Näytetään tekstit, joissa on tunniste nauta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nauta. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Osso buco alla milanese

Voi näitä lokakuun lopun kuvia

Minä ostin muutama viikko sitten Charolais-rodun naudanlihaa Siiriäisen luomutilalta. Ihastuin kesällä rotunaudan makuun niin paljon, että halusin järjestää menoni siten, että lihatilaus onnistuisi, ja onnistuihan se hienosti teurastamon lähellä. Jauhelihat pakastin heti, ja muut lihat ovat nyt raakakypsyneet niin, että ne voi pakastaa tai valmistaa ruuaksi.

Minua on vaivannut pidemmän aikaa ruokajumi, sellainen tympeä olo, ettei meinaa keksiä kokattavaa. Tai vaikka keksisi, niin ei ole aikaa tai jaksamista tehdä mitään ihmeitä (tähän sitten se ihmettely että miten niin ei ehdi/jaksa käyttää aikaa ruuanvalmistamiseen). Lapset ovat tyytyväisiä näihin minun jumeihin (=enemmän pastaa ja jopa ranskalaisia), mutta minä en todellakaan. Jotenkin tuntuu että aina pitää jaksaa miettiä koko viikon ruokia, ja että mitä ehtii tehdä missäkin ajassa minäkin päivänä. Se on yleensä ihan jees, mutta just viime aikoina (koko vuonna?) ei ole ollut. Kotisunnuntait ovat helposti ruuanlaitto- ja siivousmaratoneja, niin tämänkin sunnuntain piti olla. Paitsi ei huvittanut. Niinpä sitten päätin käyttää tuota hienoa lihaa ja valmistaa osso buco -kiekoista yksinkertaisen mutta maistuvan ruuan miettimättä että mitä syödään ensi viikolla sekä jättää siivoamatta, toivun ilmeisesti vieläkin syysloman urakoista. 

Googlailin netistä vinkkejä ja päätin tehdä yksinkertaisen milanolilaisen version, joka yleensä tehdään vasikasta. Luottoblogistani eli Ripaus tryffeliä - blogista löysin vahvistusta ajatukselle, että teen ruuan yksinkertaisena ja ilman tomaatteja. Muistin merkinneeni River Cottage Meat -kirjasta reseptin aikoja sitten, eli kaivoin taas kirjan esiin. Otin kirjasta ohjeen sekä pataan että risottoon, aavistuksen muokkailin niitä.

n. 1 kg naudan osso bucoa -kiekkoja
vehnäjauhoa
voita, öljyä
1 valkosipulin kynsi
2 sipulia
2 sellerin vartta
1 porkkana
2 dl valkoviinia
suolaa, pippuria myllystä
n. 4½ dl hyvää vaaleaa lientä (hanhilientä tällä kertaa)

Pyöräytä lihat jauhossa ja ruskista ne padassa voin ja öljyn seoksessa. Siirrä syrjään ja kuullota pilkottuja kasviksia kunnes pehmenevät. Siirrä lihat takaisin pataan ja kaada viini päälle, mausta suolalla ja pippurilla. Anna viinin poreilla niin, että määrä vähenee n. puoleen. Lisää liemi ja anna hautua pari tuntia kannen alla. Käännä lihapaloja muutama kerta kypsymisen aikana. Kun liha on mureaa, poista kansi ja anna kiehua vähän voimakkaammin niin, että liemi kiehuu vähän kasaan.

Risotto alla milanese 

(ohjeen mukaan kolmen annos, meillä riittää n. viiteen annokseen)
n. 7½ dl hyvää lientä
40 g voita
1 pieni sipuli
(20 g naudan luuydintä)
200 g hyvää risottoriisiä
1½ dl kuivaa valkoviiniä
(sahramia)
20 g parmesania

Lämmitä liemi kiehuvaksi, pidä se kiehuvan kuumana kattilassa. Laita puolet voista toiseen kattilaan ja kuullota hienoksi silputtua sipulia (ja luuydintä) niin kauan että sipuli on pehmeää. Lisää riisi ja jatka kuullottamista pari minuuttia. Lisää viini ja anna sen imeytyä riisiin melkein kokonaan. Lisää kiehuvaa lientä kauha kerrallaan, anna sen imeytyä riisiin ennen seuraavan kauhallisen lisäämistä. Suunnilleen 15 minuutin jälkeen lisää sahrami niin halutessa (minä en käyttänyt sillä en pidä sahramista). Kun riisi alkaa olla sopivaa (yleensä n. 18-20 min), lisää liput voista ja raastettu parmesan, sekoita, ja nauti heti.

Nosta risottoa lautaselle, lisää liha, kasviksia ja lientä päälle. Lisää vähän persiljaa ja raastettua sitruunankuorta. Nauti maukkaasta ja hienosta ruuasta. Upea liha, hieno ohje ja sopiva viini. Paras ateria minkä olen aikoihin syönyt, tätä on hyvä ruoka.

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Nautaa muurikalla


Muurikkakokkailut jatkuvat, tällä kertaa otin sulamaan joskus aiemmin ostamaani ylämaan karjaa suikaleina, juuri sopivaa lihaa muurikkaan. Satoa alkaa pikkuhiljaa saada kasvimaaltakin, vaikkakin mökin kasvimaalla odotti surullinen näky: kaikki pavut ja malvikit syöty, samoin salaatit ja puolet punajuurista. Ilmeisesti jänis ollut asialla, seuraavaksi pitää alkaa suunnitella aidan rakentamista kasvimaan ympärille. 

1 kg ylämaankarjan paistisuikaleita (tai naudansuikaleita)
1 dl osterkastiketta (vajaa)
1 dl rkl soijakastiketta
1 rkl punaviinietikkaa
½ limen mehu
1 rkl fariinisokeria
2 cm pätkä inkivääriä
1 pieni valkosipuli
1-2 chiliä (Aji Cristal)
3-4 uuden sadon sipulia
2 paprikaa
herneenpalkoja (nyt 10)

öljyä paistamiseen

limen lohkoja, sipulinvarsia, sweet chili -soosia ja korianteria (jos on)
riisiä

Laita liha maustumaan. Kaada kastikkeet kulhoon, lisää sokeri, raastettu inkiväri, pilkotut valkosipuli ja chili. Sekoita liha ja kaikki mausteet sekaisin kulhossa, ja anna maustua vähintään puoli tuntia. Pilko sipulit, paprika ja herneenpalot suikaleiksi. 

Tee tulet muurikan alle. Kun pannu on kunnolla kuuma, laita sille öljyä ja paista lihat hyvällä tulella. Siirrä lihat vähän sivuun, lisää öljyä, ja kaada sipulit pannulle. Ruskista niitä hetki, lisää paprika ja herneenpalot ja sekoita kaikki sekaisin. Tarjoa ruoka keitetyn riisin (tai nuudelin) ja salaatin kanssa. Lisänä limen lohkoja, reilusti sipulinvarsia pilkottuna, makeaa chili-kastiketta sekä korianteria, jos satut löytämään sitä pikkukaupasta. Minä en löytänyt (kts. edellinen postaus).

maanantai 2. toukokuuta 2016

Makaronilaatikko

Photo from sauvajyvanen
Inastassa ollut puhelinkuva

Makaronilaatikko oli yksi ruoka, joka oli pelastamassa meidän kaoottista viime viikkoa, ja vastaavia viikkoja aikaisemminkin. Tai ei se viikko oikeasti ollut kaoottinen, minä tein vaan monta tosi myöhäistä työpäivää. Perheessä jossa ei syödä eineksiä tarvitaan silloin tällaisia ruokia, herkkukastikkeita ja muuta vastaavaa. Minä tein makaronilaatikon edellisenä sunnuntaina valmiiksi, ja muu perhe söi sen niinä iltoina kun minä tulin nukkumaanmenoaikaan kotiin.

Makaronilaatikko on tavallinen ruoka jossa raaka-aineet ratkaisevat paljon. Onnistuu varmasti mistä tahansa aineista, mutta minä olen päivittänyt makaronipussin ohjeen loistavilla raaka-aineilla. Nyt minulla oli naudan jauhelihana ylämään karjaa Raudaskosken tilalta. Porsaan jauheliha on mallaspossua, ihan parasta possua mitä onkaan. Maku on niin täyteläisen mieto, kuin vain possu voi olla. Ja upean näköistäkin se on. Kannattaa kokeilla, myös sellaisen lihansyöjän joka luulee ettei pidä possusta. Minulla oli kumpaakin lihaa 500 g pakastimessa, ja yhteensä se olisi liikaa normaaliin annokseen. Otin osan paistetuista ja maustetuista lihoista sivuun ja pakastin sellaisenaan, siinä on nopean jauhelihakeiton tai muun pikaruuan pohja. 

Isolla lautasella lihat ja sipulit laatikkoon, pieneltä lihat pakastimeen


350 g naudan jauhelihaa
350 g possun jauhelihaa
mausteita
voita/öljyä
1 sipuli
6 dl makaronia
4 pientä munaa (3 isoa)
6 dl maitoa
muskottipähkinää

Paista jauhelihat ja mausta sopivasti. Minä käytän rouhittuja pippureita, timjamia, paprikaa, yrttejä, suolaa, mitä milloinkin. Kuullota silputtu sipuli voissa tai öljyssä. Keitä samaan aikaan makaronit melkein kypsäksi. Valuta makaronit ja sekoita kaikki keskenään ja laita ne uuninkestävään vuokaan. Sekoita munat ja maito keskenään, mausta aavistuksella muskottipähkinää. Kaada munamaito vuokaan ja paista 200 asteessa n. tunti. Jos et tykkää kovasta kuoresta, peitä vuoka foliolla viimeisen vartin ajan. Syö heti, tai anna jäähtyä ja laita jääkaappiin. 

Tästä söi kolme henkeä kaksi päivällistä, ja vielä jäi vähän yhdelle. 

tiistai 23. helmikuuta 2016

Naudan kulmapaisti haudutuspadassa


Aloitimme hiihtoloman pienellä mökkiviikonlopulla, ei kuitenkaan omalla mökillä. Mies oli metsällä ja muissa puuhissa, minä ulkoilin ja pelailin lasten kanssa. Ja nukuin univelkaani pois, en ihan riittävästi mutta alkuun pääsin kuitenkin. Tarkoituksena oli päästä ruuanlaitossa helpolla, ja niinpä tein lauantaiaamuna padan hautumaan:

2,2 kg naudan kulmapaistia
2 isoa sipulia
5 porkkanaa
1 iso palsternakka
2-3 rkl vehnäjauhoa
viher-, valko- ja mustapippuria morttelin kautta
muutama oksa tuoretta rosmariinia
reilusti tuoretta timjamia
1 l hyvää lientä, nyt oli kyyhkylientä joss oli keitetty kyyhkymakkarat ja osa maksamakkaroista
suolaa tarvittaessa

Pilko paisti reiluiksi paloiksi, n. 3 cm x 3 cm, laita haudutuspataan. Kuori ja pilko kasvikset, lisää nekin pataan. Ripottele vehnäjauhot päälle, sekoita niin että ovat tasaisesti kaiken päällä, ettei jää paakkuja. Lisää mausteet ja liemi ja laita pata asetukselle low. Anna padan hautua kuutisen tuntia, tai minkä verran nyt päivällä kuluukaan aikaa metsällä käyntiin, ulkoiluun ja löhöilyyn. Pata oli tarkoitus syödä perunoiden kanssa, mutta koska kukaan ei halunnut perunoita, söimme ensimmäisen annoksen pataa keittona leivän kanssa.

Seuraavalla kerralla otin pataa vähän kattilaan, lisäsin lorauksen kermaa ja ruokalusikallisen pari vehnäjauhoja suurustamaan kastiketta. Lisäksi keitin Vääksyn Myllyn rikottuja ohrasuurimoita peuraliemessä. Ohra maistui kaikille, vaikka eikö kahden (iältään) keskimmäisen pitänyt kommentoida että ai meillä on puuroa ruualla. Talven lempisalaatti, eli punakaali-ananas-salaatti sentään maistui ilman kommentointia.

Padasta on nyt syöty kaksi kertaa, ja loput pakastin kolmessa erässä, eli kolme nopeaa ruokaa tiedossa jahka palaamme taas arkeen. Ohraa jäi yli, sen jatkojalostan tänään.


lauantai 9. tammikuuta 2016

Pho-keitto SoppaHannan ohjeella


Olen siinä mielessä vähän myöhässä tämän ohjeen kanssa, että pho-keitto taisi olla iso hitti viime vai jo edellisvuonna. Mutta loppujen lopuksi on ihan sama milloin hyvää ruokaa tekee, hyvä on aina hyvää, trendeistä viis. Olen tähän mennessä syönyt (ravintoloissa) muiden tekemää pho-keittoa, osa ollut hyviä, osa ei-niin-hyviä. Sen verran kuitenkin olen seurannut muiden keskusteluja aiheesta, että minulla oli täysi luottamus Hannansoppa -blogin Hanna Hurtan (Pilli-Sihvola) tietoon, ja oikeassahan olin. Söin nimittäin juuri äsken parhaan pho-keiton mitä olen tähän mennessä syönyt, eli tämä Hannan resepti todellakin toimii!

Ohje on Jenni Häyrisen Katukeittiö-kirjan uusintapainoksessa (3.painos), jossa on Hannan VietNam-osio. Minulla on alkuperäinen Katuruokaa-kirja, joka on ollut yksi viime vuosien käytetyimpiä keittokirjojani. En silti halunnut ostaa uutta kirjaa lisäohjeiden takia, mutta onneksi olin lainannut kirjaani naapurille, joka innostui kirjasta niin, että hankki oman kappaleen, juurikin tämä uusimman VietNam-osiolla. Niin minä sain sitten tämän ohjeen helposti, kiitos naapuriin, ja tein vihdoinkin tätä keittoa. Vähän sovelsin, tällä kertaa en saanut häränhäntiä, mutta Reinin lihassa suositeltiin naudan kylkeä, ja sitä taidan käyttää seuraavallakin kerralla. Mung-pavun ituja en muistanut laittaa tulemaan ajoissa eikä kaupastakaan löytynyt, eli tämä ensimmäinen kerta meni nyt ilman niitä, mutta seuraavalla kerralla niitä on varmasti. Kuvasta puuttuu korianteri, sitä kyllä lisäsin soppaan reilusti. En laittanut basilikaa enkä minttua, korianteria vaan mutta sitäkin enemmän.

Liemi

1 kg naudan kylkeä (ohjeessa häränhäntää)
3 l vettä
1 sipuli
reilu pala inkivääriä
2 valkosipulin kynttä (ohjeessa 5)
2 rkl intiaanisokeia
1 rkl kokonaisia mustapippureita
4 tähtianista 
2 neilikkaa (ohjeessa 3)
1 kokonainen kardemumma
puolikas kanelitanko
½ tl fenkolin siemeniä
½ tl korianterinsiemeniä

suolaa

Laita luiset lihat kattilaan, päälle reilusti vettä. Nosta kiehuvaksi, ja kuori vaahtoa pois niin kauan kuin sitä muodostuu. Kuori sipuli ja inkivääri, pilko reiluiksi paloiksi. Paahda niihin oikein kuumalla valurautapannulla lähes musta pinta, siirrä odottamaan. Lisää ne ja kaikki mausteet suolaa lukuunottamatta liemeen, ja anna kiehua hiljalleen vähintään kolme tuntia. Poista lihat liemestä ja siivilöi liemi uuteen kattilaan. Lisää suola ja pidä liemi kuumana.

Keitto

200 g naudan ulkofilettä
200 g riisinuudelia
4 salottisipulia (ohjeessa 1 iso)
kevätsipulia
tuoretta korianteria reilusti
(tuoretta basilikaa ja minttua)
(kourallinen mung-papuja)
limettiä lohkoina
chiliä 
kalakastiketta
(srirachaa)

Siivuta naudanfile ihan pieniksi suikaleiksi. Keitä riisinuudelit ohjeen mukaan, huuhtele kylmällä vedellä ja valuta. Laita kulhoon lihaa, nuudelia ja sipulisuikaleita. Kauho lientä päälle ja lisää yrttejä, (ituja,), limeä, chiliä ja kaikkea muuta maun mukaan.

Ihana, lämmittävä keitto. Liemi tulee sillä aikaa kun on ulkoilemassa/luistelemassa, ja keitto on valmista hetkessä sen jälkeen. Hyvää ruokaa on tullut tehtyä, mutta kyllä tämä oli parasta ruokaa aikoihin (paitsi lasten mielestä). Kiitos Hanna hienosta reseptistä!


ps. Nyt en valita säästä. Mökillä saatiin lomalla ulkoiltua -25 asteessa oikein kunnolla, eilen aamulla töihin lähtiessä oli -28 (minulla on jopa ollut talvitakki päällä tänä vuonna!) ja nyt tulee lunta. Hyvä talvi, parempi mieli.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Häränhäntäkeitto haudutuspadassa


Minulla on tapana kysellä perheeltä viikonlopun ruokatoiveita. Joskus toteutan, ihan aina en. Tällä kertaa mies toivoi viikonlopulle "jotain keittoa". Keittoja syödään meillä useimmiten viikolla, sellaisia nopeita ja arkisia. Innostuin heti keittoajatuksesta, sillä viikonloppuna sen voi valmistaa pitkän kaavan mukaan. Niin sitten perjantaina laitoin keiton haudutuspataan ja lauantaiaamuna tein keiton loppuun niin, että päivällä meillä oli maukas keitto valmiilla. Paljon aikaa mutta vähän vaivaa. Tälläisestä ruuanlaitosta minä pidän; yksinkertaista, vaivatonta, maukasta, edullista mutta lopputulos kuitenkin sellaista vähän arjen yläpuolella (paitsi lasten mielestä). Tästä annoksesta tuli täyttävä lounas neljälle hengelle ja yksi lounasannos töihin.

voita ja/tai öljyä
1 kg naudan häntää
pippuria ja suolaa myllystä
2 nuutunutta porkkanaa
pieni pala parhaat päivät nähnyttä lanttua
pala juuriselleriä
1 sipuli
pikkurillinpään kokoinen pala inkivääriä
2 laakerinlehteä
n. 10 katajanmarjaa
jotain hyvää lientä (esim. liha-, riista-, kasvis-)
1 rkl hyvää balsamicoviinietikkaa
½ rkl vaaleaa siirappia
vettä tarpeen mukaan

Ruskista häntäpalat vähässä voissa ja/tai öljyssä. Mausta pippurilla ja suolalla, siirrä pataan. Kuori ja pilko kasvikset, ruskista niitä pannulla, lisää joukkoo laakerinlehdet ja katajanmarjat. Siirrä kasvikset pataan. Kaada päälle lientä, balsamicoa ja siirappia. Laita pannulle vettä, ota maut talteen ja kaada sekin pataan. Lisää vettä tarvittaessa niin, että lihat ja kasvikset peittyvät. Anna hautua asetuksella low yön yli, n. 8-10 tuntia.

Seuraavana päivänä ota lihat talteen  ja ota kasvikset pois padasta reikäkauhalla (tai siivilöi liemi, anna rasvan nousta pinnalle, poista se, ja siirrä liemi takaisin pataan). Irroittele lihat luist ja laita lihat takaisin pataan ja lisää

4-6 perunaa koosta riippuen
2 hyvää porkkanaa
pala lanttua
1 pieni sipuli
persiljaa

Kuori ja pilko juurekset, lisää keittoon. Anna hautua asetuksella low kaksi-kolme tuntia (tai vähemmän), lisää persiljaa reilusti ja nauti hyvästä keitosta. Minä lisään persiljan vasta lautaselle, sillä muut eivät siitä niin välitä. Kuopus ei pitänyt lihasta, esikoisen mielestä haudutuspadassa ei kannattaisi tehdä keittoa koska myös kasvikset alkavat maistua lihalle. Minusta ihan parhaita keittoja.

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Lindströmin lasagne


Pakastimen tyhjennys etenee ihan hyvin, olen saanut pakastimeen tilaa niin, että sinne mahtuu taas jo jotain (jäätelöä jos lapsilta kysytään). Kaapit odottavat samanlaista tyhjennysoperaatiota, kaikenlaista niihin onkin kertynyt. Tänään sain tyhjennettyä yhden lasagnelevypussin verran (mikä onni että munat olivat lopussa), vihanneslokeroa vähän taas juuresten osalta ja pakastimestakin sain kilon verran jauhelihaa pois. Otin 500 g sika-nautaa ja 500 g hirveä, paistoin ne kimpassa, joskin useammassa erässä, ja pakastin puolet kypsästä lihasta nopeaa keittoa/pizzaa varten, ja puolet käytin tähän lasagneen. Yhdistelin vähän erilaisia lasagneja mitä tästä blogista löytyy vähän sen mukaan mitä kaapissa oli ja tein tälläisen lasagnen:

500 g jauhelihaa (possu-nauta-hirvi)
valkopippuria
pippuria ja suolaa
800 g tomaattimurskaa (2 tlk)
1 iso sipuli
2 punajuurta
1 porkkana
½ palsternakka
1 rkl kapriksia
1 rkl hillosipulia

Valmista jauhelihakastike. Ruskista jauheliha ja mausta se. Siirrä se kattiaan ja lisää tomaattimurskat. Kuori ja pilko sipui, kuullota sitä jauhelihan rasvassa tai öjyssä. Siirrä sipulikin kattilaan. Raasta juurekset raastimen hienolla terää, siirrä ne kattiaan. Pilko kaprikset ja hillosipuit ihan hienoksi ja sekoita kastikkeeseen. Anna kastikkeen kiehua tunnin verran, tai minkä verran maltatkaan. Mitä kauemmin, sen syvempi maku. Tarkista maku, voit tarvittaessa lisätä vähän tummaa sokeria ja punaviinietikkaa.

50 g voita
50 g vehnäjauhoja
7,5 dl maitoa
1 laakerinlehti
suolaa, pippuria, muskottipähkinää
n.75 g paastettua parmesania (tai vähän enemmän)

Tee valkokastike. Sulata voi kattilassa. Lisää jauhot ja sekoita hyvin. Lisää maito joukkoon vatkaten, ettei tule paakkuja. Lisää laakerinlehti ja anna maidon kiehua hiljalleen niin että kastike suurustuu vähän. Mausta suolalla, pippurilla ja aavistuksella raastettua muskottipähkinää, lisää myös raastettu juusto. Anna kastikkeen vähän jäähtyä, ota laakerinlehti pois ennen kuin kaadat vuokaan.

500 g lasagnelevyjä (hyviä saa itse tehden tai vaikka Hellasta&Herkusta)
400-500 g hyvää mozzarellaa

Kokoa lasagne. Laita pohjalle valkokastiketta, sen päälle lasagnelevyjä. Kerros jauhelihakasviskastiketta, valkokastiketta ja taas lasagnelevyjä. Pilko vähän mozzarellaa valkokastikkeen päälle. Toista niin kauan kuin kastikkeita ja levyjä riittää. Päällimmäisien lasagnelevyjen päälle revi n. 300 g mozzarellaa ja kaada loput valkokastikkeesta jos sitä vielä on. Paista 180 asteessa n. 40-45 minuuttia. Anna hetken tasaantua ja nauti.

Tämä oli todella onnistunut lasagne, ja lapset kehuivat kilvan kuinka onkaan hyvää. Etukäteen olivat kyllä valittaneet senkin edestä, etteivät aio tykätä kun on mozzarellaa ja punajuurta (samat lapset joiden suurta herkkua on punajuuri eri muodoissaan), mutta maku voitti ja ruoka maistui hyvin suunnilleen seitsemän tunnin ulkoilun päälle (ja taas jaksoi mennä uudestaan ulos). Tästä annoksesta tulee ainakin kaksi kertaa neljälle hengelle, ja vähän päälle vielä.

ps. Ylimääräisestä lasagnelevystä ja kastikkeista tein vielä yhden hengen annoksen, johon laitoin hyvää vuohenjuustoa. Luksuseväs töihin.

maanantai 2. helmikuuta 2015

Amerikkalaiset pikkuhampurilaiset

 

Nämä pikkuhampurilaiset löytyvät Pioneer Womanin Juhlakirjasta Ison Pelin alta. Nimeltään ovat slidereita, eli pikkuhampurilaisia. Pieniähän ne ovat, kun pihvin koko on "vain" 75 g ohjeen mukaan. Minulla oli vähän enemmän jauhelihaa, joten pihvitkin olivat vähän isompia, ehkä sellaisia juuri 100 g painoisia. Mutta vaihteeksi vähän erilaista hampurilaista. Kastikkeen tein toisella tapaa, sillä minulla ei ollutkaan jäänyt kesältä mitään bbq-soossia. Mutta hyviä olivat näinkin.

1 kg jauhelihaa
1 tl suolaa ja pippuria myllystä
muutama roiskaisu Worcestershire-kastiketta

vähän voita
1 sipuli
1 dl viskiä (jätin pois)
(5 dl bbq-kastiketta):
minulla sen sijaan 2 rkl vaahterasiirappia, 1 rkl punaviinietikkaa, 1 rkl soijaa, 1 rkl HP-kastiketta ja vähän  Worcestershire-kastiketta (ja kannattaisi lisätä vähän jauhoa)

12 pikkusämpylää

Käytä hyvää naudanlihaa pihveihin. Lisää suolaa ja pippuria ja vähän Worcestershire-kastiketta ja sekoita ne jauhelihan joukkoon. Muotoile jauhelihasta 12 pihviä ja paista ne pannulla melkein kypsiksi. Siirrä lautaselle odottamaan. Lisää pannulle vähän voita ja pilkottu sipuli. Anna paistua muutama minuutti. Lisää pannulle viskiä jos käytät sitä, anna porista muutama minuutti. Lisää bbq-kastike joukkoon, tai sitten tuollainen maustekastike kuin minulla oli. Sekaan kannattaisi sekoitta teelusikallinen pari jauhoa, jotta kastike jäisi paremmin pihvien päälle. Laita pihvit takaisin pannulle ja valele kastikkeella. Anna paistua viitisen minuuttia. 

Syö pihvit sipulikastikkeen kanssa sämpylöiden välissä. Minä en laittanut nyt muita lisukkeita, hyvää oli tuollaisenaankin.

Olipa harvinaisen jännä peli, ei voi muuta sanoa!

lauantai 29. marraskuuta 2014

Rendang-pata


Syksyisin ja talvisin tulee syötyä paljon pataruokia. Ne ovat hyviä, kaikki omalla ja samalla tapaa. Patoihin saa laitettua kaikki "jämä"lihat, upotettua paljon juureksia, ja usein vielä padasta jää vähän lientä joka on todella hyvää kastikkeen tai keiton pohjaa. Mutta kun välillä tuntuu siltä, että pataruuat ovat hallinneet jokaisesta vuodesta keskimäärin puolet jo vuosikymmenten ajan, niin jokainen uudenlainen pataresepti on aina juhlan arvoinen. Ei sillä, että niissä katajanmarjoilla ja timjamilla maustetuilla, porkkanoin, sipulein ja lantuin höystetyissä hirvipadoissa olisi mitään vikaa, ne vaan ovat niin hyvää mutta niin tavallista. Se päivä, kun löysin Nannan blogista tämän ohjeen, tiesi tulevaa juhlaa: sitä niin tehtäisiin seuraavana viikonloppuna. Joka on siis nyt.

Ohje on kopsattu melko suoraan sellaisenaan, vähän muutin aineiden määriä, osin sen mukaan mitä oli, ja osin sen takia, että pata olisi riittävän miedon makuista lapsillekin. Ihan turhaa, ei ollut. Neljäsluokkalainen söi kyllä lihaa, kehui että se on hyvää ja mureaa, mutta kastike sai tyrmäyksen. Eskarilaisen kommenttia en viitsi edes tähän laittaa, kun se oli oikeasti painokelvoton. Söi kyllä kaksi palaa lihaa ja reilusti riisiä ketsupilla (jep), mutta kumpikin iloitsi kanssani siitä, että saan monta todella hyvää ja maukasta lounasta töihin. Sillä minusta tämä oli, kuten Nannakin totesi, ihan koukuttavan hyvää. Minulla vaan pata ei tummunut samalla tapaa kuin Nannalla, eikä öljy erottunut padan pinnalle, mutta suolaa sain minäkin lisätä lopussa ihan reilusti. Koukuttavan hyvää tämä oli, tosi hyvää. Kannattaa lukea Nannan postaus, siellä on taustaa enemmän, ja ihailla samalla kuvia sieltä.

Kookosmaitoja/kermoja löytyy monenlaisia. Minä suosin sellaista, missä ei ole mitään muuta kuin vettä ja kookosta, löysin ViiVoanista hyvää kookoskermaa, samalla kun ostoskoriin päätyi paljon muutakin tarpeellista. Olen aina sanonut, etten saa kasvatettua korianteria, se ei joko idä tai sitten intoutuu tekemään siemeniä heti ennen kuin on kunnolla edes lehdessä. No nyt sitä oli sitten kylväytynyt kumpaankin kasvulaatikkoon reilusti, ja sainkin kerättyä syksyllä melkein puoli litraa siemeniä. Eipä tarvitse korianterinsiemeniä ostaa kaupasta. Tämä pata kannattaa tehdä riittävän isossa padasa, sillä se kuohuu aika lailla (joo, pesin uunin puolessa välissä). En tehnyt kaikkea ihan siinä järjestyksessä mitä Nanna oli tehnyt, mutta ei kai se haitannut.

1 dl maissitärkkelystä
1 tl suolaa
mustapippuria myllystä
reilu 1 kg naudan paistikuutioita
öljyä
2 sipulia
1 vakosipulin kynsi
pala inkivääriä
1 tl kurkumaa
2 sitruunaruohoa
2 tl korianterin siemeniä jauhettuna
2 Aji Fantasy-chiliä, tai jotain vastaavaa mietoa chiliä
mustapippuria
vähän kanelia
3 limen lehteä
3 rkl tummaa siirappia
2 tlk kookosmaitoa (yht. 800 m)
1 limen mehu

korianteria, keitettyä riisiä

Sekoita kulhossa maisstärkkelyksen sekaan suolaa ja pippuria. Pyörittele paistikuutiot tärkkelyksessä ja ruskista ne erissä öljyssä. Siirrä pataan odottamaan. Laita pannulle vähän lisää öljyä ja kuullota silputtua sipulia hetki. Lisää sipulin joukkoon kuorittu ja pilkottu valkosipuli ja inkivääri. Lisää kurkumaa ja morttelissa rouhittua korianteria, pilkottua chiliä ja kanelia, jatka kuullottamista minuutti pari. Kaada sipulit mausteineen pataan. Lisää vielä tilkka öljyä, lisää muutamaan osaan pätkityt ja veitsen kahvalla vähän hakatut sitruunaruohot sekä limenlehdet ja siirappi. Anna siirapin vähän kuohahtaa, lisää kookosmaidot. Kun maito alkaa kiehua, kaada nesteet pataan ja sekoita kaikki sekaisin. Pata on tässä vaiheessa ihan vaaleaa. Siirrä pata 150 asteeseen uuniin, ja anna hautua kannen alla kolmisen tuntia, jonkun kerran voi sekoittaa välissä. Kolmen tunnin päästä ota kansi pois, ja anna hautua uunissa vielä tunti pari. Lisää limen mehu ja sekoita pataa, lisää tuoretta korianteria päälle. Syö hyvän riisin kanssa.

torstai 9. lokakuuta 2014

Chili con carne


Olin ihan varma että olen kirjannut ylös chilin ohjeen, mutta en näköjään ollut. En käytä normaalisti mitään ohjetta, vaan teen aina vähän sen mukaan mitä raaka-aineita ja chilejä sattuu olemaan. Nyt ajattelin kuitenkin kirjata yhden version ylös, tein tämän satsin yhtenä iltana tulevia kiireisiä arkipäiviä varten. 

Jos joku ruoka, niin chili kuuluu nuoruuteeni. Sitä tuli tehtyä paljon parikymppisenä, se oli bileruokaa, se oli liharuokaa kaikkien sipuli-, peruna- ja sieniruokien ohella (köyhä opiskelija, juunou), yleensä tehtynä hirven jauhelihasta. Chiliä syötiin lempielokuvissani (en vaan enää muista missä leffoissa), se oli hyvä keskustelunaihe jne. Silloin söin chilini aina vaalean leivän/patongin kanssa, sillä korianteri ja ranskankerma tuli kuvioihin vasta paljon myöhemmin jenkkivuosien aikana, riisi tuli lasten myötä. Jos en inhoaisi sanaa lohturuoka, ja boikotoisi yleensäkin siihen liittyvää ajatusta tunnesyömisestä, niin chili olisi varmaan minulle se juttu.

En yleensä ole ruokien suhteen puristi, ja ymmärrän että eri paikoissa/perheissä tehdään samat ruuat eri tavalla, ja se on ihan jees. Mutta on ehkä kaksi asiaa missä pieni puristi nousee pintaan, ja toinen niistä on chili con carne (ja toinen on karjalanpaisti, johon ei siis kuulu porkkanoita eikä lanttua, jos niitä on, on silloin kyse lihapadasta).Chili ei todellakaan ole minusta sitä, että laitetaan jauhelihaa, papuja ja tomaattimurskaa ja maustetaan aavistuksella chilihjauhetta, vaan silloin kyseessä on tietysti maustettu jauhelihakastike/pata. Chiliin kuuluu ehdottomasti jeera, se on se mikä tuoksuu esim. valmiissa chilimausteseoksissa, jeera tuo chilille sen ominaisen maun. Toinen mitä oikea chili vaatii, on se, että käytetään useampaa chililajiketta, sekä kuivattuna että tuoreena (tuoreesta chilistä voi hätätilassa tinkiä) niin, että makumaailma on kokonaisuus, jossa on etupotkua ja takapotkua ja sopiva keskimaku. Se on chiliä se.

Tämä chili on tehty aika miedoksi, sillä lapsetkin syövät tätä. Lisäämällä tulisempia chilejä saa kunnolla poltetta, jokainen käyttää juuri sellaisia chilejä kuin haluaa. Lista aineista näyttää pitkältä, mutta kun käyttää kaikkea sellaista mitä on helposti käsillä, ruoka vamistuu kuin itsestään.

ölyä/voita
1 kg hyvää naudan jauhelihaa
3 tl savupaprikajauhetta
3 tl paprikajauhetta
musta- ja valkopippuria
2-3 tl kuivattuja savustettuja chilejä (Ajit Cristal ja Fantasy)
cayennepippuria
1-2 tl jeeraa
2-3 tl yrttisuolaa
3 isoa sipulia
2-3 valkosipuin kynttä
4 tlk tomaattimurskia (minulla sekaisin Muttia ja Ciriota, murskaa ja kokonaisia tomaatteja)
2 tlk papuja (nyt tölkki valkoisia ja tölkki tummia papuja)
2 rkl tummaa sokeria
1-2 rkl punaviinietikkaa
2 pientä vartta varsiselleriä (sellerikammoiset voivat jättää tämän pois)
tuoretta chiliä, nyt 1 Aji Fantasy ja 1 Aji Angelo

hapankermaa
korianteria
limen lohkoja

Paista huoneenlämpöinen jauheliha pienissä erissä voissa/öljyssä. Mausta jokainen erä mausteilla. Kuori ja pilko sipulit, paista nekin rasvassa. Kaada kaikki kattilaan, jossa on tomaattimurskat ja huuhdotut pavut, lisää sokeri ja viinietikka. Pilko selleri ja chilit pieneksi, kaada nekin kattilaan. Anna hautua vähintään tunnin verran, sekoittele välillä. Chilin voi valmistaa etukäteen, se ei kärsi lämmityksestä eikä pakastuksesta.

Tarjoile chili hapankerman, korianterin ja mahdollisesti limen kanssa. Lisukkeena voi olla riisiä tai vaaleaa leipää. Leipää pitää olla ainakin sen verran, että sillä saa kaalittua viimeisetkin pisarat lautaselta. Hyvän mielen ruokaa joka lämmittää sekä fyysisesti että psyykkisesti.

lauantai 7. kesäkuuta 2014

Bolognese haudutuspadassa


Minä olen alkanut valmistautua viikon työmatkalle. Pienemmät työmatkat menevät ohi ilman suurempia valmisteluja, mutta jos olen pidempään poissa, ja etenkin jos vaari tulee hätiin, teen aina vähän ruokia valmiiksi pakastimeen. Vaarin tarvitsee sitten vain keittää perunat/pasta/riisi ja lämmittää kastike. Tai jotain vastaavaa. Yleensä teen viikon parin ajan tavallista isompia ruoka-annoksia ja pakastan ylimääräisen ruuan. Nyhtökanaa on jo yksi annos pakastimessa, ja tästä kastikkeesta tulee useampikin ruoka, sekä minun työmatkani ajaksi, sekä niille kerroille kun ei itse ehdi/jaksa tehdä ruokaa. Keksin tehdä herkkukastikkeen eli bolognesen eli tomaattisen jauhelihakastikeen haudutuspadassa, kun Campasimpukka kehui niin kovasti omaa keitostaan, vai pitäisikö sanoa haudutustaan. Meillähän on samankokoiset padat, 5.7 l, ja Campasimpukka vihjasi minulle, että varmasti pataan mahtuisi tupla-annoskin hänen ohjeellaan. Ja niinhän siihen juuri ja juuri mahtuikin.

Minä tein jauhelihakastikkeen näin:

1 kg sika-nautajauhelihaa
1 kg hirven jauhelihaa
öljyä ja/tai voita
1-2 sellerinvartta
2 sipulia
2 punasipulia
1 iso valkosipulinkynsi
3 porkkanaa
1 palsternakka
suolaa ja mustapippuria myllystä
valko- ja viherpippuria morttelin kautta
paprikajauhetta (vähän myös savu-)
4 tlk tomaattimurskaa
1 tlk paseerattua tomaattia
3 rkl tomaattipyrettä
½ dl punaviinietikkaa
3 rkl fariinisokeria

iso kourallinen tuoretta basilikaa, oreganoa ja timjamia

Ota jauhelihat huoneenlämpöön. Laita paistinpannulle öljyä ja/tai voita, lisää  pilkotut sellerit, sipulit sekä raastetut porkkanat ja palsternakat (juureksia olisin laittanut enemmän jos olisi ollut). Kaada kasvikset haudutuspataan. Paista jauhelihat erissä kuumalla pannulla, mausta maun mukaan samalla. Siirrä lihat pataan, samoin tomaattimurskat, etikka ja fariinisokeri. Sekoita hyvin ja anna hautua asetuksella low 12 tuntia. Lisää lopuksi silputut tuoreet yrtit ja sekoita. Tarjoa heti, tai anna jäähtyä ja pakasta sopivissa annoksissa. Minä pakastin 5 annosta ja sen lisäksi syötiin yksi lounas tuoreeltaan.

Hyvä kastike, ja vaivaton. Pienellä työllä iso määrä maukasta kastiketta.

lauantai 30. marraskuuta 2013

Vähän parempaa arkiruokaa: pihvit ylämaankarjasta


Minä olen käyttänyt nyt kohta parin kuukauden ajan Kauppahalli24 palvelua. Joo, se laiska äiti, jota lehtien keskustelupalstoilla ihmetellään että mihin se maailma menee kun ei enää jakseta edes kaupassa käydä. Että kyllähän "me ne vanhukset ja vammaiset (<-ei siis todellakaan minun sanoja) ymmärretään että käyttävät nettikauppaa, mutta että ihan tavalliset perheenäiditkään (juuei isät) ei viitsi enää käydä kaupassa". No, minä olen löytänyt yhden mieluisan keinon helpottaa arjen kiireitä. Kuljetusmaksu on 8,25 €, mikä minusta on kohtuullinen ottaen huomioon sen kuinka paljon omaa aikaa säästyy ja sen että bensaakin kuluisi vähän yli 4 € itseltä seuraavaan lähimpään kauppaan jossa olisi vastaava valikoima kaikkea. Heräteostokset jäävät väliin kokonaan, eli siinäkin säästyy rahaa. Kauppahalli24:stä kirjoitti ihan vähän aikaa sitten tarkemmin Mimosalsa.

Tutkailin pari kuukautta sitten monia vaihtoehtoja, mutta päädyin loppujen lopuksi ihan helposti kokeilemaan Kauppahalli24:ää, osin Maaseudun tulevaisuudessa olleen jutun ansiosta, ja varmistuksen sain vielä työkaverilta joka oli käyttänyt samaa paikkaa säännöllisesti silloin jo puolisen vuotta. Pidän monesta asiasta tässä palvelussa, kuten siitä että valikoimissa suositaan luomua ja pientuottajia, sesonginmukaisuutta ja sen lisäksi sieltä löytyy kaikki ihan perustuotteet. Heti löytyi monta mieluista tuottajaa/välittäjää, yksi lempileipomoistani (Halmeen leipomo Espoon Kauklahdesta, se leipomo joka oli heti valmis kokeilemaan vaaleansinisiä bebe-leivoksia joita halusin kuopuksen nimiäsiin, siinä vaiheessa kun olin jo soittanut puolenkymmentä pääkaupunkiseudun leipomoa läpi ja kaikissa sanottiin vaan että ei-oo-ei-onnistu; ja koska se kokeilu onnistui, sain tarjota juhlissa juuri sitä mitä halusinkin) sekä vaikka mahdollisuus tilata marja-aikaaan marjalaatikoita, omena-aikaan omenalaatikoita jne.

Nyt Kauppahalli24:stä oli mahdollista tilata Ylämään karjaa, luomulihaa Raudaskosken tilalta. Valikoimissa on mm. jauhelihaa, pihvejä, paisteja ja fileitä. Olisin kaivannut vielä muitakin ruhonosia, mutta valikoimaa tiedusteltaessa sain tilalta heti vastauksen, että koska jauhelihaa menee niin paljon, niin kaikki muut osat jauhetaan jauhelihaksi, ja kuulemma osa paisteistakin. No on ainakin hyvälaatuista jauhelihaa, vaikka mielelllään käyttäisinkin myös lapaa, potkaa, niskaa, mitä vaan :)

Kuva wikipedia

Mutta kyllä vaan pihvikin on hyvää. Pihvejä tulee tehtyä niin harvoin, että on aina vähän kuin uusi juttu, että kuinka hyvää se hyvä pihvi onkaan. Tärkeintä pihvinpaistamisessa (minun mielestä) on huoneenlämpöinen liha, hyvä kuuma valurautapannu ja voi kirkastettuna. Tällä kertaa maustoin pihvit vain miedosti: paistoin ne timjamivoissa ja ripottelin päälle vähän pippuria ja suolaa. Syötiin aurajuustoperunoiden, keitettyjen punajuurien ja salaatin kanssa. Ylämaankarjan lihaa on verrattu riistan, kuten hirven, lihaan, mutta meistä se maistui eniten kuitenkin naudalta, todella hyvältä naudalta. Hienonmakuista lihaa!

kirkastettua voita
timjamia
pihvilihaa
suolaa ja pippuria myllystä

Kirkasta voi, eli sulata se pienessä kattilassa/astiassa ja anna heran valua pohjalle. Kerää kirkas voi astiaan ja käytä se paistamiseen (heran voi käyttää vaikka sämpylätaikinassa). Laita pannulle pari oksaa timjamia ja anna sen olla siinä se aika, että saat pannun kunnolla kuumaksi. Ota timjaminohksat pois ja lisää huoneenlämöinen pihvi tai pari kerrallaan kuumalle pannulle, pannua ei kannata laittaa täyteen, ettei se jäähdy liikaa. Anna pihvien paistua n. minuutti ja käännä sen jälkeen pihvit, huolehdi että saat voita alle. Suolaa ja pippuroi päällimmäinen puoli samalla kun paistat toistakin puolta sen minuutin. Käännä pihvi, suolaa ja pippuroi toinenkin puoli, ja paista vielä aina suunnilleen minuutti kerrallaan kumpaakin puolta. Nämä pihvit olivat sellaisia ehkä aavistukseen vajaa 2 cm paksuja, paistoin niitä sellaisen viitisen minuuttia yhteensä, paitsi omaani paistoin vain minuutti puoleltaan. Lauantaihan on kai edelleen arkipäivä, eli tämä oli sitä arjen luksusta.

maanantai 14. lokakuuta 2013

Lihakeitto pakastimen kautta


Kausittain (öö, kausi on kestänyt jotain 9 v kai jos just nyt kysytään) on sellainen olo, että arkikokkaamiseen ei jaksaisi kamalasti laittaa aikaa. Töiden jälkeen on itse ihan puhki, lapset, ainakin toinen heistä, on nälkäinen ja siihen liittyvä kiukku alkaa nostaa päätään ja ilta on lyhyt muutenkin. Aina (=yleensä) ei vaan jaksa kokata pitkän kaavan mukaan. Perheessä missä kukaan ei syö eineksiä, on pakko keksiä tiettyjä keinoja selvitäkseen arjen kokkailusta nopeasti ja niin, ettei se ala rasittamaan vaan on edelleen mukavaa.

Meidän perheessä keinoja on monia. Meidän pikaruokaa on savukala, tai kalat yleensäkin, kuten tuo ahven tai kuha, ne paistaa hetkessä. Toinen arjen pelastaja on jatkettu jauhelihakastike, herkkukastike, jota on oikeastaan aina pakastimessa. Kolmas helpotus on kaikki pataruuat, eli kaikki ne viikonloppuina tehdyt isot padat, joista pakastan lihoja kerta-annoksiin pakattuna ja myöhemmin loihdin hetkessä hyvän lihakastikkeen, leivänpäällisen tai muuten vaan jonkun helpon ruuan. Neljäs helpotus on lihakeitto, siis tälläinen lihakeitto, jossa yhdellä kerralla tehdään liemi ja keitetään kunnon keittolihat, jaetaan ne sopiviin, kuten viiteen kuuteen osaan ja pakastetaan. Etenkin kun sen keittää mökillä ulkona niin, ettei lihakeiton vahva tuoksu jää kiinni vaatteisiin ja hiuksiin. Ja sitten arkena ruokaa tehdessä liha+liemi otetaan edellisenä iltana sulamaan, töiden jälkeen laitetaan se kattilaan, kuoritaan muutama peruna, porkkana, palsternakka ja pala selleria ja lanttua (tai jos haluaa oikoa enemmän, käytetään pakastevihanneksia) ja keitetään juurekset kypsäksi. Ja takuulla hyvä lihakeitto ilman lisäaineita on valmis alle puolessa tunnissa.

Iso liemi kiehumassa. Porkkanat uponneet, palsternakat kelluvat

3 kg hyvää naudan keittolihaa luineen päivineen (kylkeä, niskaa, potkaa, mitä vaan tai monia sekaisin)
vettä niin että kaikki peittyy reilusti
3-5 palsternakkaa
3-5 porkkanaa
muutama sellerinvarsi
1-2 sipulia kuorineen
muutama lehti lipstikkaa
muutama laakerinlehti
n. 20 valko- ja mustapippureita
muutama maustepippuri
suolaa

Jos liha on yhtenä palana, leikkaa se niin moneen osaan kuin aiot pakastaa, esim viiteen tai kuuteen, tämä helpottaa myöhempää jakamista. Lisää reilusti vettä kattilaan, ja ala keittämään soppaa hiljalleen. Kuori vaahtoa niin kauan kuin sitä muodostuu, minulla taisi mennä n. vartin verran. Kun vaahtoa ei enää tule, kuori tarvittaessa ja pilko kaikki juurekset ja lisää ne veteen, samoin kaikki mausteet. Anna kiehua ainakin pari kolme tuntia hiljalleen. Sen jälkeen anna liemen ja lihan jäähtyä. Pilko lihat sopiviksi paloiksi, ja laita pakastusrasiaan, kaada siivilöityä lientä reilusti päälle ja pakasta. Luita ei tarvitse enää laittaa mukaan.

Kun teet keiton ruuaksi, ota lihat ja liemi sulamaan edellisenä päivänä. Seuraavana päivänä laita ne kattilaan ja lisää

3-4 perunaa
2-3 porkkanaa
2-3 palsternakkaa
pala lanttua
pala juuriselleria tai muutama varsi lehtiselleriä
suolaa tarvittaessa
persiljaa

Kuori juurekset ja leikkaa ne sopiviksi paloiksi. Lisää liemen joukkoon ja keitä kunnes ovat napakan kypsiä. Lisää päälle persiljaa ja syö ruisleivän kanssa.

Oikeastaan minä haluaisin antaa mitalin kaikille niille=meille arjen kokkaajille, jotka ruokimme perheemme ja itsemme päivästä toiseen. Emme pääse ruokalehtiin hifistelemään eikä meidän ruuista saa hienoja kuvia, mutta siitä huolimatta perheemme ja me itse saamme hyvää puhtaista raaka-aineista itse tehtyä ruokaa. Siinä on sitä sankaruutta, kun vuodesta toiseen valmistamme ruuat, mietimme etukäteen mitä tehdä milloinkin, niin että tulee syötyä se vähintään kaksi kertaa viikossa kalaa, riittävästi kasviksia, sopivasti ja sopivia proteiineja ja vielä varmistamme että kaikki (öhöm, lähes kaikki) tekemämme ruoka on hyvää ja maukasta. Erityisterveiset siskolle! Kuopuksen sanoin: "Minä äiti oikein mietin, että miten sinä teet AINA niin hyvää ruokaa, se on ihan ihme."  Hyvä ihmeet ja hyvä me!

lauantai 7. syyskuuta 2013

Jatkettu jauhelihakastike: arjen pelastaja

Tämä on meidän perusruokaa, sitä arjen pelastajaa silloin, kun on tavallista hektisempää töissä, työmatkoja, lastenhoitajaa, vaaria, milloin mitäkin järjestelyä. Tai muuten vaan laiskottaa. Sitä ruokaa millä kierretään se, ettei tässä perheessä kukaan syö eineksiä. Kun tiedän jotain erikoista tulevan teen yleensä aina ison kattilallisen suunnilleen tälläistä kastiketta, vihanneslajit saattavat vähän vaihdella saatavuuden mukaan, aivan kuten lihat ja mausteetkin. Mutta perusidea on tehdä viiden litran kattila täyteen ja jakaa kastike sopiviin annoksiin pakastimeen. Ja sitten tarvittaessa sulattaa ja lämmittää kastike ja keittää joko pasta tai perunat kaveriksi.

Nyt kaikki kasvikset ovat palstalta, lihat maatilatorilta sekä omasta pakastimesta ja tomaattimurskat kaupasta. Pidän lautasmallin mielessäni kastiketta tehdessä, ja tätä syödessä ei olekaan ihan pakko olla lisukkeena muuta kuin pastaa tai perunaa, ja silti pysytään melko lähellä suositeltavaa lautasmallia. Kuka sitten ruokkiikin lapset ja itsensä, hänen ei tarvitse miettiä mitä tarjota lisukkeena. Ja tästä tykkää niin lapset kuin aikuisetkin (kunhan vaari saa perunoita lisukkeena).

1 kg porsaan jauhelihaa
500 g hirven jauhelihaa
500 g naudan paistijauhelihaa
mausteita (pippureita, paprikaa, chiliä, timjamia jne.)
2 kg tomaattimurskaa/paseerattua tomaattia/tomaattipuretta
4 isoa sipulia
1 rkl suolaa
3 rkl fariinisokeria
1-2 rkl punaviinietikkaa
3 rkl vehnäjauhoja
500 g raastettua porkkanaa
250 g raastettua palsternakkaa
500-750 g raastettua kesäkurpitsaa
kourallinen yrttejä (basilikaa, oreganoa, timjamia, meiramia jne.)

Paista jauhelihat pienissä erissä pannulla. Mausta jokainen erä haluamallasi tavalla. Siirrä lihat isoon kattilaan. Kaada joukkoon tomaattimurskat ja paseeratut tomaatit ja vähän tomaattipuretta. Kuori ja pilko sipulit, kuullota niitä pannulla, lisää kastikkeen joukkoon. Lisää suola, fariinisokeri ja etikka, lisää vehnäjauhoja jos haluat vähän suurustaa kastiketta. Raasta juurekset raastimen hienolla terällä, lisää kattilaan. Anna kastikkeen kiehua hyvä tovi, suunnilleen tunti ainakin jos on aikaa. Raasta kesäkurpitsa hienoksi ja lisää se ja tuoreita yrttejä kastikkeeseen. Anna vielä kiehahtaa ja nauti pastan kanssa. Loput voi pakastaa kunhan kastike on jäähtynyt.
 

maanantai 8. huhtikuuta 2013

Kolmen lihan pata


Täällä on menoillaan pakastimien tyhjennystä. Marjoja ei enää paljoa ole jäljellä, onneksi sentään puolukkaa vielä löytyy useampi litra, viinimarjoja, puutarhavadelmaa ja mustikkaa joku litra kutakin, ainakin jos haluan ajatella optimistisesti. Ne menevät äkkiä, sillä vielä on pitkä aika ennen kuin kirsikat, luumut ja mansikat alkavat kypsyä lähistöllä (joo meilläkin tulee vielä lunta). Chilejä ja mietoja paprikoita löytyy pakastettuna, osa taitaa olla ylivuotisia. Lihojakin on vielä, eli edelleen ei kaupasta paljoakaan lihaa tarvitse ostaa. Nyt otin sulamaan kolmen pientä patapalaa, villisikaa, nautaa ja hirvenvasaa, kaikki olivat sellaisia 400-700 g painoisia paloja. Villisikapalassa oli luuta mukana, muut olivat luuttomia. Käytin pakastimesta myös paprikassin liemen, joten tästä padasta tuli hyvin paprikainen, ja syvänhyvän makuinen pata.

voita/öljyä
n. 1.6 k lihaa (hirveä, nautaa ja villisikaa)
suolaa, musta- ja viherpippuria
2 rkl vehnäjauhoja
½ l jotain lientä (esim. gulassin, paprikassin, tai sitten lihalientä ja erilaisia paprikoita mausteeksi)
½ l vettä (tai tarpeen mukaan)
1 sipuli
2 porkkanaa
varsiselleria (tai pala juuriselleriä)
1-2 paprikaa (minulla isoja mietoja suippopaprikoita)

Leikkaa liha reiluiksi kuutioiksi jos haluat. Ruskista padassa niihin hyvä pinta, suolaa ja pippuroi samalla. Ripottele vähän vehnäjauhoa päälle jos haluat suurustaa kastiketta. Lisää pataan liemet ja pilkotut kasvikset paprikaa lukuunottamatta. Anna hautua miedolla lämmöllä pari tuntia, tai uunissa 125 asteessa sama aika. Pilko paprikat, lisää joukkoon ja anna padan hautua vielä tunti.

Sipulia olisin laittanut enemmän, jos olisi ollut. Kun on suunnilleen 9 kuukautta vuodesta ostamatta sipuleita, ei niitä meinaa millään muistaa ostaa kaupasta muulloinkaan. Lapset tykkäsivät padasta todella paljon, en muista milloin kuopus olisi syönyt niin hyvällä halulla ruokaa kuin tänään.

sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Bloody Mary -hampurilaiset ja piparjuurikastike


Se on taas täällä, eli Super Bowl ja Nelonen Pro joka näyttää sen kanavallaan kaikille. Tästä on pakko tykätä! Viime vuonna syötiin tavallisia hampurilaisia, mutta tänä vuonna halusin tehdä jotain erilaista, öö, hampurilaista. River Cottage Everyday -kirjassa oli mielenkiintoinen, vähän erilainen resepti hampurilaisille, ja ajattelin kokeilla. Varmuuden vuoksi tein kuitenkin lapsille tavalliset pihvit, mutta ihan suotta, pihvit olivat (vähän liian) kesyn makuisia.

Jauhelihapihvit:
1 rkl tomaattipyrettä
1½ tl piparjuurikastiketta (ei ollut, käytin vähän raastettua piparjuurta sen sijaan)
½ tl sellerinsiemeniä
muutama roiskaus savu-Tabascoa, saman verran serranokastiketta
½ rkl Worcestershire-kastiketta
½ tl suolaa
pippuria
600 g hyvää naudanjauhelihaa
öljyä paistamiseen

Piparjuurikastike:
2-3 cm pala piparjuurta
1 tl omenaviinietikkaa
2 rkl ranskankermaa
suolaa ja pippuria

4 sämpylää
salaattia
tomaattia
ketsuppia

Sekoita jauhelihapihvien mausteet kulhossa. Lisää joukkoon liha ja sekoita hyvin. Anna makujen tasaantua vähintään tunnin verran. 

Valmista sillä välin piparjuurikastike: kuori ja raasta piparjuuri ja sekoita kaikki aineet keskenään.

Paista pihvit: muotoile taikinasta neljä n. 2 cm paksua pihviä ja voitele ne öljyllä. Paista 4-5 minuuttia puoleltaan kuumalla pannulla. Tarkkaa aikaa ei voi antaa, se niin riippuu pihvin paksuudesta, pannun kuumuudesta ja siitä millaisena pihvit haluaa. 

Halkaise sämpylät ja paista leikkauspintaa hetki kuumalla pannulla, tämä siis ohjeen mukaan. Minä olin juuri paistanut sämpylät ja ne olivat vielä uunilämpimiä, en sitten enää paistanut niitä uudestaan. Laita salaattia, tomaattia ja pihvi sämpylän puolikkaalle. Levitä piparjuurikastiketta yläpuoleen, lisää halutessa vähän ketsuppia ja laita se pihvin päälle. Syötiin ranskalaisten kanssa.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Häränhäntäpataa River Cottage -tyyliin


Tämä resepti löytyy River Cottage Everyday -kirjasta, yksi niistä resepteistä jotka merkitsin jo viime vuoden maaliskuussa tehtäväksi myöhemmin. Tänään on ollut talvi parhaimmillaan ja sellaiseen päivään sopii lämmittävä mausteinen pata todella hyvin. Ulkoilin lasten kanssa hyvän tovin, pulkkamäessä oli hyvin tilaa (=oltiin ainoita) ja mukavaa oli! Pata sai sillä aikaa porista ihan rauhassa, ei ollut kiirettä tulla sisään. Padasta tuli juuri niin hyvää kuin reseptin perusteella etukäteen ajattelin, paitsi että lapset eivät tykänneet. Tein aika lähelle siten kuinka kirjassa neuvottiin, eli näin:

2 kpl häränhäntää, n. 2 kg
voit/öljyä
suolaa, pippuria
3 sipulia
5 dl punaviiniä (ohjeessa 1 plo)
2 kanelitankoa
2 tähtianista
2 laakerinlehteä
n. 10 mustapippuria
1 appelsiinin kuori
½ l lihalientä (ohjeessa 1 l)
persiljaa

Leikkaa häränhäntäpalat irti toisistaan. Ruskista ne joka puolelta voissa/öljyssä vähä kerrallaan, ripottele suolaa ja pippuria päälle. Nosta ne odottamaan sivuun. Kuori ja viipaloi sipulit, ja paista niitä matalalla lämmöllä vartin verran kunnes ovat pehmeitä ja läpikuultavia. Lisää lihat takaisin pataan sipuleiden päälle ja kaada viini pataan. Anna kiehua vähän aikaa, lisää kanelit, tähtianikset, pippurit, appelsiininkuoret ja sen verran lientä että liha juuri peittyy. Anna padan hautua hiljaisella lämmöllä kolmisen tuntia, tai laita se uuniin, 120 astetta. 

Nosta lihat lautaselle. Nostele sipulit pois reikäkauhalla ja siivilöi liemi sen jälkeen kankaan läpi puhtaaseen pataan. Kuori rasvaa pois ja keitä lientä vähän/reilusti kasaan. Irroittele lihat luista ja lisää liemen joukkoon. Tarkista maku, ja lisää suolaa ja pippuria tarvittaessa, lisää persilja (jos muistat) lautasella ruuan päälle. Padan voi syödä heti, tai jäähdyttää ja lämmittää uudelleen myöhemmin. Voi syödä vaikka perunamuusin, riisin tai nuudeleiden kanssa. Minä tein nyt selleri-perunamuusia ja kyllä oli hyvää!

Lihat ja liemi

sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Naudan ulkofile



Pakastimesta löytyi vielä pieni pala naudan ulkofilettä. Filee tulee useimmiten leikattua pihveiksi, mutta tällä kertaa ajattelin tehdä sen kokonaisena uunissa sunnuntaiaterialle. Jostain syystä tuntuu, että tänne tulee kirjoitettua vain niistä erityistä huomiota vaativista lihoista, niistä joista hyvällä maustamisella ja hitaalla kypsennyksellä saa ihan parasta. Mutta kyllä ne paremmatkin lihanpalat vaativat huomiota ja vaivannäköä, vaikka valmistukseen ei kauaa menekään. File-pala oli pieni, johtuu kai siitä, jakoivat lihan porukassa useammalle, näin kaikki saivat vähän kaikenlaista. Minusta hyvän naudanlihan maku on niin hyvää, etten halua peittää sitä ylimääräisillä marinadeilla; vain maltillisesti mausteita pintaan ja liha saa maistua lihalta.
File menossa uuniin

780 g naudan ulkofile
öljyä
timjamia
musta- valko- ja viherpippureita rouhittuna
1/4 tl sinappijauhetta
voita
yrttisuolaa

Ota file lämpiämään huoneenlämpöön muutama tunti ennen paistamista. Sekoita öljyyn haluamasi mausteet ja hiero lihan pintaan. Meillä oli keittiön lämpötila 16 astetta, joten lihakin jäi väkisin aika viileäksi.

Laita valurautapannulle vähän voita, kuumenna se ihan kuumaksi. Paista lihaa joka puolelta minuutti pari, niin että saat nätin paistopinnan. Tökkää lämpömittari fileen paksuimpaan kohtaan ja paista 150 asteessa niin kauan, kuin saavutat haluamasi lämpötilan. Paistoin nyt 60 asteeseen (minulle olisi riittänyt 55, mutta lapset pitävät vähän kypsemmästä).

Ota liha pois uunista ja kääri se tiukkaan foliopakettiin, voit kääriä lisäksi vielä keittiöpyyhkeen tai vaikka kaulaliinan ympärille; anna lihan tasaantua n. 20-30 minuuttia. Tämä on vaihe mistä ei saa tinkiä; jos aikaa ei riitä tähän, niin sitten liha kannattaa valmistaa jonain toisena päivänä. Jos lihan leikkaa heti, kaikki lihanesteet valuvat pois ja hyväkin liha muuttuu sitkeäksi ja kuivaksi.

Olin esikeittänyt perunoita ja porkkanoita (15 min), ja lihan levätessä nostin uunin heti 250 asteeseen, kaadoin vähän öljyä ja yrttejä valutettujen juuresten päälle, lisäsin vähän purjoa palasina ja paistoin niitä 20 minuuttia. Ihan älyttömän hyvä sunnuntaiateria, lapsetkin sanoivat että nyt on juhla kun on niin hyvää ruokaa.

(Aloin leikata ensin lihaa väärään suuntaan, ylimmäisen kuvan päällimmäinen liha on esimerkki siitä. Se ei sinäsä haitannut, kun kuopukselle pilkoin lihan pienemmäksi joka tapauksessa.)

maanantai 5. marraskuuta 2012

Naudan etulapapaisti


Minulla oli pakastimessa reilu lapapaisti (2.7 kg) luomunautaa. Koska olen mökkiviikonloppuina tehnyt niin monta kertaa hidasta lihapataa kokonaisista lihoista, ajattelin nyt tehdä jotain muuta. Pilkoin siis paistin kuutioiksi ja annoin sen muhia juuresten kanssa uunissa rauhallisesti, vähän samaan tyyliin kuin karjalanpaistikin. Lisäsin nyt vaan reilusti juureksia ja vähän lientä tuomaan makua. Harvoin on näin isoa paistia käytettävissä, pienenpään paistiin voi laittaa vastaavasti vähemmän kasviksia, ja sanomattakin on selvää että tässä voi käyttää mitä juureksia haluaa ja minkä verran haluaa.

2.7 kg naudan lapapaisti
voita 
suolaa, pippureita, timjamia
3 rkl vehnäjauhoa (voi hyvin jättää pois)
1 lanttu
3 palsternakkaa
5 porkkanaa
5 isoa sipulia
1 valkosipulin kynsi tai enemmän
muutama varsisellerin varsi
2 dl jotain hyvää tiukkaa lientä (nyt oli sydämen keitinlientä)
2 dl karkkipossun keitinlientä (tai soijakastiketta tai vastaavaa, mausteita)
vettä

Pilko huoneenlämpöinen liha kuutioiksi. Ruskista lihat nopeasti kuumalla pannulla pienissä erissä, mausta suolalla, valko- ja mustapippurilla sekä timjamilla, ja siirrä lihat pataan.. Ripottele päälle halutessa vehnäjauhoja. Kuori ja pilko juurekset ja sipulit. Jos ei ole varsiselleria, voi hyvin laittaa mukulaselleriä sen sijaan. Lisää pataan liemet ja vettä niin, että lihat peittyvät. Minulla tuli isoin patani tästä annoksesta ihan ääriään myöten täyteen, hetken jo ajattelin että joudun laittamaan kahteen pataan. Laita pata 150-asteiseen uuniin pariksi tunniksi, laske  lämpöä 120 asteeseen ja anna hautua vielä tunti.

Syötiin nyt keitettyjen perunoiden ja rosollin kanssa. Tuli hyvä mieli, kun tokaluokkalainen oli todella mielissään hyvästä ruuasta, etekin liha ja rosolli olivat niin suun mukaista. Pata onkin oikein hyvää ihan sellaisenaan keitettyjen perunoiden tai perunamuusin kanssa. Tästä määrästä tulee vaivaton ruoka isollekin vierasjoukolle. Tai sitten sen voi jäähtyneenä pakastaa osissa, ja niin on perheelle lämmitystä vaille valmiina monta hyvää kastiketta arkeen. Paistiin voi lisätä aina jotain pientä ekstraa, niin ruoka maistuu uudelle joka kertaa. Smetana ja suolakurkku stroganovmaisesti sopivat hyvin, samoin kerma ja sienet metsästäjämäisesti tai paprika ja tomaatti gulassimaisesti jne.


ps. Sauvajyvänen löytyy nyt Facebookista.  Saa käydä tykkäämässä :)

perjantai 21. syyskuuta 2012

Kolmen lajin pata revittyä lihaa

Tää mun bloggaus on niin tätä: kuva 3 h syönnin jälkeen
Tänä vuonna palstatapaaminen oli minun palstalla. Ja kivaa oli, kiitoksia vaan (tuli ainakin naurettua). Palstani on savipellon kulmassa, ilman mitään rakennuksia, mukavuuksia tai kunnon kontrollia. Palsta sentään on lähellä kotiani, joten päästiin jonnekin syömään. Toiveena oli saada: "Ehkä jotain sellasta lihaa mitä en oo usein ainakaan syöny? Sellasia teillä syödään joka päivä." (toivottavasti Jenkka ei haittaa että copy-pastasin kommenttisi tähän ;) ) Lisäksi toivelistalla oli lehtikaalia. Lehtikaalista tein yksinkertaisesti mustikka-lehtikaali-smoothieta juotavaksi.

Pelkäsin että lihapuoli aiheuttaisi vähän päänvaivaa, sillä pakastin alkaa olla tyhjänä lihasta, eikä uutta ole vielä kauheasti tullut (paitsi että aamulla tuli tekstiviesti että "akkateeri, 122m arskalla alas". Jee, isänpäivän menu turvattu, vau muutenkin). Löysin kuitenkin vielä sopivat palat hirveä, luomunautaa mökin lähitilalta sekä yllätysyllätys yhden palan villisikaa. Päätin sitten yhdistää nämä kaikki kolme lihaa samaan pataan, ja tehdä aterian revityn lihan ympärille. Padan tein seuraavasti:

voita/öljyä
1 kg nautaa
1 kg hirveä
750 g villisikaa
pippureita
yrttisuolaa

n.6 porkkanaa
n.3 palsternakkaa
n. 4 sipulia
pieni pala juuriselleriä

1 dl makeaa omenaviiniä
1 dl soijaa
½ dl makeaa soijaa
1 rkl hunajaa
vettä riittävästi 

4 laakerinlehteä (tuoreita jos on)
tuoretta timjamia
1 oksa ranskalaista rakuunaa (voimakas aniksen maku)

Ruskista lihat kuumassa padassa. Rouhi päälle pippureita ja lisää yrttisuolaa. Lisää pataan kuoritut ja pilkotut juurekset ja sipulit. Sekoita liemen aineet keskenään, ja lisää vettä niin, että lihat ja juurekset lähes peittyvät. Lisää yrtit liemeen ja paista 125 asteessa vähintään 4-5 tuntia tai yön yli jos se sopii paremmin aikatauluihin.

Kun liha on ylikypsää, anna sen jäähtyä sen verran että saat sen revittyä haarukalla suikaleiksi (tai jos aikatauluun sopii paremmin, anna jäähtyä kokonaan). Liha on hyvää tälläisenaan pääruualla, leivän välissä/päällä, pitsassa, salaatissa missä vaan. Jos haluaa, sille voi tehdä vielä kastikkeen, jonka sekoittaa lihan joukkoon. Minä tein kastikkeen yksinkertaisesti, eli keitin lientä kasaan, lisäsin siihen vähän Aji Cristalia ja fariinisokeria. Sitä sai sitten lusikoida lihojen päälle jos halusi.

Minä olin tehnyt siika-alkupaloja sellerillä, perunasalaattia ja punajuurisalaattia kaveriksi. Otin myös pakastimesta hampurilaissämpylöitä sulamaan, joiden väliin lihaa oli hyvä tunkea. Juomana oli puolukkamehua ja jälkiruuaksi syötiin omenapiirakkaa ja teetä.