Elina Koskelainen & Heikki Saure: Perinnetaidot - Käsikirja kaikille

 

SKS 2020. 175 s.

Perinnetaidot-kirjan alaotsikko voisi olla paitse se, mikä se on - Käsikirja kaikille -, myös "Käsikirja kaikelle". Teos nimittäin opastaa tekemään monenlaisia perinnetöitä ja -tuotoksia saunavihdasta kukkaseppeleeseen, pärekorista ryijyyn ja pirtanauhasta kalakukkoon.

Perinnetaidot-kirjan ohjeet ovat selkeitä ja ne on havainnollistettu kuvin. Kirjan lukeminen on inspiroivaa ja se saa haluamaan kokeilla ohjeita. Lankojen käsinvärjäys kuulostaa kiinnostavalle, ja neuleohjeita kirjassa on esimerkiksi polkupyörän satulan "lohkolämmitin" ja älylapanen. Mikäli neulominen on täysin vierasta, kirjassa opastetaan siihen ihan silmukoiden luomisesta alkaen.

Kirja on kirjoitettu modernilla ja ekologisella otteella. Monista perinnekäsitöistä esitellään nykyaikaan sopiva versio - esimerkiksi mikäli pärekorin tekemiseen ei ole päreitä saatavilla, teos kertoo, mitä muita materiaaleja siinä voi hyödyntää. Sytytyspalojen esteettiseksi ja ekologiseksi korvikkeeksi teos esittelee sytykeruusujen tekemisen kananmunakennoja ja kynttilänjämiä hyödyntäen ja vinkkaa, että sytykeruusut ovat oiva mökkituliainen  - ja sitä on myös kirja itse.

Hanna Hentinen & Seppo Närhi: Nurmikko-opas

Viheraluerakentajat ry, 2010. 34 s.

Nurmikko-opas on laiha vihkonen nurmikon saloihin. Opas käsittelee nurmikonhoitoa aina nurmikon suunnittelemisesta ja istuttamisesta jatkuvaan, vuodenaikojen mukaiseen hoitoon.

Vihkosen kuvat ovat silkkaa Strömsötä vihreine, tasaisine pintoineen. Nurmikon hoitoon liittyvät osiot kertovat varsin rautalankaisesti ja havainnollisesti hoidollisista toimenpiteistä. Mikäli pihassa on jo jonkinlainen nurmikko, joka vain kaipaa paikkaamista ja hoitoa, kannattaa lukijan kokonaan skipata osio, joka käsittelee nurmikon istuttamista: paikkaamistoimenpiteitä kuvaillaan itse asiassa Nurmikon hoito -nimisessä osiossa kohdassa Vanhan nurmikon hoito.

Teoksen lopusssa on Nurmikon hoitokalenteri -niminen aukeama, jolta selviää lyhykäisyydessään, mitä nurmikon kanssa tulee muistaa minäkin vuodenaikana: keväällä maan kuivuttua haravointi, tarvittaessa aukkopaikkojen kylvö, lannoitus, kalkitus (mikäli maa on hapan; tätä teos suosittelee tehtäväksi kerran kahdessa vuodessa maaperän ominaispiirteet huomioiden) ja tarvittaessa kastelu; kesällä leikkuu, tarvittaessa kastelu sekä lannoitus kesäkuun lopulla,; syksyllä haravointi ja tarvittaessa kalkitus - lisäksi syksyllä kehotetaan kiinnittämään huomiota siihen, minkä mittaiseksi missäkin vaiheessa nurmikkonsa leikkaa (sääteleekö joku oikeasti ruohonleikkurinsa terää??) ja siihen, josko haluaa laittaa nurtsiinsa kvintotseenivalmistetta, joka torjuu talvituhosieniä.

Teos on hyvää täydennysluettavaa Puutarhanhoito poropeukaloille -oppaaseen.

Merja Turunen & Sirpa Ylönen: Puutarhanhoito poropeukaloille

Into 2015. 226 s.

Marraskuu on parasta aikaa puutarhakirjan lukemiselle, sillä se auttaa muistamaan, että kesäkin tulee. Puutarhanhoito poropeukaloille on ensimmäinen ikinä lukemani puutarhakirja, ja ehdottomasti valinta on hyvä. Kirja on kirjoitettu erittäin yleistajuisella otteella, kuten teoksen nimikin jo lupaa. Puutarhahoidosta ei tarvitse tietää yhtään mitään ennen teoksen lukemista.

Teos lähestyy puutarhanhoitoa arkisella, käytännönläheisellä ja riittävän laajalla otteella - mutta kuitenkin siten, että informaatiomäärä pysyy rajattuna olennaiseen eikä liian yksityiskohtaisille sivupoluille rönsyillä. Kirjassa käsitellään niin puutarhan - tai arkisemmin sanottuna pihan - perustaminen kuin myös erilaisia perusnäkökulmia siihen, mitä puutarhaansa voi istuttaa. Sellaiset puutarhahoidosta täysin tietämättömälle ihmiselle aivan vieraat mutta puutarhanhoidon kannalta olennaiset asiat kuin maaperä ja lannoittaminen käydään läpi selvästi. Istuttamista käsitellään havainnollistavasti, samoin kasvien kaipaamaa hoitoa.

Kirjoittajien ote aiheeseen on maallikon kaipaama. Teoksessa ei käytetä lainkaan kasvien latinankielisiä nimiä, ja kirjoittajat kertovat puutarhanhoidosta myös omien kokemustensa kautta. Peruspuutarhanhoitovälineistö on käyty läpi kuvin, mitä olisin osittain kaivannut myös osioon, jossa kerrotaan erilaisista pihalle istutettavista koristekukista. Tosin googlaamalla kukkien ulkonäkö kyllä selviää.

Teos on ulkoasultaan pokkarimainen, mikä on erittäin hyvä asia, sillä se on kevyt kantaa tarvittaessa puutarhaan tositoimien äärelle. Teoksen loppuun olisin kaivannut tilaa omille muistiinpanoille, sillä tämä todellakin on tarvittava käsikirja, jonka avulla puutarhan tilaa voi tarkkailla.

Teos on kirjoitettu selkeän ohjeistavasti, mutta rennolla otteella, jossa ei ole saarnaamisen makua lainkaan. Lopusta löytyy hakemisto tieto- ja kaunokirjallisiin teoksiin, joista voi lukea tarkemmin eri aihealueista, ja kutakin teosta on kommentoitu lyhyesti siitä näkökulmasta, miksi Puutarhanhoitoa poropeukaloille -kirjan kirjoittajat suosittelevat kyseistä teosta. Tämä on erittäin hyvä ominaisuus, sillä ennen tämän teoksen lukemista silmäilin joitakin puutarhakirjoja, jotka osoittautuivat aivan liian vaikeasti lähestyttäviksi - samantasoisiksi kuin Viherpiha-lehdestä tullut näytenumero, jonka artikkelit olivat minulle aivan käsittämättömiä.

Rakas villasukka - 40 kauneinta ohjetta

Sanoma 2014. 143 s.
 
Tähänastiset sukankutomistaitoni ovat rajoittuneet perussukkaan, jonka ohje löytyy 7 veljestä -langan vyötteestä. Joulupukki päätti kuitenkin inspiroida ja haastaa minua toisenlaistenkin ohjeiden pariin ja niinpä pukinkontista paljastui tämä teos, Rakas villasukka, 40 kauneinta ohjetta.

Kirjan ohjeet on jaoteltu kolmeen eri vaikeusluokkaan ja ensikokeiluun valitsin helpoimmasta kategoriasta Nauhasukat. Lankojen ja puikkojen hankinnassa käännyin ammattimaisen myyjän puoleen, sillä tähän saakka olen käyttänyt vain yhdenlaista lankaa ja niitä hieman vaihtelevankokoisia sukkapuikkoja, joita kotoa on löytynyt.

Kaupassa kutomisen (tai: oikeaoppisesti varmastikin pitäisi puhua neulomisesta) murros paljastui aivan uudesta näkökulmasta, sillä eihän nykyään edes myydä metallisia puikkoja, vaan puikot ovat bambua tai hifistelijöille jotain laaudkkaampaa puuta. Myöskin pitkät puikot ovat aivan out ja pyöröpuikot ovat käytännössä korvanneet ne, mutta pyöröpuikkojen suuren menekkisuosion vuoksi päädyin itse vanhanaikaiseen pitkien puikkojen hankintaan.

Rakas villasukka -kirjan ohjeet - tai aiankin tämä kokeilemani - ovat helposti lähestyttäviä myös aloittelijalle. Lisäksi kirjan lopussa on Sukkatietoutta-osio, jossa lähdetään apukuvien kanssa liikkeelle ihan silmukoiden luomisesta.

Sukka on helppo aloituskohta käsitöiden tekemiselle, ja Rakas villasukka on osuva ja kädestä pitäen ohjaava teos askeleeksi syvemmälle sukkien kutomisen maailmaan.

Its kutomistani Nauhasukista tuli kirjan kuvaan nähden ihan tunnistettavat yksilöt. Nyt nämä lähtevät postiin ystävälleni, joka on perustanut yrityksen tänä keväänä. Kyllä nämä jalassa kelpaa tehdä laskelmia, suunnitella toimintaa ja palvella asiakkaita!