Missä Musti luuraa ja hepokatti karstaohdakkeessa poikittain

Edellisen kirjoituksen kommenteissa Ilona kysyi, missä Musti luuraa. No siellähän se! Huomaatko?
Kuvassa saattavat huomion viedä ihanat rikkaporkkanat (joista jaksan aina huomauttaa, että on sillä kauniimpikin nimi Queen Anne's Lace, josta oma versioni on kuningatar Annan pitsiliinat) ja tarhalyhtykärhö Princess Kate (kovin kuninkaallista!). Kärhö kasvaa ratkenneeseen katajanraaskuun, jolta kuluu vuosia vihertyä tältä puolelta. Onneksi kataja kuuluu niihin ihmeellisiin puuvartisiin, jotka osaavat tehdä uusia versoja vanhasta puusta – siinä on jo näkyvissä söpöjä vihreitä oksatupsuja.

Rikkaporkkanat ovat kansoittaneet alueen katajan juurella. Olen tutkinut, miten niiden seassa kasvavat monivuotiset pärjäävät. Tukahduttavatko porkkanat kaiken muun?
Ihme kyllä, eivät. Niiden seassa kukoistaa ihana vihreäkukkainen 'Fransesca' -esikko, marhanlilja, himalajanjättililja ja idänkurjenpolvi, jopa hentoinen kultatesma näyttää viihtyvän. Ihmellistä, tai ehkä ei niinkään: porkkanoilla on paalujuuri, joka ei kasva leveyttä muiden riesaksi, ja varretkin ovat soukat, vaikka niitä olisikin paljon. Luulen, että koska kasvit sen seassa niin hyvin viihtyvät, on rikkaporkkana pikemminkin suonut vierustovereilleen niiden kaipaamaa varjoa ja ilmankosteutta.
Rikkaporkkanan seasta kohoaa myös ihana jaloängelmä 'Hewitt's Double'.

Sitten jatkamme Mustin kanssa Rohaniin, sillä siellä on Mustin väriin sopivaa esiteltävää.

'Black Knight' -tarhasalkoruusun siementaimi on viimein tullut kukkaan! Ostin taimen ja se kukki vuonna 2015, jonka jälkeen olen paaponut kahta siementaimea, suojannut ne visusti verkoilla ja odotellut, että kukkavarsi alkaisi kasvaa. Nyt tämä yksi viimein ryhtyi tuumasta toimeen, se toinen ei näytä aikovan kukkia vielä tänäkään vuonna.
Kuten joskus aiemminkin mainitsin, minulta kuluu lähes aina kauemmin kuin kaksi vuotta saada kaksivuotiset kukkaan... Ehkä kasvitkin aistivat, että olen hämäläisperäinen slowpuutarhuri?
Mutta eikö musta ritari vain soinnukin täydellisesti 'Rohan Weeping' -pyökkiin? Otin suojaverkon pois ritarin ympäriltä vain siksi hetkeksi, kun otin kuvan, sillä riskejä ei voi ottaa. Kukkavarsi kohoaa ja nuppuja syntyy koko ajan lisää. Juuri parhaillaan avautuu toinen kukka.

Monena päivänä olemme saaneet ihailla joka puolella ympärillä kohoavia ukkospilviä. Useimmiten idässä Turun suunnalla, niin tässäkin kuvassa. Eilen aamulla saimme kuitenkin pienen 1 mm ukkoskuuron tännekin! Menin onnellisena verannalle aamukahvin kanssa kuuntelemaan ja nuuhkimaan sadetta.

Sateen jälkeen oli vuorossa kamerakierros. Kun viereinen William Shakespeare pitää kukintatauon, avaa hitusen tummempi The Prince kukkansa. Tämä ei ole niin hyväkasvuinen kuin Shakespeare ja oli talven jäljiltä onneton nysä, mutta niin vain prinssi on kesän mittaan kasvanut korkeutta ja avaa nyt kukkiaan. Molemmat ovat David Austin -ruusuja.

Tässä postauksessa on muuten kuningatar, prinsessa, ritari ja prinssi. Ja pisteenä iin päällä Mustus, Rooman keisari – Rooman pienin ja mustin keisari kautta aikojen.

Sinikatana saeen jälkeen.

Tämän aamun kuvauskierroksella kuvasin perhosia, kun huomioni kiinnitti hepokatti laidunkarstaohdakkeen kukassa. Mitenköhän se oli tuonne lähes kahden metrin korkeuteen mennyt? Loikkaamalla vai kiipeämällä tuota piikkistä vartta?

Sitten täällä odotellaan ensi yölle luvattua sadetta. Kuvassa muuten yksi syyskesän parhaista kasviyhdistelmistäni: siniheinä, täpläpunalatva 'Atropurpureum' ja keltakaunokki. Siniheinään tulee vielä marjapuuronpunaiset kukinnot, täydelliset punalatvan viereen.


Himalajanjättililja – Cardiocrinum giganteum
Idänkurjenpolvi – Geranium himalayense
Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Kultatesma – Milium effusum 'Aureum'
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Marhanlilja – Lilium Martagon-Ryhmä
Pyökki – Fagus
Rikkaporkkana – Daucus carota
Siniheinä – Molinia caerulea
Sinikatana – Catananche caerulea
Tarhalyhtykärhö – Clematis Texensis-Ryhmä
Tarhasalkoruusu – Alcea rosea
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum

Värejä

Tänään innostuin kuvaamaan värejä, toisiaan korostavia värejä, vastavärejä. Siitä aiheesta on artikkelini uusimmassa Oma PIHA -lehdessä. Sen lisäksi oli erinomainen perhospäivä!
Keltakaunokki ja täpläpunalatva 'Atropurpureum' ovat tulossa kukkaan puolivarjon penkissä. Mainio korkea kasvipari.

Colours and Butterflies
Today I photographed some complementary colours and to my joy it was a great butterfly day too.

Oranssissa penkissä kukkii puoliksi syöty tiikerililja – odotan ihanaa kukkaloistoa sinä päivänä, kun koko tonttini on riista-aidan suojissa. Tällä viikolla sain pystytettyä noin 15 metrin matkan yli kahden metrin korkuista aitaa yhteen reunaan, siitäpä eivät enää pääse mitenkään kulkemaan.
Tiikerililjan täydellinen väripari on sinipiikkiputki.

Muilta osin oranssissa penkissä kasvaa riemunkirjavaa joukkoa. Siankärsämöiden värejä en tiennyt viime vuonna tähän istuttaessani, kun olin itse ne kylvänyt yllätysseoksesta. Päivänsilmä 'Asahi' on ihana voinappikukka.

Muotopuutarhassa voi olla hillitympi meno, mutta vastavärejä sieltäkin löytyy: keltakaunokki on täällä paahteessa jo täydessä kukassa, kaverina harmaaminttu.

Jos haluan löytää perhosia, suuntaan harmaamintun ääreen. Tänään siitä löytyi reissussa rähjääntynyt neitoperho...

... sekä amiraali. Moni luulee, että vain nokkosperhosen toukat syövät nokkosta, mutta se on elintärkeää ravintoa myös neitoperhon ja amiraalin toukille, samoin karttaperhosille. Kaikkia nokkosia ei siksi saa hävittää puutarhasta. Ja ovathan ne herkullisia ihmisellekin.

Tässä kuvassa on pari neitoperhoa mintun kimpussa, amiraali lennähti The Pilgrim -ruusuun.

Kelta-violettiin väriteemaan osuu myös pasuuna, joka ryhtyy kukkimaan. Tuulessa sen ja perhosten kuvaaminen oli hieman haastavaa.

Tässä yhtenä päivänä löysin keisarinviitan minttukasvustosta mutapuutarhan laidalta. Tästä mintusta ei ole selvyyttä, sain sitä ystäviltäni, joiden pihassa tätä kasvaa luonnonvaraisena kostealla paikalla. Ehkä tämä on jokin rantaminttutyyppi tai -risteymä. Laji on kuulemma monimuotoinen.

Sitten kurkkasin kasvimaalle. Rucolakasvustossa lepatti kaaliperhonen, mutta sitä tästä kuvasta tuskin erottaa: se on taimmaisesta lapionvarresta vasemmalle, alhaalla.

Tummalehtinen salaatti ja korianteri tuottavat ihanan tumma-vaalean elämyksen. Kasvimaallakin voi olla värisuunnittelua, vaikka tämä on ihan onnellinen vahinko.

Päivän kruunasi perunapenkin laidalle lennähtänyt suruvaippa, perhosista kaunein (sinisiiven lisäksi). Yleensä nämä aina karkaavat, kun yritän ottaa kuvaa – kerrankin onnistui!


Harmaaminttu – Mentha longifolia
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Pasuuna – Brugmansia
Päivänsilmä – Heliopsis helianthoides
Siankärsämö – Achillea millefolium
Sinipiikkiputki – Eryngium planum
Tiikerililja – Lilium lancifolium
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum

Tummanpunaista

Tummanpunainen on yksi ihanimmista väreistä puutarhassa. Keväällä, kesällä, syksyllä. Olisi talvellakin, jos olisi olemassa vaikkapa joku tummanpunainen havukasvi...
Keväällä kylvetty isoköynnöskrassi 'Black Velvet' saa papukaijamerkin siitä, että tungin sen siemenet pieniin peltipurkkeihin, joissa ei ole pohjareikiä. Huussin räystään alla oleviin purkkeihin ei sada, ja olen pääosin unohtanut kastella näitä. Silti siemenet itivät ja kasvoivat taimiksi ja kukkivat nyt ihanan värisinä!

Dark Red
One of the greatest flower colours, innit?

Lähes samaa sävyä tarjoilee meksikonhanhikki, upea loppukesän kukkija.

Puistoruusu William Shakespeare 2000 on tehnyt kaksi uutta kukkaa, joissa on kaunis tummanpunainen sävy. Täytyy ottaa uusia kuvia nyt pilvisellä säällä, ilta-auringossa oikean sävyn saaminen kuvaan on mahdotonta.

The Prince on selvästi violetimman sävyinen, silti nämä kaksi sointuvat nätisti yhteen.

Väriminttu 'Kardinal', sävy korostuu palsternakan kellanvihreiden kukintojen keskellä.

Edellisten lähellä kasvaa pallerolaukkoja. Mustipallero esittelee.

Siirrytään kasvimaalle. Purppurainen silkkikukka Clarkia purpurea ssp. quadrivulnera 'Burgundy Wine' kukkii matalana, kun peurat laiduntavat siitä kaiken yli 10 cm korkuisen. Onneksi kukka osaa tehdä nuppuja alempanakin!

Pihatien varressa kukkivat päivänliljat: rusopäivänlilja ja tumma tarhapäivis 'Béla Lugosi', joka tekee yhä uusia kukkia koko ajan. Ihanaa, että näitä ei kerrankin ole syöty!

Täpläpunalatva 'Atropurpureum' on kaikessa hiljaisuudessa venynyt kukintavalmiuteen. Taustalla kukkii keltakaunokki.

Mitäs vielä... pelargonikokoelmasta löytyy Pelargonium sidoides. Voisin kyllä tehdä ihan oman pelargonipostauksenkin.

Loppuun tämän hetken ihanin: tarhaviinikärhö. Ostin tämän nimellä 'Purpurea Plena Elegans', mutta tämä on jotakin muuta, esimerkiksi 'Avant Garde'. Aivan ihana, eikö ole.
Suloista keskiviikkoa!


Isoköynnöskrassi – Tropaeolum majus
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Meksikonhanhikki – Potentilla thurberi
Pallerolaukka – Allium sphaerocephalon
Palsternakka – Pastinaca sativa
Rusopäivänlilja – Hemerocallis fulva
Tarhapäivänlilja – Hemerocallis Hybrida-Ryhmä
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum
Tarhaviinikärhö – Clematis Viticella-Ryhmä
Väriminttu – Monarda

Syyskuun lopun tunnelmia

Nyt on kaunista. Oikein kaunista! Vaikka ehdin jo masentua syysvärien saapumisesta, on pakko todeta, että ovathan ne kauniita. Mutta kun tietää, mitä niiden jälkeen seuraa, niin...
Ei mennä vielä siihen. Ystävien kevättalvella antama esikko kukkii taas! Olen jo seonnut laskuissa, onko tämä vuoden kolmas vai neljäs kukinta. Eläköön, esikko!

The end of September
It is not the end of the world, even if it sometimes feels like that. The long, long winter is slowly coming. Luckily we are enjoying super warm and sunny days right now.

Tänään oli sen verran tyyni päivä, että pystyin saamaan kuvan tästä parista kerrankin varret pystyssä! Siniheinä ja täpläpunalatva 'Atropurpureum'.

Musti on niin iloinen kotiin pääsystä, että se suorastaan kirmaa. Tässä harvinainen pysähtynyt hetki.

Syysvärit ovat saapuneet Saaripalstalle. Marjaomenapensas 'Marleena' ja laidunkarstaohdakkeen kuivuneita kukintoja, taustalla vaahteran ruskaisin oksa.

Helmipihlaja on niin helmi.

Koivut ovat jo keltaiset, mutta saarnet ovat vielä vihreinä. Lehmät ovat vielä laitumella, kuvaan vain ei osunut yhtäkään.

Maailmanlop... siis syyskuun lopun tunnelmia kohentaa tuntuvasti tämä löytö: tarhasyysvuokko 'September Charm' on sittenkin hengissä! Se versoo! Nyt... aika myöhään. Toivotaan pitkää lauhaa syksyä, jotta tällä on jotain henkiinjäämisen mahdollisuuksia, kun nyt vasta alkoi yhteyttää.
Iloisia löytöjä kaikille muillekin, ja aurinkoista viikkoa!


Helmipihlaja – Sorbus koehneana
Laidunkarstaohdake – Dipsacus fullonum
Marjaomenapensas – Malus toringo var. sargentii
Siniheinä – Molinia caerulea
Tarhasyysvuokko – Anemone ✕ hybrida
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum

Korkeat ja komeat kosteikkokasvit

Otos tämän hetken lemppareista: täpläpunalatva 'Atropurpureum' ja siniheinä.

Tall and Handsome
Here is my favourite selection of plants for boggy areas: bonesets, ornamental grasses and some tall flowers for the bank by the bog.

Raitamarskiheinää hehkutan varmaan joka vuosi tähän aikaan. Se on myöhäinen nousemaan maasta, ja joka kevät mietinkin, onko se kuollut. Sitten se alkaa kohota ja kasvaa, kasvattaen sirosti kaareutuvat kaislansa parin metrin korkeuteen.

Tästä kohdasta pihaltani on vaikea ottaa hyvää kuvaa, kun kaikki näyttää epämääräiseltä. Kostean paikan kasvit ovat kuitenkin viimein alkaneet rehevöityä, pitkään pieninä pysyneet kilpirikon taimetkin ovat alkaneet tehdä suurempia lehtiä. Japaninlehtikuusi kohoaa vieressä, ja raitamarskiheinän kauniit lehdet kurottautuvat puun alimpia oksia kohti.
Suuri surku on se, että kuningassaniainen näyttää menehtyneen viime talven aikana. Se oli huonossa paikassa, jossa juuristo pyrki joka talvi nousemaan maasta, kun lunta ei ollut, mutta märkä maa jäätyi. Täytyy hankkia uusi taimi ja istuttaa se hieman paremmin.

Kallionauhus on pysytellyt pienenä vuodesta toiseen, mutta nyt, kun siirsin kookkaaksi kasvaneen kaunokurjenmiekan pois tämän kyljestä, on nauhus hieman reipastunut. Tämäkin on todella kaunis väri japaninlehtikuusen sinertävänvihreiden oksien katveessa. Taustalla tässä ja edellisessä kuvassa näkyy palmusaraa, joka on upea kostean paikan heinä, mutta se leviää tolkuttomasti. Toisaalta se myös valtaa kätevästi tilaa – tässä oli niin vahva nokkos- ja ohdakekasvusto, että tiheäkasvuisia levittäytyjiä tarvitaan.

Mutapuutarhan mutalammessa kasvaa kirjosorsimoa, sekin on kova leviämään. Toisaalta se on oikein kaunis raidallinen pöheikkö. Tämän raidat ovat kermanvaaleita. kun ne raitamarskiheinällä ovat selvästi keltaisia. Musti esittelee.

Kirjosorsimo toimii kauniina tukena sen päälle kaatuneille jaloängelmän kukkavarsille. Tämä suloinen kerrottu on 'Hewitt's Double'.

Tässä kuvaa vähän kauempaa, vaikka voimakkaassa auringossa ei mikään näytä oikein miltään, ja mesiangervojen lehdet ovat menneet ruman ruskeiksi kuivan kesän aikana. Ransu halusi haastaa Mustin leikkiin mutapuutarhan toiselta rannalta, mutta ei tainnut tällä kertaa onnistua.


Jaloängelmä – Thalictrum delavayi
Japaninlehtikuusi – Larix kaempferi
Kallionauhus – Ligularia dentata
Kirjosorsimo – Glyceria maxima 'Variegata'
Palmusara – Carex muskingumensis
Raitamarskiheinä – Spartina pectinata 'Aureomarginata'
Siniheinä – Molinia caerulea
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum

Syötävää

Mustin nimikkolilja 'Black Beauty' avasi kaksi ensimmäistä kukkaansa... ja sitten ne sekä loput nuput syötiin. Onneksi ehdin ottaa pari kuvaa...

'Black Beauty' on kivan värinen keltakaunokin kyljessä.

Tässä tilanne peuran ruokailun jälkeen, liljan vartta näkyy oikealla.

Onneksi keltakaunokkia ei syödä! Mettä ja siitepölyä vain kerätään. Kimalainen hassulla hapsukukalla.

Onneksi myös tämä lemppariyhdistelmä jätetään rauhaan: siniheinä ja täpläpunalatva 'Atropurpureum'.

Musti ei niin liljastaan välitä. Sille tärkeämpiä ovat muun muassa rastaanpoikaset. Katsoin keittiön ikkunasta, kun yksi poikanen kylpi Mustin juomalammessa.

Mmmmm, makuvettä!

Juomista puheen ollen, nettikaupassani Elsan lempituolissa on nyt uutuuksia! Maahan työnnettävä viinipullo- & lasiteline, esimerkiksi. Tervetuloa ostoksille! Elsan lempituoli löytyy täältä: KLIK.


'Black Beauty' on risteymälilja ja kuuluu kaiketi idänliljoihin, Lilium Orient-Ryhmä 
Keltakaunokki – Centaurea macrocephala
Siniheinä – Molinia caerulea
Täpläpunalatva – Eupatorium maculatum