Zsuzsa Péreli: Beyond the Visible @ Műcsarnok, Budapest

Sankarten aukion laidalla sijaitsevassa Budapestin Taidehallissa on esillä tekstiilitaiteilija Zsuzsa Pérelin vaikuttava näyttely Beyond the Visible. Näyttelyssä on usealla tekniikalla luotua tyyleittäin tai teemoittain ryhmiteltyä taidetta. Pérelin näyttelyssä katsojalle tulee selväksi, mikä ero on käsityöläisellä ja taiteilijalla: molemmat voivat olla taitavia, mutta taiteilijan töissä on jotain enemmän kuin pintataso. Ja Pérelin töissä todellakin on. Seuraavassa joitain poimintoja näyttelystä.

Useissa töissä tyhjällä tilalla luodaan merkityksiä. Yksi näyttelyn vaikuttavimmista tällaisista töistä on Poor Angel (alla sekä koko teos että lähempi kuva enkelistä).

Enkeli on ikään kuin ristiinnaulittu maan ja taivaan välille, ja kaupunkimaisema hänen alapuolellaan näyttää harmaalta, toivottomalta ja tuhoutuneelta. Teoksen tunnelma on erittäin voimakas.

 Näyttelyssä on useita voimakastunnelmaisia teoksia, jotka muistuttavat seepianvärisiä vanhoja valokuvia. Yksi tällainen työ on To Commemorate the Years of Service, jossa mies sulautuu kuvan taustaan sekä värien että kuvioiden puolesta: hänen taustallaan kasvaa puu, jonka lehdet muuttuvat leimuaviksi liekeiksi, ja liekeiksi muuttuvat myös kunniamitalit takin rintamuksessa. Takki sulautuu vuoristoon, jossa vuorten rinteillä näkyy raunioituneita kyliä tummine ikkuna-aukkoineen - tummine kuin miehen silmät.

 

Vielä yhtenä nostona näyttelystä voisi ottaa teoksen nimeltä Amnesia. Amnesia on ripustettu näyttelyyn eri tavalla kuin muut teokset. Siinä missä muut teokset roikkuvat näyttelytilan seinillä, Amnesia on kehystetty siten, että katsoja pääsee taulun kummallekin puolelle. Teos on siis kaksipuolinen ja näyttää tältä:

 

Kohtaammeko toisemme? Näemmekö toisemme? Mitä on muisti, mitä unohdus? Millä tavoin olemme olemassa ja millä tavoin hiivumme pois, haihdumme, katoamme? Millaiset ovat juuremme, menneisyytemme? Teos herättää pohtimaan useita inhimilliseen olemassaoloon liittyviä kysymyksiä. 

 

Elina Koskelainen & Heikki Saure: Perinnetaidot - Käsikirja kaikille

 

SKS 2020. 175 s.

Perinnetaidot-kirjan alaotsikko voisi olla paitse se, mikä se on - Käsikirja kaikille -, myös "Käsikirja kaikelle". Teos nimittäin opastaa tekemään monenlaisia perinnetöitä ja -tuotoksia saunavihdasta kukkaseppeleeseen, pärekorista ryijyyn ja pirtanauhasta kalakukkoon.

Perinnetaidot-kirjan ohjeet ovat selkeitä ja ne on havainnollistettu kuvin. Kirjan lukeminen on inspiroivaa ja se saa haluamaan kokeilla ohjeita. Lankojen käsinvärjäys kuulostaa kiinnostavalle, ja neuleohjeita kirjassa on esimerkiksi polkupyörän satulan "lohkolämmitin" ja älylapanen. Mikäli neulominen on täysin vierasta, kirjassa opastetaan siihen ihan silmukoiden luomisesta alkaen.

Kirja on kirjoitettu modernilla ja ekologisella otteella. Monista perinnekäsitöistä esitellään nykyaikaan sopiva versio - esimerkiksi mikäli pärekorin tekemiseen ei ole päreitä saatavilla, teos kertoo, mitä muita materiaaleja siinä voi hyödyntää. Sytytyspalojen esteettiseksi ja ekologiseksi korvikkeeksi teos esittelee sytykeruusujen tekemisen kananmunakennoja ja kynttilänjämiä hyödyntäen ja vinkkaa, että sytykeruusut ovat oiva mökkituliainen  - ja sitä on myös kirja itse.

Rakas villasukka - 40 kauneinta ohjetta

Sanoma 2014. 143 s.
 
Tähänastiset sukankutomistaitoni ovat rajoittuneet perussukkaan, jonka ohje löytyy 7 veljestä -langan vyötteestä. Joulupukki päätti kuitenkin inspiroida ja haastaa minua toisenlaistenkin ohjeiden pariin ja niinpä pukinkontista paljastui tämä teos, Rakas villasukka, 40 kauneinta ohjetta.

Kirjan ohjeet on jaoteltu kolmeen eri vaikeusluokkaan ja ensikokeiluun valitsin helpoimmasta kategoriasta Nauhasukat. Lankojen ja puikkojen hankinnassa käännyin ammattimaisen myyjän puoleen, sillä tähän saakka olen käyttänyt vain yhdenlaista lankaa ja niitä hieman vaihtelevankokoisia sukkapuikkoja, joita kotoa on löytynyt.

Kaupassa kutomisen (tai: oikeaoppisesti varmastikin pitäisi puhua neulomisesta) murros paljastui aivan uudesta näkökulmasta, sillä eihän nykyään edes myydä metallisia puikkoja, vaan puikot ovat bambua tai hifistelijöille jotain laaudkkaampaa puuta. Myöskin pitkät puikot ovat aivan out ja pyöröpuikot ovat käytännössä korvanneet ne, mutta pyöröpuikkojen suuren menekkisuosion vuoksi päädyin itse vanhanaikaiseen pitkien puikkojen hankintaan.

Rakas villasukka -kirjan ohjeet - tai aiankin tämä kokeilemani - ovat helposti lähestyttäviä myös aloittelijalle. Lisäksi kirjan lopussa on Sukkatietoutta-osio, jossa lähdetään apukuvien kanssa liikkeelle ihan silmukoiden luomisesta.

Sukka on helppo aloituskohta käsitöiden tekemiselle, ja Rakas villasukka on osuva ja kädestä pitäen ohjaava teos askeleeksi syvemmälle sukkien kutomisen maailmaan.

Its kutomistani Nauhasukista tuli kirjan kuvaan nähden ihan tunnistettavat yksilöt. Nyt nämä lähtevät postiin ystävälleni, joka on perustanut yrityksen tänä keväänä. Kyllä nämä jalassa kelpaa tehdä laskelmia, suunnitella toimintaa ja palvella asiakkaita!