Hirvi-kriikunapata

Tein muutama viikko sitten ihanaa kriikunahyytelöä. Sanoin kyllä siinä kirjoituksessa, että ei ehkä ole ihan lempihilloania vaikkakin hyvää, mutta tämän hirvipadan jälkeen otan kyllä sanani takaisin. Miten upeasti hillo maustoikin hirvenlihan. 

 

Selailin hyytelönkeiton jälkeen vähän keittokirjojani hillon hyödyntämistä varten, ja River Cottagen kirjoistahan monia ideoita löytyi. Tämänkin ohjeen esikuva löytyy Fruit Everyday -kirjasta. Pekonin olisin varmaan jättänyt pois, mutta kun aiemmalta kokkaukseslta sitä oli jäänyt muutama siivu, niin tietysti käytin sen hävikin estämiseksi. Hirvenlihan olin saanut isän pakastimesta, muuten olisin varmaan käyttänyt peuraa.

 

öljyä

50 g hyvää pekonia

2 isoa sipulia

2 isohkoa porkkanaa  

1 kg hirven patalihaa

suolaa, pippuria myllystä

1 rkl vehnäjauhoa

tuoretta timjamia

tuoretta rosmariinia

laakerinlehti tai pari

2 rkl punaviinietikkaa

n. ½ l hyvää lientä

 

3 rkl kriikunahyytelöä

 

Laita pannulle tilkka öljyä ja paista suikaleiksi leikattu pekoni siinä. Kun rasva on irronnut ja pekoni on saanut vähän väriä, lisää kuoritut ja pilkotut kasvikset. Kun kasvikset ovat saaneet vähän väriä, siirrä ne syrjään ja jatka paistamalla liha kuumalla pannulla. Suolaa ja pippuroi sopiviksi kuutioiksi leikattu liha sekä ripottele vähän vehnäjauhoja päälle. Paista aina pienehkö määrä lihaa kerralla, siirrä syrjään ja jatka seuraavalla satsilla.  Kaada lopuksi kaikki lihat ja kasvikset takaisin pataan, lisää yrtit ja nesteet. Laita pata kansi päällä 225-asteiseen uuniin ja laske lämpö heti n. 140 asteeseen ja anna padan hautua vajaa 2 h. Ota pata uunista, mausta se hyvällä määrällä kriikunahyytelöä, sekoita, ja  anna vielä hautua puolisen tuntia.

Pata syötiin perunamuusin, salaatin ja kriikunahillan kanssa. Hyvä ruoka, niin tosi hyvä.

Kriikunahyytelö

Tänä vuonna kriikunoita oli paljon, aivan kuten luumujakin, oksat ihan notkuivat hedelmien painosta. Käytiin isän kanssa katsomassa pensaita/puita muutama viikko sitten, silloin eivät vielä olleet ihan kypsiä (kuva siltä kerralta), mutta viikko sitten olivat juuri sopivan kypsiä. Kriikunassa on pyöreä kivi ja selvästi vähemmän hedelmälihaa suhteessa kokoon kuin vaikka luumuissa. Mutta hyviä ne ovat, lapsuuden herkkua: kriikunat olivat kypsiä aina perunannoston aikaan ja niitä oli kiva syödä serkkujen kanssa.

Minun aika/kärsivällisyys ei riitä kriikunoiden kivien poistamiseen, eikä se olisi (mielestäni) järkevääkään, eli keitin hillon näin:

n. 3 l kriikunoita

n. 3 dl vettä

→

2 l siivilöityä kriikunasosetta

1 kg hillo- ja marmeladisokeria

Laita kriikunat isoon kattilaan, lisää pohjalle vähän vettä. Keitä kriikunoita niin, että alkavat hajoilla, muistaakseni keitin vartin verran, sekoita muutaman kerran. Kaada kriikunat siivilään ja painele kaikki neste ja hedelmäliha siivilän läpi puhtaaseen kattilaan. Minä käytin ihan tavallista siivilää jonka läpi myös hedelmäliha mahtui hyvin läpi. 

Lisää mehun joukkoon hillo- ja marmeladisokeri, keitä hiljalleen vielä kymmenisen minuuttia. Purkita puhtaisiin purkkeihin.

Hyytelö sopii hyvin esim. riistalle, kastikkeiden mausteeksi, jälkiruokiin, leivontaan, jäätelön kaveriksi, ihan mihin vaan. Ei ehkä mikään ihan lempihilloni, mutta hyvinkin monikäyttöinen sillä sopii hyvin sekä suolaisen että makean viereen.