Sukkia suoltaa hän...

Juupa-juu, aika sukkapitoista ovat olleet viime ajat, juuri muusta ei ole tullut blogattua. Voi siis ajatella eloni olevan sukankarvasta, tympeän tapahtumaköyhää, yrmeän yksitoikkoista??

Niin onkin, sukkaisaa. Muuten onkin ollut monenmoista kiirusta! Sen luokan haipakkaa, että Pupunenkin on ollut pariin otteeseen perhepäivähoitajalla ja kokeillut päiväkoteiluakin. Ilmeisesti ihan menestyksekkäästi, mutta vain tilapäisesti. Ainakin toistaiseksi.

On lystiäkin pidetty! Perheemme villein discohile bailasi...

 ... Ville Viikingin tahdissa. Pyörähdettiin Tallinnassa - vaan ei Karnaluksissa.

Mitäs sitten seuraavaksi? Jaa-a, varmaankin villasukkia...

* * * * *

Päälle päätteeksi kooste omasta Sukkasadostani 2014:

#1 Annukan Muumi-sukat

 #2 Miehelle "kansainväliset" työsukat

 #3 - #10 Asunnottomien yön villasukkakeräys

Asunnottomien yön sukkakeräyksen tavoitteena oli saada 1000 sukkaparia,
FB-sivuston mukaan sukkia toimitettiin reilusti yli 2000 paria.
Upeaa, mahtavaa!

Tiedän omienkin sukkieni päätyneen perille,
näin sukankärjen lappuineen yhdessä FB-kuvassa. :o)

#11 - #12 Tasaraitaa Kummipojalle ja Pikkuveljelle

 #13 Poikain isälle

 

 #14 Maijan kvartaalisukat

#15 Maksimaaliset rusettitöppöset

#16 - #21 Pikkujoulusukkia

 #22 - #24 Viidakkoperhe

Yhteensä 2.774 g lankaa, 18,5 kerää perusveikkana laskien

(vaikka yksi pari olikin Nallea ja toinen Raggegarnia).

Kaksi tusinaa on ihan tyydyttävä sato,
vallankin kun melkein puolet oli isoja ja tosi-isoja miesten kokoja.

Ja yhdet tein ihan itsellenikin!
(Yhdet myös Pupuselle ja peräti kahdet Miehelle!)

Ja ensi vuonna taas uudestaan!!

(Kuva Vatikaanista 2013)

RAUHALLISTA PYHÄINPÄIVÄÄ!
.

The Jungle Family

 Koirarouvan (takana) OIKEA kutsumanimi on Tiikeri ja

virallisemmin [kennelnimi] Stop'n'Stare (= Toljottaja).

Nyt on koko perhe koirarouvan jalanjäljissä, kiitos "kässykerholaisten":

 29/30, 75 g
.

39/40, 150 g
.

47/48, 177 g
.
Mies on vuosikaudet sanonut, etei tarvitse enää yksiäkään villasukkia enempää.
Nyt kun näki Pupusen ja omani, ilmoitti haluavansa myös!! Tein saapasukkaversion.

Toljottamista vielä harjoitellaan.

Sukkasato #22 - #24,
tämän vuoden viimeiset satosukat.

PS. Mies on toimitettava ensi kesänä eläintarhaan!! On nimennyt sukat: "Leijonakuningas", "Puuma" (PÖH! Täysin asiatonta!! Jos nyt satunkin olemaan muutaman vuoden vanhempi... Kuitenkin vain vaivaiset 8 v!) ja "Simba". Siis eläintarhaan tutustumaan pilkullisiin ja raidallisiin rotuihin, vaikka voisi kommentoinnista kyllä antaa häkkiäkin!

Tismalleen samanlaisia

 Seiskaveikan syksyn uutuusvärit innostivat!
.
48 s

25 krs resoria ja yksi kerros oikeaa kaupan päälle

Langanvaihto

40 krs suoraa pötkylää
Langanvaihto
Vahvistettu kantapää, mutta ekan kerroksen silmukat kaikki oikein
Langanvaihto
Terää myös 40 krs
Kärkikavennus (jtk 2 s o yhteen puikon lopussa, 7 s jälkeen joka krs)
Langanvaihto siinä välissä sopivassa kohdassa

Yksiväristä Seiskaveikkaa ja...

Seiskan Polkkaa (116 g & 124 g)

.

Seiskan Tweediä (124 g & 118 g)

.

Seiskan Nostalgiaa (120 g) ja Seiskan Raitaa (119 g)
.

Koko 37/38.

Langanmenekki yhteensä 721 g.

Pikkujoulupaketteihin sinne sun tänne. :o)
.

Sukkasadon Hillokellariin purnukat # 16 - # 21.
.

Rusettitöppöset

Susun silmukat -blogista bongasin "viikon töppöset" ja herkesin kommenttikentässä kehumaan. Susu ystävällisesti lähetti paluupostissa ohjeen ja heti nappasin langat viikonlopun mökkireissulle mukaan, töppösiä tökkisin jo heti menomatkalla autossa.

Pikkuisen muutin mallia, kun en osannut virkata nättiä silmukkariviä reunaan, korvasin muutamalla kerroksella ainaoikeaa; päihin virkatut pötkylät, jotka näpräsin "valeruseteiksi".

 Aivan ihana malli! Kiitos Susu!

Paitsi että...

... en todellakaan ole mikään töppösmaakari! Mitään en näemmä ottanut opikseni hirvittävistä hiihtimistä. Ihan sama tauti on suloisissa rusettitöppösissäkin...

... ovat nimittäin 10 numeroa liian isot!!! 38 piti tulla, vaan venyvät Miehen 48-lämisköihin!! Ja ihan tein ohjeen mukaan!!! Olisi kai pitänyt enempi venytellä ainaoikeaa pohjaa mittoja ottaessa...?

No, se ero näillä on, että helvetilliset hiihtimet siirsin silmät ummessa roskikseen, nämä sulostukset päätyvät käyttöön. Jos ei joku polkaise pystyyn jotain vanhainkotien joulusukkakampanjaa (idean saa vapaasti pölliä!!), niin sitten Pelastusarmeijan joulupataan.

Että ihan ylpein mielin kannan nämä Sukkasadon Hillokellariin kuitenkin, järjestysnumerolla #15. Ja teen uudet, lyhyemmällä pohjaosalla! Lankaakin mennee niihin jo säästeliäämmin, 104 7veikka-grammalla kun saisi jo saapassukat... ;o)

Maijan sukat

Maija voitti taannoisen neljännesmilliarvonnan, palkinnoksi valitsi keltaiset sukat. Tovin jos toisenkin mietin mallia, päädyin viimein yhteen suosikeistani, piirakkaan. Mielestäni keltainen sopii malliin kivasti, munavoita karjalanpiirakalla!

Postilähetystä toheltaessani unohdin punnita! Vaan kun olen tehnyt itselleni täsmälleen samanlaiset, uskallan kirjata langanmenekin sen mukaan, 106 g. Versionihan on pikkuisen viritetty Novitan mallista, reunaresori puuttuu ja varren joustin perinteistä 2o-2n ohjeen joustamattoman kierretyn 1o-1n sijaan

Jotain muutakin unohdin... Olin kirjoittanut kortin saatteeksi, ruokailuhuoneen pöydällehän sekin jäi!

Onneksi sentään muistin ujuttaa pakettiin lisukkeet! Jotain lupasin reissusta, ja vaikken varsinaisesti sitten arpajaisshoppailemaan päässytkään, pistin rantakadulta ostetun huivipannan mukaan. Olen kovin mieltynyt huivipantoihin (esim. kesäisissä pihahommissa mainio), toin kotiin puolisen tusinaa, eri väreissä. Maija mainitsi tykkäävänsä vihreästä, mutta vähän platku sävy löytyi käyttöönottamattomien joukosta.

Ja syksyn tullen hyvä pitää huulet pusukunnossa! Kamomilla hellii ja rauhoittaa - vaikka tulikin valituksi lähinnä pantaan sointuvan värinsä vuoksi. Hmmmm, toivottavasti muistin laittaa pakettiin, tuntuu pää pätkivän nykyisin...

Sukat ovat samalla Sukkasadon Hillokellarille kiikutettu 14. pari, Maijan nimikkopurnukka.

Aika tylsää!

Viikonlopusta ei sen kummempaa kerrottavaa: sukat olivat oikein mieleiset, heti vedettiin jalkaan eikä riisuttu koko aikana (paitsi ehkä miesten saunassa?), leikittiin paljon, syötiin hyvin, nukuttiin pitkään, vähän nahisteltiinkin. Tervettä menoa!

Tylsää, ettei ole blogattavaksi kuin sukkia sukkien perään (Sukkasato #13)! Viikonloppuna tekaisin hipulit poikain isällekin, koko 43/44 (120 g), 7veikan mustaa tweed-raidoin. Kun eivät valmistuneet visiitin päättymiseen mennessä, toimitetaan jouluisesti kääräistynä vuoden loppupuolella...

Tusina täynnä!

Kummipoika (5 v) ja Pikkuveli (3 v) tulivat viikonlopuksi kyläilemään - varauduin vierailuun villasukin.

Monasti kummittelemassa käyneenä - henkeäni haukkoen, tuskissani kuumottaen - tiedän lapsosten tottuneen lämpöiseen läähyyn. Äkkiäkös nuo meillä paleltuisivat, sisälämpötila monta astetta alhaisempi ja yöksi vielä viilenee siitäkin, akkuna aina rakosellaan jossain päin pirttiä. Palata nyt sitten räkäisenä kotiin, yskien ja köhien... Juu, ei!

Kummipojalle sinivihreää (koko 31/32) ja Pikkuveljelle sinipunaista (26/27) 7veikkaa, ihan vaan pitkävartista perussukkaa (yht. 138 g). Sininen on vanhaa veikkaa, ihanan pehmeää ja laadukasta, raidat tuntuvat tosi karkeilta sen rinnalla.

Jos ei kotona tarvetta olekaan, niin ehkä kuitenkin päiväkodin pihaleikeissä kumisaappaan täytteenä? Sukkasadon Hillokellariin, purnukat #11 & #12.

Mahtavatko nuoret miehet pässinpökkimistä innostua? Enemmän mieleen taitavat kuitenkin olla AB-paidat...

100% varmasti todelliseen tarpeeseen

Mehtäpirtin emännän blogista sain todellisen innoituksen! Siltä istumalta ponkaisin penkomaan sukkalankakoppaani ja nostelin sivuun kaikki "epätyypilliset värit", joista en osaa kuvitella tekeväni mitään itselleni sen paremmin kuin läheisimmillekään.

Mistä mahdan vouhottaa??

Langat tekeytyivät sukiksi "100% varmasti todelliseen tarpeeseen", asunnottomien yön villasukkakeräykseen.

Kahdeksan sukkaparia, koot 36/37 - 45/46. Postittelin jo, että sukat ehditään toimittaa ennen tempausta (17.10.) pitkin poikin jakelupisteitä. Mieluiten olisin osoittanut sukat suoraan Pirkanmaan palvelualueelle, jotta jäisivät lämmittämään jalkoja näille kulmille - vaan kuinkas kävikään? Soittaessani Tampereen toimistolle kysyäkseni, minne sukat voin tuoda, siellä ei oltu koko sukkakeräyksestä kuultukaan!!?? Oho?

Eli Helsinkiin lähtivät, täydennettyinä olemattomilla Olgilla - yhteensä 9 sukkaparia.

Syyskuun langankulutussaldo karttui näistä (8 paria) 930 g. Muut 7veikkaa, paitsi yksi pari norjalaista konepestävää Raggegarnia (lahjaksi saatua sekin), joka on aika lailla karkeampaa eikä koostumukseltaan yhtä optimaalista (60% villaa, 20% nailonia, 20% akryyliä), mutta jalassa kivan oloiset, perinteiset.

Monta lämmintä ajatusta ja harrasta toivetta kudoin lankojen lomaan saajilleen.

* * * * *

Ai miten sellaisia "sopimattomia värejä" on lankakoriini päätynyt??

Lahjoina ja lahjoituksina, pienistä palveluksista tai langanloppuina "tilaustöistä". "Tilaustyö" on  kyllä vähän turhan suureellinen sana satunNaisille "toivetöille", lähinnä villasukille...
Kuvassa tuoreimmat parilta viime päivältä, TAKUUVARMASTI omaan käyttöön päätyvät mielikkivärit: Viidakkoa "kässykerholaisilta" (kyläilemässä käyneiltä ex-työkavereilta), Polkkaa ja Raitaa kyytipalkkana Äidiltä (päivän shoppailureissulta).

Sukkalanka on aina hyvä tuliainen, väristä viis, sukiksi päätyvät kuitenkin, ennemmin tai myöhemmin. Tempaussukkien myötä jokainen lahjoittaja voi jakaa hitusen hyvää mieltä kanssani! Kiitän ja kumarran, nöyrin mielin!

Ja voittaja on...

Sorry, sorry, sorry!!! Ei taas mennyt ihan niin kuin suunniteltiin! Tautisuudesta johtuen neljännesmilliarvonnan palkintona ei olekaan mitään Baleaari-lähtöistä.

Palmaan kun ihastuimme, siellä oli tarkoitus käydä useammankin kerran reissun aikana - toinen olisi viettänyt aikaa Pupusen kanssa altaalla, sillä välin toinen olisi näppärästi voinut suhauttaa bussilla Palmaan kultivoitumaan tai shoppailemaan. Kun reissut supistuivat yhteen ja sekin muksun kanssa, visiitti jäi lyhyenlännäksi ja keskityimme vain Pupusen garderobin täydentämiseen.

Niiskusta johtuen kaikki lentävät härvelit kiinnostavat, joten kotiin lähti lähinnä vain Disney Planes-rytkyjä sukista karvakauluksiseeen lentäjäntakkiin asti. Toki myös drontti Edvardin innoittamana tuli vähän lohikäärmehenkistä täydennystäkin, uimarenkaasta alkaen.

Mutta juu, arvonta on muilta osin asianmukaisesti suoritettu! Kaikki 29 kommentoinutta olivat mukana, Miehen toimiessa onnettarena voittajaksi nousi Maija:

Jos voittaja ei pistä pahakseen, arpajaisvoittona on jo liki perinteeksi muodostuneet villasukat, onhan nyt sukkasadon aika! Vaihtoehtoisesti voi valita JOTAIN määrittelemätöntä ommeltua, tilkkuista. Molemmissa tapauksissa kannattaa paljastaa suosikkiväri ja sukkien kyseessä ollen myös koko.

LUPAAN ettei mitään näin tylsää ole tulossa! Ja vähän nopeampaa toimintaakin uskallan luvata! Mies nimittäin toivoi mustia ohuita villasukkia työkenkiin jo edellistalveksi...

Kovasti olen kuitenkin yrittänyt!! Nalle-kerät ja 2,75 bambupuikot ovat seilanneet pitkin poikin Välimerta, lentäneet Thaimaahan ja takaisin, autoilleet tuhansia kilometrejä ympäri eteläistä
Suomenniemeä, viimein Espanjan auringon alla sain toisen varren puikoille. Sinnikkäästi kotiin palattua jatkoin loppuu asti, vaikken tiedäkään mitään puisevampaa: ohuet, mustat ja vielä kokoa 48 - epätoivoa kolminkertaisesti!

Syystäkin ylpeänä kannan hillokellarin hyllyille toiset tekeleeni. 72 s, 120 g. Jouste jatkuu lavan päällä, koska toive oli napakasti istuvista, pikkukengistä tursuamattomista sukista. Mies tykkää, kovasti. Niin että kai niitä sitten kannatti vähän odotuttaakin odottaakin...?

* * * * *

KIITOS kaikille arvontaan osallistuneille!!

Maija, laitathan toiveesi ja osoitteesi: satunNainen(at)luukku.com - kiitos!! 

Ystävä auttaa kun tarvitaan!

On tämä bloggaus vaan hauskaa hommaa!!

Taannoin tuskailin, kun lähi-Cittaristani ei löytynyt kuin yhdenlaisia Muumi-salkkuja. Katkera pala, kun arki-autottomana en kauhean helposti pääse (lue: edes halua!!) lähteä erinomaisen eläväisen muksun kanssa lähikylien kauppakeskuksia kiertämään.

Vaan eikös ihana Annukka heti yllättänyt:

Nonni. homma hoidettu. :)
Ostin sulle sellasen, jossa Muumimamma, -pappa, -peikko ja Niiskuneiti ja Tuutikki seilaa lautalla. Että laitatko mulle vaikka sähköpostiin osoitteen, mihin voin lähettää.
Piltit aattelin postikulujen säästämiseksi syödä itse. :D
.
Nauroin ääneen!

Ja totta tosiaan, ei siinä mennyt kuin kotva, niin sain jo noutaa ihanan Salkun postista!

Toiset naurut sain PS:n myötä:

PS.  Suklaat on Pupuselle hyvitykseksi.

Ja mikä käsittämättömintä, Annukka ei huolinut yllätyksestään mitään korvausta!! Pienellä uhkailulla sain sentään sukkakoon selville...

Mallia miettiessä oli runsauden pulaa, mutta kun päättelin, ettei Annukka taida olla oikein pitsi- tai palmikkotyyppiä, malliksi valikoitui Novita Sukkalehden nappivarsisukat.

Seiskaveikkaa 133 g, 3½ puikoilla. Napeiksi olin suunnitellut harmaita, mutta kun omista varastoista ei löytynyt kuin Suomen Armeijan leijona -manttelinappeja... Lopulta Mies valitsi leppäkertut, niissä on kuulemma muumi-henkeä! :o)

Näillä tuli samalla korkattua Sukkasatokin!

KIITOS ANNUKKA!!

PS. Muista neljännesmilli-arvonta!

Sukkasato alkaa...

Sukkasato alkaa, kaikki tasajakaa

hyppikää, pomppikaa, riemuiten!

Sukkasato, sukkasato, maailman paras sato!

(Sleepyjen Metsäratioo mukaellen)

Ei vaan voi jättää tänäkään syksynä väiin!!

Sukkasadon ilmoittautumisohjeet -linkki.
Ilmottautuminen päättyy lauantaina 30.8. puoliltaöin.

Päättelin elokuun jämikset alta pois,

Seiskaveikan loppuja yht. 198 g, koot 24-30.
Tosijämiä, kun  raidoituksetkaan eivät matchaa.

PS. Olikohan eilinen otsikko jotenkin pornahtava? Tuli kaikkien aikojen kävijäpiikki, kun postaus oli päivittynyt Blogilistan etusivulle...
.

Loppukiri

Sukkapuikot oli tarkoitus laittaa hetkeksi syrjään, vaan vielä intoiduin Sukkasadon loppukiriin, kun löysin kassillisen vanhoja Nalleja ja muita saman vahvuisia...

Taannoin Saksasta mukaan lähti kerä Wolle-Rödel Sport- und Strumpfwolle -lankaa, väri näytti kerässä niiiiiiiiin ihanalta. No, valmiina pintana onkin aika tympeää - tulee ihan joku 70-luvun pipo mieleen (en vaan muista, kenen päässä juuri samalla värityksellä olen räysän nähnyt...).

 Sukkasato #22, 62 g

Ja samalla mallilla, samaa kokoa (30), samoilla kolmosen ruusupuupuikoilla vielä parit jämälankakoosteet:

Yhdistettiin tummanharmaata Nallea Veljentyttö Vanhemman pitkistä sukista ja viimeistä senttiä myöden Teetee Pallas-jämät Serkkuplikan kaksosten pikkusukista, lopputuloksena farkkuhenkiset sukat, 63 g, Sukkasato #23.

Aikapäiviä sitten tein Veljentytöille lapasia, Nallea yhdistettynä Kitten Mohair -lankaan. Nyt viininpunaisen ja kirjavan Nallen lopuista tekeytyi vielä sukkapari, oma suosikkiväriparini: Sukkasato #24, 58 g

Ja vielä yksi "tilaussukkapari", ihan samalla mallilla, mutta koossa 42 ja Seiskaveikan vähän vanhempaa raitaa, 126 g. Se oli sitten Sukkasato #25.

Sukkasadon loppuyhteenveto:

25 sukkaparia, joista 8 miehille, 14 naisille ja 3 lapsille,
kahdet jäivät omaan käyttöön.

Langanmenekki kaikkiaan 2.991 g,
vastaa n. 20 kerää Seiskaveikkaa.

Kaikki 25 paria löydät täältä * click *.

Kiitokset tempauksen emoille ja kanssakilkuttelijoille!

Ja ihan takuulla taas ensi syksynä uudelleen, viidennen kerran!!!

PS. Nyt alkoi jouluisa minimukikuu.