kaltainen piti saada kuviin mukaan, joten tässä kiinanlaikkujuhannuskynnet. Liukuväriä ja kauniita leimoja: toimii!

Negative Space -kokeilu Essien häikäisevällä Camera-lakalla. Tykkäsin hulluna.

Skittlette, johon kokeilin niittien lakkaamista sopivan väriseksi. Toimi ihan hyvin ja lakkauksesta tuli ihan hauska, vaikka ekaksi olinkin sitä mieltä, että nimettömän betonikräklelakka on vähän liian raju.

Ammensin lasteni vaatteista ideoita kynsiini useammankin kerran ja nämä pelikorttikynnet oli hauskimmat. Tarkoituksella epäsiistien leimojen tekeminen oli rentouttavaa puuhaa :D.

Kaksiväriset galaksikynnet kuuluivat (keskenjääneeseen, hups) 31 päivän haasteen kakkoskierrokseen. Nämä oli kuitenkin kaikessa säihkyvyydessään hauskan moninaiset riippuen katselukulmasta.

Kauniit puolikuut ja glitterleimakokeilu, joka ei ihan täysillä toiminut kuitenkaan. Yritys hyvä, lupaus täytetty ja onhan nuo kultaiset kynnet nyt ihan oikeasti tosi hienot. Melkein harmittaa, että menin hävittämään tuon keskisormen leijonalakan :/.

Näiden lakkausten lisäksi olen hitusen kunnostaunut tänä vuonna mm. virkkaamisessa ja ompelemisessa. Käsillä tekeminen on siis edelleen intohimo, vaikka kynnet saavatkin pienemmän osuuden ajastani.

Edellisessä koosteessa lupasin tälle vuodelle kolme asiaa: pitää työpisteeni siistimpänä (done!), kokeilla jotain uutta kynsijuttua (done!) ja saada armahan awiomieheni kirjoittamaan teille uuden postauksen (ei muuten onnistunut!). No, 2/3 on kaiketi paremmin kuin ei mitään ;).

Ensi vuodelle 2015 lupaan postata vähintään yhtä monta kertaa kuin tänä vuonna sekä näyttää teille lisää uudesta sorminäppäryyttä vaativasta harrastuksestani. Ohi aiheen siis luvassa myös :).

Antoisaa ja onnekasta tulevaa vuotta teille kaikille! Kiitos, kun olette pysyneet matkassa <3.

Vuoden 2013 lempparikynnet

Perinteinen lempparikynsikooste on täällä, nyt kolmatta kertaa :).

Tämä vuosi on tuntunut bloggaamisen suhteen aika ajoin jotenkin ikävästi raskaalta, toisin kuin edelliset, mutta postausten määrästä päätellen se ei sitä ole ollut. Tekstien määrä on kutakuinkin sama, kuin edellisvuonna (linkit edellisvuosien koosteisiin postauksen lopussa). Harrastus on siis edelleen erittäin mieleinen mulle, mutta elämäntilanne pienten lasten äitinä sekä erityisesti kuopuksemme vauvavuosi varmasti verotti jaksamista jossain määrin. Hyvällä boogiella kuitenkin jatketaan tottahan toki.

Kuvakansiosta oli ihan mahtavaa tutkailla vuoden aikana tehtyjä kynsiä, kun sai innoissaan huomata, että on saanut aikaa ihan sikamakeita juttuja, joita ei itse asiassa edes enää muistanut tehneensä. Tarttee siis muistutella teitäkin, millainen lakkakone Sannu on ;) eheh. Johan tässä voi alkaa kohta inspiroitumaan omista kuvista, joita tässäkin blogipikkuisessa on jo yli 400 postauksen verran :). 


Tässä minun mielestäni vuoden 2013 onnistuneimmat yritelmät, eli lakkaukset, joihin olin itse ihan eniten tyytyväinen:


Sulkaranskikset. Siis niin vaan hirmunätit ja niin minua :). Ohh <3.

Harlekiinikynnet. Yksi lempparikuoseista, erityisesti pienen poikalapseni vaatteissa, joista lähti idea näihin kynsiin :).

Siniturkoosia ja askartelutarroja. Tällä kombolla sain aikaan ensimmäiset sinivihreäsävyiset kynnet, jotka oli huippukivat ja omantuntuiset.

Käsinmaalatut kukkaset puolikuumanikyyrin koristeena. Onnistuin! <3

Kaunis, yksikertainen chevron-manikyyri.

Farkkulakkaus. Näitä oli eritysen hauska myös tehdä, kun piti kuivalla lakkasudilla huiskia.

Nudella ja kesäisellä hiekkalakalla loihdittu teippimanikyyri. Erittäin tyylikäs ja onnistunut kokonaisuus mielestäni :).

Kultarihmastolakkaus water spotted -tekniikalla. Kulta teki mintunvihreästä tyylikkään ja toimistokelpoisen (vaikka taisin olla vielä äitiyslomalla näitä lakatessa) :).

Kaiken tuon onnistuneen lisäksi oon myös kokeillut paljon (itselleni) uusia koristelujuttuja ja saanut aikaan upeita lakkauksia ja melkoisia floppeja. Näistä voi arvon lukija itse valita, mikä on mikä.

Strasseja, ah niin liikaa strasseja. 

Kunnon teemakynnet safarihengessä. Liukuväriä usealla sävyllä sekä leimat päällä. 

…pyjamaraitoja (joihin EI kannata käyttää auringonvalossa vaihtavaa lakkaa!)...

 

…neonpinkkiä ja sähkönsinistä. Niin kasaria, niin överiä. Mulle ;).

 Lisää ihania teippimanikyyrejä hiekkalakoilla...

…jatko-osa omista Statement-kynsistäni. Näistä tuli täysi floppi, koska se 'statement' puuttuu tuollaisista lällyväreistä kokonaan. Plääh. Statement-lakkauksessa pitää olla munaa.

One Stroke -yritystä jälleen. Edelleenkään en tuosta maalailusta jaksanut innostua kummemmin.

Chevron-manikyyri itsetehtyjen teippitarrojen avulla.

Maailman eka onnistunut lakkaus keltaisella-keltaisella lakalla? Olenpa vaatimaton ;).

Tekstuurilakkakikkailua dotting toolilla...

…ombre-manikyyri ja Papun ihana Piano-lakka (franken)…

…siirtokuvasarjatulta eli kynnestä toiseen jatkuva kuvasarja.

Löysinpä muuten Orlyn Fowl Playn takaisin kotiin (ja oon jo kahdesti harkinnut sen siirtämistä lakkakirppikselle O_o).

Sain myös väsätä äidilleni harjoitusluontoisesti geelikynsiä ja mielestäni onnistuinkin useissa kynsissä aika kivasti.

Kokeilin myös taas mantelimallia vaihtelun vuoksi omille kynsilleni...

…ja fishtale-manikyyriä elikkäs lettikynsiä. 

 

Rakastuin siniseen kynsilakkaan (Essie Mezmerised)….

 …kokeilin ekan v-gap manikyyrin...

…sain ihanat iPhone-kuoret...

…testasin kaksiväristä leimausta...

…ja ennen kaikkea, löysin itseni lenkkarit jalassa juoksemassa elämäni ekaa kymppiä!

Ensi vuonna 2014 lupaan teille ainakin:

Siivota työpisteeni perusteellisesti ja pitää sen siistimpänä, kuin yleensä…

…opetella uusia leimauskikkoja leimankääntämisen lisäksi…

…ja erityisesti, saada suuren suosion saavuttaneen blogivierailijani, armaan aviomieheni kirjoittamaan teille uuden postauksen ;D.

Kiitokset kuluneesta vuodesta kuuluvat tietenkin myös teille mahtavat lukijani. Ihania kommenttejanne on niin virkistävää ja antoisaa lukea <3.


Tässä vielä muistin virkistykseksi linkit edellisten vuosien koosteisiin:

Vuoden 2012 lempparikynnet

Vuoden 2011 lempparilakkaukset


Mikä on ollut sinun mielestäni parasta tai ärsyttävintä blogissani tänä vuonna? Nyt saa avata sanaisen arkkunsa :).

Opettavainen tikkuprojekti

Moni kynsibloggaaja on tämän projektin saattanut loppuun aikoja sitten ja mitä muut edellä, sitä Sannu perässä. Minun tikkubuumini laittoi liikkeelle - ylläriylläri - Papu.

Facebookin Lakkarakkaus-ryhmässä muutama avulias kanssasisar auttoi, kun halusin tehdä tikusta asiaa (eheh) ja sainkin heidän neuvoillaan pikaisesti valittua eBaysta sopivat tikut. Kyllä pitää taas todeta, että on se vaan näppärää tehdä asiat perästä päin, kun joku muu on ensin ottanut testit, viat ja mokat niskaansa :P.

Ja niin alkoi varsinainen projekti. Mulla oli tulossa klubiesitelmävuoro, jossa olin ajatellut kertoa harrastuksestani ja olin päättänyt saada tikut siihen mennessä valmiiksi. Aikaa oli vain viikko. Otetaan nyt sitten huomioon, että mulla on kotona kolme alle neljässä vuodessa syntynyttä lasta, joista nuorin on alati vahdittava, kaikenahmiva mittarimato, eli tikkujen lakkausaika on jokseenkin kortilla.

Miehen työpaikka osoittautui jälleen aarreaitaksi ja sain hyppysiini Dymo-tarratulostimen. Kipaisu kirjakauppaan hakemaan oikeanlevyistä tarraa (joka muuten maksoi mansikoita!) ja ei kun näppäilemään. Nuukana tyttönä jouduin vähän lyhentämään lakkojen merkkejä, mutta ajattelin, että menköön. Muistan itse varmasti, mitä lakkamerkkejä on CC tai ChG ;).

Ja kas. Onnistuin. Ja kun sanotaan, että lopussa kiitos seisoo, niin tässä todellakin seisoi. Tiedättekö sen fiiliksen, kun on niin hyvillään ja ylpeä saavutuksestaan ja kätten jäljestä. Ja tämä ihana fiilis yksistä pirun kynsilakkatikuista.

Kuvien määrä saattaa kertoa, miten innolla näitä on tullut ihasteltua <3.

En oikein osannut päättää, miten olisin nämä järjestellyt, joten tässä ensimmäinen viritelmä. Ekassa renkaassa on "värilliset" värilakat ja toisessa (seuraavassa kuvassa) ne ei-minkään-väriset (valkoiset, nudet, ruskeat, kultaiset, hopeat,..)

Kolmannessa renkaassa on efektilakat, glitterit, magneetti- ja mattalakat sekä hologrammilakat.

Tikut on kiinni metallirenkaassa, jossa on ihan näppäränoloinen kiinnitys. Ainoa huono puoli on, että saranakohta on niin iso, etteivät tikut pääse pyörimään renkaan ympäri. Muutenhan tuolla ei niin ole väliä, mutta tikkuja lisätessä saranan olisi kätevää olla pienempi.

Opettavaisen tästä tikkuprojektista teki parikin juttua. Ensiksi, paras mieheni joutui tunnustamaan, että muutama lakkapari on todellakin eri sävyisiä ;) :

OPI Kiss Me on My Tulips ja OPI Dim Sum Plum (alemmassa kuvassa tikuilla toisin päin).

Ja toiseksi, sain itse todeta, että ehkä on aika laittaa jotain kiertoon ja hommata muutama ihanuus tilalle :).

Me so happy!