Ruusutarhassa

 Keskikesän huumaa.

Ensimmäisenä kukinnan aloitti tarhakurtturuusu 'Syke', josta raportoin juhannuksena. Sen edessä kukkii suloinen Dreamland-kurjenpolvi eli 'Bremdream', Orkney-saarten suuren kasvimiehen Alan Bremnerin luomuksia. 

Kaikki rehottaa ja täpläpeippi on kasvanut ennätyskorkeaksi. Tuota luonnon pienikukkaista lemmikkiäkin täytyisi varmaan yrittää repiä pois. Ehkä puen märkäpuvun ja sukellan kasvien sekaan hoitamaan aluetta.

Kiinanpionit avautuivat ennen ruusujen pääkukintaa. Tämä kaunokainen on 'Wladyslawa'. 

Loistokurjenmiekka 'Double Standard' meni puoliksi vinoon viime viikonlopun myrskyssä, mutta noin puolet kukkavarsista on yhä pystyssä.

Heleäorjanruusu kukkii yhä pergolassa, sen seuraksi on tullut köynnösruusu 'Alchymist'.

Vielä viimeinen kuva orjanruususta ennen kuin sen kukat kuihtuvat. Nyt tuli vähän lämpimämpää hetkeksi ja se taitaa lopettaa kukinnan. Pitkään se on kestänytkin! 

Rohtosormustinkukat ovat edelleen iskussa, kiitos pitkien kukkavarsien. Köynnösruusu 'Alchymist' löytyy vasemmasta reunasta. 

Muistin nyt, että orjanruusun tyvellä kasvaa kärhö 'Niobe'. Sen kukkia taitaa joutua vähän etsimään tuolta ryteiköstä. Kärhön kasvu kyllä alkoi hyvin keväällä, mutta sitten kaikki muu kasvillisuus kohosi ennätysmittoihin.

Ihastelin sateiden kastelemaa 'Overdam' -koristekastikkaa tässä parina päivänä. Viime viikonloppuna satoi peräti 10 mm. Maanantain ja tiistain välisenä yönäkin satoi, mutta lopulta siitä kertyi vain pari milliä. Olen löytänyt pari pahoin kuivunutta kasvia puutarhastani, sillä sateisuudesta huolimatta vesimäärä ei ole suuri ja kovat tuulet kuivattavat kaiken kovin äkkiä.

Ranskanruusu 'Rosa Mundi' eli kirjoapteekkarinruusu alkaa kukkia. 

Olen istuttanut kameliajasmikkeen ruusutarhaan ison orjanruusun pergolan eteen, mutta jasmike ei millään suostu kasvamaan metriä korkeammaksi. Ja sekin metri kasvaa nyt lähinnä vaakatasossa, varmaan tuulista johtuen. Harmillista, mutta ehkä pensas vielä jonakin päivänä lähtee venymään korkeutta.

Onneksi sentään loistojasmikkeet kukoistavat. Niistä kolme kasvaa tontin yläreunalla täydessä paahteessa ja ne kukkivat kuin viimeistä päivää – ja tuoksuvat.

Kun sade kuivuu, nousevat koristekastikatkin takaisin pystyyn. 'Wladyslawa' on siitä kiva kiinanpioni, ettei sitä tarvitse tukea, kunhan ympärillä on korkeita perennoja tuomassa vähän selkänojaa elämän myrskyissä.

Marhanliljoilla on hyvin vaihteleva vuosi. Pari lajiketta kuihtui alkukesällä kokonaan, muutama kukkii tavallista vaisummin. Joissakin ei näy mitään eroa muihin kesiin. Ruusutarhan 'Peppard Gold' -lajikkeet ovat suht nuoria vielä, ja niissä on nyt vähän aiempaa runsaampi kukinta. Oranssit kukat saavat ihanaa vastakaikua 'Alchymist' -ruususta.

Ah, 'Alchymist' vielä kerran! Ihastuin tähän ruusuun vuosia sitten lehtikuvassa ja olen niin onnellinen, että minulla nyt on se ja se kasvaa ja kukkii joka vuosi vähän aiempaa paremmin. En kyllästy ihastelemaan ruusun sävyä rohtosormustinkukkapedillä.

Tai 'Peppard Gold' -pippurihöysteellä ryyditettynä.

Keitokseen on liittynyt myös sitruunainen maarianverijuuri. Sitä kasvaa täällä tienposkessa, mutta istutin sen tarkoituksella ruusutarhaan, sillä se on valtavan kaunis luonnonkukka.

Eipä Rosa Mundiakaan kyllästy ihailemaan.

Seuraan ovat liittyneet nimettömät pionit, joiden ostamista hieman kiroan. Tämä ylisuuri hörselö voi olla tai olla olematta 'Madame Emile Débatène', mutta on tämä siksi vähän liian vaalea. Joka tapauksessa pioni on aivan liian suurikukkainen. Tämä kukka on taipunut mäkimeiramin sekaan, mikä kai tuo törkeän kokoiselle kukalle vähän säädyllisyyttä.

Seuraava pioni samasta ostoskeikasta tulee kukkaan. Ostin 'Madame Emile Débatène', 'Pink Panther' ja 'Flame' -juurakot Lidlistä kuusi vuotta sitten, viime vuonna vasta edelliskuvan jättikukkainen kukki. Nyt kukkii tämä seuraavakin enkä tule hullua hurskaammaksi lajikkeista, sillä kumpikaan näistä pioneista ei oikein näytä yhdeltäkään niistä mitä luulin ostavani. Tälle pionille tukea tarjoaa kultakärsämö.

Väärä lajike ei hirveästi haittaa, sillä en ylipäätään tajua, miksi menin ostamaan tällaisia yhdentekeviä pinkkejä pioneja. Harmittaa sen takia, että en niin välitä pioneista, jotta haluaisin täyttää ruusutarhani niillä – etenkään tällaisilla suihkusienihörselömallisilla. 

Saman ostoskeikan pioneista kolmaskin on elossa. Se on vuosia kasvanut hedelmätarhan alaosan kivipengermän päällä keskellä heinikkoa ja nokkosia. Yleensä alukesän jälkeen en ole sitä enää nähnyt. 

Viime syksynä purin pengermän ja muurasin sen paremmin laastin kanssa. Huhtikuussa huomasin, että työmaan yläpuolella olevasta maakasasta versoo pioni. Siirsin sen parempaan paikkaan ja huomasin samalla, että sen juuri oli mennyt ylösalaisin, kun maata oli kaivettu mukkelis makkelis.

Nyt pioni on taas kuihtunut, joten ehkä yritän kääntää juuripötkylää vähän normaalimpaan suuntaan – tai riippuu siitä, miten juuret ovat siitä kasvaneet. Ehkä tälle pionille täytyy antaa sitkeysmitali ja minun täytyy lakata haukkumasta niitä.

Ensimmäiset David Austin -ruusut ovat avanneet kukkansa. Viime marraskuussa istutettu Abraham Darby eli 'Auscot' tuotti ensimmäisen kukkansa, tästä jo näkee kukkien ihastuttavan värin. Nuppuja on runsaasti.

Ruusujen kukinnan alkaessa aloittaa myös harmaakäenkukka, loistava ruusujen välikasvi.

Ketoruusuruoho on myös ihana ruusunkukkien lomassa. Tässä kukkaan on tulossa Boscobel eli 'Auscousin'. Viime vuoden vaisun Austin-kesän jälkeen on ihana nähdä, miten paljon nuppuja niissä kaikissa nyt on!

Boscobelin vieressä kasvaa hyvin kauniskukkainen siementaimi-lehtoakileija, joka oli sinisenä väärän värinen Rohaniin joten siirsin sen ruusutarhaan. Kuva on monen viikon takaa, mutta näin täydellinen kukka on pakko huomioida edes myöhään.

Harmaakäenkukka Lychnis coronaria

Heleäorjanruusu Rosa dumalis

Kameliajasmike Philadelphus × virginalis

Ketoruusuruoho Knautia arvensis

Kiinanpioni Paeonia lactiflora

Koristekastikka Calamagrostis × acutiflora

Kultakärsämö Achillea filipendulina

Lehtoakileija Aquilegia vulgaris

Loistojasmike Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä'

Loistokurjenmiekka Iris Sibirica-Ryhmä

Maarianverijuuri Agrimonia eupatoria

Marhanlilja Lilium Martagon-Ryhmä

Mäkimeirami Origanum vulgare

Ranskanruusu Rosa Gallica-Ryhmä

Rohtosormustinkukka Digitalis purpurea

Tarhakurtturuusu Rosa Rugosa-Ryhmä

Täpläpeippi Lamium maculatum

Sävyisää

 Nyt on värejä, kun moni kukka on parhaimmillaan!

Tarhaidänunikko 'Patty's Plum' avautui viimein ja kukat ovat juuri niin ihanan värisiä kuin olin toivonutkin. Vanhaa roosaa, supermurrettua sävyä. Oikealla kukkii edelleen Aconitum ferox -ukonhattu, vasemmalla karkeloihin on saapunut jalopähkämö. Lehtoakileijatkin kukkivat yhä.

Eilen katsoin keittiön ikkunasta, kun hiiri kiipeili tuolla muotopuutarhassa akileijanvarsiin syömään siemeniä! Olipa se söpö ja taitava – ja kiva, että se auttaa osaltaan vähentämään akileijojen siementuotantoa.

Muotopuutarhan viereisessä penkissä kukkii yhä tarhakurjenpolvi 'Rosemoor', tummakurjenpolvi 'Lavender Pinwheel' ja purppuratulikukka. Seuraan on liittynyt Rhapsody in Blue -ruusun ensimmäinen ihmeellisen violetti kukka ja taustalla kukkii kiinanpioni 'Wladyslawa'.

'Wladyslawan' takana on valkokukkainen loistokurjenpolvi 'Shirley's Choice' kukassa runsaampana kuin konsanaan. Niiden takana voi vielä erottaa "Kulosaari" -tarhakurjenpolven keltaisia kukkia. Köynnöskaareen on avautunut ensimmäiset 'Comtesse de Bouchaud' -kärhön kukat.

Ennen kuin jatketaan eteenpäin, katsotaan vielä muotopuutarhan kolmanteen penkkiin, johon on avautunut kiinanpioni 'Lian Tai'. Sen tumma pinkki sointuu hyvin hopeaiseen koiruohoon. Mirrinminttu sinertää, violetti kukkapallo on tähtilaukka. Korkea ja vaalea tarhakurjenmiekka 'White City' kukkii yhä.

Ruusu-heinätarhassa on jymy-yllätys. Olen erittäin monta kertaa yrittänyt kylvää ja hankkia maariankelloa saamatta juurikaan kukkia. Viime vuonnakin ostin taimen, mutta se kuoli keväällä, vaikka oli selvinnyt hyvin talvesta. Mutta nyt! Mitä ihmettä? Olen varmaan ripotellut tänne maariankellon sekoituspussin siemeniä, en muuta keksi. Voi että olen onnellinen!

Rohtosormustinkukkia, niitä kukkii nyt kaikkialla.

Muutaman metrin päässä pengermän päällä on ihana värikimara taatankurjenmiekkaa, rohtosormustinkukkia ja Euphorbia × martini 'Ascot Rainbow' -tyräkin limenvihreitä kukkia.

Ruusutarhan 'Wladyslawa' -kiinanpionit ovat myös avautuneet ja niillä on runsaasti rohtosormustinkukkia seurana. Taustalla kukkii ryytisalvia sinisenä.

Ruusupergolan edessä preerian puolella on kaikkein ihanin rohtosormustinkukkien paraati. Siinä on kaikki sävyt, vaalea persikkainenkin. Seassa on myös vaaleanpunaista siankärsämöä ja puna-ailakkia. Edessä kukkii oranssikeltano.

Tontin länsilaidalla on sama mahtiyhdistelmä oranssia ja sormustinkukkia, mutta täällä oranssista vastaa kellukka 'Totally Tangerine'. Täältäkin löytyy puna-ailakkia.

Nyt on sellaista, ettei voi kuin ihmetellä ja ihastella näitä pääosin spontaanisti syntyneitä väriyhdistelmiä.

Ja pidellä myrskyä, tietysti. Toivottavasti teille ei tule tuhoja! Täällä tuuli ei toistaiseksi ole sen pahempi kuin tavallisena vähän tuulisempana syyspäivänä.

Jalopähkämö Betonica macrantha

Kellukka Geum

Kiinanpioni Paeonia lactoflora

Koiruoho Artemisia absinthium

Kärhö Clematis

Lehtoakileija Aquilegia vulgaris

Loistokurjenpolvi Iris Sibirica-Ryhmä

Maariankello Campanula medium

Mirrinminttu Nepeta × faassenii

Oranssikeltano Pilosella aurantiaca

Purppuratulikukka Verbascum phoeniceum

Rohtosormustinkukka Digitalis purpurea

Ryytisalvia Salvia officinalis

Siankärsämö Achillea millefolium

Taatankurjenmiekka Iris variegata

Tarhaidänunikko Papaver Orientale-Ryhmä

Tarhakurjenpolvi Geranium × magnificum

Tummakurjenpolvi Geranium phaeum

Tähtilaukka Allium cristophii

Muutaman lehden kaalisato

Eli juttu kasvimaan kupeesta. 

Alkukesästä kehuin, että palmukaalit saavat kasvaa melko rauhassa, kun niiden kasvupaikalta nousi myös itsestään kylväytynyttä tilliä melko tiheänä viidakkona. On totta, että kaalin lehdet ovat yllättävän ehjiä, kun ottaa huomioon, ettei niiden suojana ole missään vaiheessa ollut harsoa. Mutta muuten sadolla ei oikein pääse kehuskelemaan. 

Ehkä kerään tänään muutaman lehden, sillä muistin juuri, että jääkaapissa on ruusukaaliakin. Niistä voisi yhdessä tehdä jotakin kaaliherkkua.

Mutta koska en ole varsinainen hyötykasvi-ihminen, loppuu kasvimaajutun hyötyosuus tähän ja jatkuu muilla asioilla, kuten tällä näkymällä kasvimaalta kohti Rohania. Sieltä noustaan pari porrasaskelmaa tänne ja maanpinta jatkuu kiveyksenä, mutta kivien väliin on kylväytynyt kaikkea koivusta alkaen – rehotus on aika saada kuriin ja kiveys esiin.

Siinä yksi tämän syksyn projekteista.

Edellisen kuvan oviaukon pielessä olevan penkin on valloittanut hervottomaksi kasvanut tiibetinkoirankieli. Enpä tiennyt, että kesäkukasta voi tulla tuon kokoinen! Aivan kuvan vasemmassa reunassa voi juuri ja juuri nähdä 'Strawberries and Cream' -isomaksaruohoa. Koirankieli peittää lähes kaiken muun näkyvistä.

Viime päivinä on ollut ihania puutarhurointisäitä, mutta sunnuntai oli huippu! Yli 19 astetta varjossa eikä pilvenhattaraakaan taivaalla koko päivänä. 

Nyt siirrytään kasvimaan viereiseen ruusutarhaan, kuvassa oikealla, sillä siellä on muutamia kukkia. Ihan kuvan oikeassa reunassa on karhunvadelma 'Loch Ness', joka tuottaa jatkuvalla syötöllä herkkumarjoja. Juuri sopivan määrän päivässä, että on kätevin heittää ne suoraan suuhun.

Toisessa kartiossa kasvaa teivadelma eli karhunvattu 'Tayberry', mutta sen maanpäälliset osat paleltuivat talvella, joten satoa ei tänä vuonna tule. Karhunvadelmat ovat kuin vadelmia: marjat tulevat edellisvuoden versoihin. Mutta on täällä muuta nähtävää. Kartion juurelle siirtämäni jakopala 'Royal Ruby' -syysasterista on kaikkein rehevin pihani kolmesta yksilöstä – oikea silmänilo! 

Ihanaa, jos se tästä vielä kasvaa ja leviää.

Kultakärsämö kukkii edelleen, tosin tämä taitaa olla vuoden viimeinen kukinto. Muut ovat jo ruskistumassa. Aika hyvä saldo: kukinta alkoi kesäkuun viimeisinä päivinä.

Ruusutarhassa kun ollaan, ruusujakin on. Lady of Shalott kärsi talvesta ja aloitti kukkimisen vasta elokuussa. Tämä on nyt sen tämän kesän kolmas kukka, ja kasvu on sen verran vaisua, ettei enempää ehkä tule. Vannomaan ei pidä mennä, sillä viime vuonna viimeiset kukat yrittivät avautua vielä marraskuussa, kun tuli talvi lumettomaan puutarhaan. Se lieneekin tämänvuotisen kituliaisuuden syy.

Austin-ruusut kukkivat yleensä hyvin vielä lokakuussa, joten onneksi tämä ehtii ainakin jatkaa kasvuaan ja vahvistumistaan.

Tämä hieman harmittaa. Bourbonruusu 'Honorine de Brabant' on asunut ruusutarhassa kolme vuotta, mutta kukkinut aina vaisusti. Nyt siihen oli pullistumassa lupaava nuppu korkeaan varteen, mutta elo–syyskuun vaihteen kovat sateet turmelivat sen. Tuostakin voi vähän nähdä ihanaa raidoitusta.

Tässä vielä Lady of Shalottin tämän kesän ensimmäinen kukka elokuun viimeisinä päivinä.

Täytyy toivoa, ettei tällä kertaa tulisi kovaa talvea! Useimmat Austineistani ovat viettäneet kesänsä kukkien vain vähän ja toipuen talven aiheuttamasta järkytyksestä. Ei tähän heti perään toista samanlaista kestä, ei ihminen eikä ruusu.

Bourbonruusu Rosa Bourbon-Ryhmä

Isomaksaruoho Hylotelephium telephium

Kultakärsämö Achillea filipendulina

Syysasteri Symphyotrichum novi-belgii

Tiibetinkoirankieli Cynoglossum amabile

Uusia kukkia ruusutarhassa

 Ihanaa, kaikenlaista tulee edelleen kukkaan!

Sitten on tietysti myös upouusia taimia. Pienen raivauksen jälkeen kurjenpolvi Dreamland pääsi ruusutarhan etuosaan. Siirsin sen viereen myös jo viime vuonna hankitun 'Summer Sweets' -rohtopähkämön. Se ei näkynyt mihinkään aiemmalta kasvupaikaltaan ruusujen ja pionin välistä, kun on niin matala. Ajattelin sitä välikasviksi, mutta somat kukat on myös kiva nähdä. Tässä ovat nyt molemmat hempeät pinkit vierekkäin ja hyvin nähtävillä.

Kasvien kanssa täytyy aina tarkistaa niiden viralliset lajikenimet ja myös sekin, ovatko ne sitä lajia, jota taimilappu väittää, jotta en puhu läpiä päähäni. Jaahas, pähkämöt on ilmeisesti siirretty takaisin Stachys-suvusta Betonicaan, jossa ne olivat joskus aiemmin. 

Ja Dreamland-kurjenpolven virallinen lajikenimi on 'Bremdream', mikä paljastaa, että sen isä on orkneyläinen Alan Bremner! Tämäpä iloinen yllätys! Hänethän yritin kovasti tavata siellä, mutta en oleillut juurikaan pääsaarella, jossa hän asuu. Hengailin taimimyymälässä, jossa hän kuulemma usein käy, mutta sinä päivänä ei käynyt tuuri. Olisi huippuhienoa päästä haastattelemaan tätä kurjenpolvimiestä. Yhteystietoja kun ei tuntunut kellään olevan eikä mistään löytyvän.

Paikalle, josta pähkämö siirtyi, tarvittiin korkeampaa. Taannoin kirjoitin, kuinka harmittaa, etteivät värimintut oikein viihdy. Ainahan täytyy silti yrittää uusia taimia eri paikoille ja hankin nyt tämän 'Twins' -värimintun. Toivottavasti siitä tulee vähän korkeampi kuin nyt, vaikka tämäkin kelpaa. Pääasia, että pysyy elossa!

Tällä, kuten kurjenpolvellakaan, ei ole tarkempaa lajinimeä. Nämä on niin moneen kertaan risteytetty, etteivät enää edusta mitään tiettyä lajia.

Tähkätädyke, ketoruusuruoho ja kultakärsämö ovat täydellisen korkuisia ruusujen ja pionien välikasveiksi.

En ole enää laskuissa siitä, kauanko kultakärsämö on kukkinut, tai ruusuruoho. Kumpikin kun on varsinaisia maratoonareita.

Ihanaakin ihanammat tähkätädyke ja ketoruusuruoho!

Sitten on hujoppeja. Koristekastikka 'Overdam' on kohonnut jokavuotiseen loistoonsa ja se on syksyn vetonaula pysyessään huojuvasti pystyssä talveen asti. Mutta sen vieressä on jotakin käsittämättömän korkeaa. Siinäpä on luppio 'Cangshan Cranberry'. 

Netissä kyllä lukee, että se voi kasvaa yli kaksimetriseksi, mutta senhän olettaa tarkoittavan jotakin suotuisampaa ilmastoa, vaikkapa Brittein saaria. Mutta että täällä! Ensimmäiseen kukkaan on tullut vähän karpalonpunaista väriä, muuten tämä on vielä nuppuinen. Tulee olemaan melkoinen esitys! Kukkavarsia ei tosin ole kuin muutama. Vielä.

Ruusutarhassa on yksi ruusu kukassa ja yhdessä toisessa on nuppu. Austin-ruusu Lady of Shalott aloittaa vaatimattoman esityksensä. Kuvasta voi nähdä, että joku on syönyt lähes kaikki sen lehdet ja kasvu on muutenkin ollut hyvin kituliasta tänä kesänä. Tässä on kesän ensimmäinen avautuva kukka ja pari nuppua.

Toivottavasti ruusu voi ensi vuonna paremmin!

Yhtä ihanaa väriä on lisääkin, heikinliljassa nimittäin.

Yritän olla rönsyilemättä, jotta jutut pysyvät mukavan lyhyinä, mutta kurkataan nopeasti preerialle, kun se alkaa heti ruusutarhasta. Siellä alkaa olla ränsistynyttä, mutta ihana rohtopunahattu on juuri alkanut kukkia. Omat viimevuotiset (vai jo toissavuotiset?) siemenkasvatukset valkokukkaista 'Hula Dancer' -lajiketta eivät vielä tänä vuonna kuki, mutta lehtiruusukkeet ovat onneksi tallella taustan yksivuotisviidakossa.

Tämä on minusta kaunein punahattu, niin siro, ja ihanat nuo alaspäin kääntyvät terälehdet. Luulin taimen kuolleen talveen, mutta se nousi sittenkin!

Heikinlilja Lilium henryi

Ketoruusuruoho Knautia arvensis

Koristekastikka Calamagrostis × acutiflora

Kultakärsämö Achillea filipendulina

Kurjenpolvi Geranium

Luppio Sanguisorba

Rohtopunahattu Echinacea pallida

Rohtopähkämö Betonica officinalis

Tähkätädyke Verbena hastata

Väriminttu Monarda

Valitut vaaleanpunaiset

  On aika katsastaa, mitä on kukassa.

Preeriaväriminttu loistaa edelleen ja houkuttelee kimalaisia ja perhosia. Tämä on minusta pikemminkin liila kuin vaaleanpunainen, mutta tuli nyt valittua tähän sakkiin.

Muotopuutarhassa ollaan ja koska yritän saada tänne liilaa tunnelmaa, olen istuttanut myös Flame Blue -syysleimun eli lajikkeen 'Bareightysix'. Kuva on otettu kolme päivää sitten, jolloin leimun lehdet lurpottivat kuivuudessa.

Ihana syysleimu 'Crème de Menthe' lurpotti myös. Sen kirjavat lehdet ovat lurpottaessaankin näyttävät.

Sitten saatiin vettä! Lehdet nousivat kuin taikaiskusta. Tämä leimu on aivan ihana, olemukseltaan valoisa.

Esitellään muotopuutarhasta vielä samettihortensia. Tämä on täydellinen muotopuutarhan sävymaailmaan. Liilat ovat varsinaisia kukkia, reunojen valkoiset ovat steriilejä laitakukkia, joilla ei ole mitään virkaa muuta kuin kauneus. Samettihortensiassa nämä kaksi kukkatyyppiä yhdistyvät täydellisellä tavalla.

Otin kuvatodisteen, että kärhö 'Comtesse de Bouchaud' oli onnistunut houkuttamaan kukkakärpäsen. Lähempi tarkastelu todisti, että pikkuinen kukkakärpänen oli tuossa pesulla eikä ruokailemassa.

Ruskopenkissä ei paljon vaaleanpunaista ole, mutta tämä väriminttu siellä sinnittelee. Lajike on joko 'Prärienacht' tai 'Melissa'. 

Kuvasta voi nähdä, kuinka huonosti värimintut puutarhassani viihtyvät lukuun ottamatta preeriaväriminttua, jonka kuivuudenkesto on loistava. Tämän kukkavarret ovat alle polvenkorkuisia eikä niitä ole kuin nämä kaksi. Yksi toinenkin samalla tavalla kituva on, kaikki muut ovat vuosien mittaan hävinneet. 

Toisaalta mikään näistä muista ei ole yhtä kaunis kuin preeriaväriminttu. Tämänkin sävy on jotenkin tyrkky.

Olen yrittänyt siirtää osan edellisen kuvan värimintusta preerialle,  jossa se seuraavana vuonna juuri ja juuri nousi, mutta sitten kuoli. Onneksi preerialla on muutenkin ihana kukkaloisto tänä vuonna. Kuvassa on söpöläinen siperiankärsämö 'Love Parade' kurkkuyrttien keskellä. 

Nämä tuli esiteltyä taannoin kukkakimppu-jutussa, jossa mainitsin, että kukkakimppuni kasvavat puutarhassa.

Toinenkin kukkakimppujutun live-kimppu on edelleen vedossa. Kiiltoluppio 'Alba' ja Geranium shikokianum. Taustalla syysleimu 'Natural Feelings', mahdollisesti.

Näkymä niiden kasvupaikalle kauempaa talolta päin on muodostunut yhdeksi lempinäkymistäni. Ovesta oikealle kukkii ruusu 'Duchesse de Rohan'.

Oven vasemmassa tolpassa kukkii ihana köynnösruusu Pierre de Ronsard, sen kumppaniksi ylettävät Geranium shikokianumin pitkät, joka suuntaan leviävät kukkavarret.

Kun mennään ovestä läpi, on oikealla pieni penkki. Siinä aloittaa kukintaansa isomaksaruoho 'Strawberries and Cream'. Vieressä on uusi tyräkki 'Ascot Rainbow' (Euphorbia × martini), tilasin näitä Viherpeukaloilta, kun siperialainen talvi vei edellisen. Niitä tuli samassa paketissa kolme, jotka olen kaikki istuttanut eri paikkoihin sillä ajatuksella, että ehkä joku niistä talvehtii.

Samassa pikku läntissä on kiva väripari 'Black Peony' -pioniunikkoa ja pallerolaukkoja. Nyt mentiin kyllä jo viininpunaisen puolelle.

Saman sävyisiä pihlajanmarjoja on heti edellisten kukkien takana! Punahelmipihlaja kukki viimein tänä vuonna ja nyt siinä on ensimmäiset kauniin väriset marjat. Lehdetkin ovat somat.

Kivipengermän alapuolella Rohanissa kukkivat etelänruusuruohot tähkähelmikän kanssa. Onpa ketoruusuruohokin kukassa toisaalla, siitä vain en huomannut ottaa kuvaa.

Viime syksynä istutettu pallohortensia Pink Annabelle eli 'Ncha1' on aika hauskan, näkyvän värinen. Tämä yllätti kasvamalla lähes metriseksi ja tekemällä kaksi muhkeaa kukintoa. Puutarhani toinen pallohortensia kuin kituu vuodesta toiseen 30-senttisenä ja tuottaa myös hyvin kituliaat kukinnot.

Laitetaan loppuun vielä yksi loppukesän hyvistä perhoskasveista, punalatva (tarkempi laji ei tiedossa).

Etelänruusuruoho Knautia macedonica

Isomaksaruoho Hylotelephium telephium

Kiiltoluppio Sanguisorba tenuifolia

Kurkkuyrtti Borago officinalis

Pallerolaukka Allium sphaerocephalon

Pallohortensia Hydrangea arborescens

Pioniunikko Papaver somniferum Paeoniflorum-Ryhmä

Preeriaväriminttu Monarda fistulosa

Punahelmipihlaja Sorbus vilmorinii

Punalatva Eutrochium

Samettihortensia Hydrangea aspera ssp. petiolaris

Siperiankärsämö 'Love Parade' -lajikkeen alalaji on Achillea sibirica ssp. camschatica

Syysleimu Phlox paniculata

Tähkähelmikkä Melica ciliata