Grillikatoksen päivitys

Juhannusta ei vietetty kotinurkissa, mutta sopivasti Jussin päiväksi sain grillikatoksen kesäkuntoon.

Kuva: Juustoportti YouTube

Kuopion unia-apneakurssin (syksyllä 2022) paluumatkalla poikkesin Pentik Outletiin. Tai varsinaisesti kyllä poikkesin Kuopion Juustoporttiin hakemaan kotiinviemisiksi leipäjuustoa, mutta kävinpä sitten samoista ovista Pentikilläkin pyörähtämässä.

Kuva: Pentik FB

Tykkään Pentikin kankaista (en niinkään astioista) ja iskinkin heti silmäni Fantasiaan, vain 10 €/m! Kun samaa kuosia löytyi myös valmistyynyliinoissa (10 €/kpl), pyyhelinnoissa (5 €/kpl) ja tarjottimissa (muistaakseni 15 €/kpl), pyyhälsin aika nopeasti pakka kainalossani myyntitiskille. 2,5 metriä, kiitos - sillä määrällä saisin uudet kapat grillikatoksen ikkunoihin.
.

Kuva: Pentik FB

Kangas lähti mukaani Mäntyharjulle (kesä 2023), viimeisen päivän viimeisillä tunneilla surautin pikaisesti kapat valmiiksi. Kotona tajusin virheeni: kankaan suikaloin kolmeksi soiroksi, mutta ikkunoita onkin neljä!! Ripustamatta jäivät, ronttasin vähin äänin sivuvinttiin...

Syksyllä 2023 pakersin lopputyötäni Imatralla, paluumatkalla poikkesin Korian Novita Outletiin ja Kuusankosken Pentik Outletiin, ovat kivasti melkein liki toisiaan. Onneksi poikkesin! Fantasiaa löytyii vielä rullatavarana, mutta vain 2 metrin pätkä ja sekin aika runttaantunut. Ostin tietty - samalla ankarasti mielessäni pohdin, minkä pituiset tekemäni kapat olivatkaan, aiemmin ostetusta kangaspalasta kun muistin pätkäisseeni palan pois.

No, kangaslöydöstä innostuneena etsin kotona SeiskaVeikka-koristani matchaavia värejä ja talven mittaan virkkailin joutohetkinä kasan muorinpalasia. Valmiit tilkkuset lojuivat pitkään odottaen inspiraatiota, yhdistävän värin päättäminen oli yllättävän vaikeaa. Lopulta kesän korvalla valitsin turvallisen vaaleanharmaan.
.

Kaikkiaan lappusia oli 8 eri väriä. Peitto koottiin satunnaisjärjestyksessä, mikä lappunen sattui sokkona käteen osumaan. Sen verran tietty suoritin valintaa ettei kahta samanväristä osunut vierekkäin, mutta muuten mentiin täysin tuurilla. Aika hyvin onnistui, vain muutamia samanvärisiä on kulmittain. 7*9 lappusta, peitteen koko 105*140 cm, langanmenekiksi kirjataan toukokuulle 975 g.
.

Alkukesästä (2024) kaivoin mittanauhan ja sivuvintissä piilotelleet kapat esiin: pituus 2,1 metriä. Voihan nekku, 10 cm kankaan pituudesta uupuu!
.

Päätin, että en anna asian haitata - jos yksi verho onkin vähän lyhyempi, hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään. Loppukankaasta sain sivupöydän eteen verhon, pöytäliinan ja pari tyynyä kaffeepöydän istuimille. Pieni pala odottaa vielä inspiraatiota.
.

Verhoja ripustaessani tajusin toisen mokani: kuviointi!!  Olen ollut joskus viime vuosituhannella muutaman kuukauden Hämeenlinnan Sokoksen kangasosastolla verhokangasmyyjänä. Olen vallan erinomainen kohdistamaan kuvioita pitkissä verhoissa, mutta eipä sitten kuvio-opit pälkähtäneet päähäni kappakankaita suikaloidessani... Näyttää IHAN kamalalta, mutta toivottavasti "hullu ei huomaa ja viisas ei virka mitään" pätee tässäkin...
.

Kuva: Katariina

Kovin montaa kertaa grillikatoksessa ei ole kesän mittaan oleiltu. Työkavereille piti järjestää lettukestit kesälomakauden alkamisen kunniaksi, mutta kun mittarin lukemat huitelivat liki 30 asteessa, ei voinut kuvitellakaan laittavansa tulia grillikatoksen pesään lettupannun alle. (Kuvassa näkyvä liesi on siis todellakin ihka aito puuhella hämmentävän "modernista" ilmeestään huolimatta.)
.

Kuva: Katariina

Kemut vaihtuivat lennossa mehukesteiksi, tarjolla oli hedelmiä, vihanneksia ja leipäjuustoa. Ja tuoremehuja. Kattauksesta tuli aika houkuttelevan näköinen, kiitos hedelmiä pilkkoneiden ja asetelleiden kollegoiden. (Kyllä, pistin vieraat hommiin!)
.

Kuva: Katariina

Ilmojen viilettyä on toki jo päästy letunpaistoonkin - kiitos kesähelteiden, pensasmustikat kypsyivät juuri sopivasti lettukauden alkuun.
.

Piha on ollut hunningolla läpi kesän, ehkä siitä suivaantuneena valkoinen puulilja Pretty Woman aukeni pinkkinä! Annan sen kuitenkin (vain tänä kesänä!) anteeksi, koska sopii Fantasian väritykseen...

Ja kuten lihavoiduista aikamääreistä voi huomata, vähän pitkissä kantimissa oli tämäkin projekti...

Kuusikko ja muita sukkia

Pah, viime vuonna valmistuneista on jäänyt yksi sukkapari kirjaamatta!

Istuin loppuvuodesta 3 päivää luennolla, mukaan piti ottaa sen verran perussukkaa monimutkaisempi malli, että selviäisin yksien sukkalankojen kuskaamisella. Malli Novitan palmikkosukka, arkistomalli keväältä 2010. Itselleni tein, langanmenekki 179 g.

Näiden myötä vuoden 2023 kokonaislangankulutus oli 3,082 kg. Niukasti tiristetty yli kolmen kilon. Aika hiljaista on ollut, eivät ole puikot kalkattaneet - eukko kyllä on, kalkattanut...
.

Alkuvuodestakaan en ihan kamalasti puikkoja heilutellut, mutta muutamat raidakkaat kuitenkin. Näissäkin iso koko (46-48), että samaa sukkaa saisi neuloa vähän pidempään... Langanmenekki yhteensä 427 g.

Korian Novita Outletista mukaan oli tarttunut pussillinen pätkävärjättyä, ajattelin kutaista sen pois ajelehtimasta. Juu, ihan oikein havainnoitu, sukkia on pariton määrä! Pussissa oli lankoja ilmeisesti ainakin kahdesta värjäyserästä, viiden sukan jälkeen pohjaväri vaihtui AIVAN eri sävyksi.

Langoista syntyi jännittäviä polkuja, joten keksinkin näille jo käyttäjät - mutta saavat odottaa jemmassa jouluun asti. Takasaumana yksinkertainen palmikko. Todennäköisesti vastaan ei kävele yksijalkaista, joten pariton sukka taitaa päätyä sytykkeeksi. Langanmenekki 401 g.

.

Töissä joutuu vaivaamaan sen verran päätään, että illat istuksii ihan mielikseen kutimen kanssa mitään ajattelematta. Taisin edellisten kanssa päästä palmikon makuun, joten samoilla ideoilla mentiin... Lyhytvartinen sivupalmikkosukka ei vaadi isommin aivoja, kunhan tarkistaa, että palmikko asettuu saman parin eri lavanlaidoille. Oransseja on kahdet, koska kerran sen unohdin... 

Sukkia putoili puikoilta tasaiseen tahtiin, väriä vain välissä vaihdoin - ja niin niistä kasvoi kokonainen kuusikko. Langanmenekki (16 pariin, koska neljä sukkaparia olen dokumentoinut jo aiemmin) 1,216 kg.

.

Joulukuusi.

.

Suopursuruosteen kourissa.

.

Iltaruskon aikaan.

Ilmassa mahdollisesti oleva pöly tai muu hiukkasmassa vaikuttaa ruskon syntyyn. (lähde: Wikipedia)

.

Purppurakuusi.

.

Pystyyn kuollut.

Lankakoriin oli kertynyt vain itselle mieluisia värejä, siksi ei ainoitakaan sinisiä tai violetteja. Näiden jälkeen tartuin virkkuukoukkuun, jotain mummomaista raportoitavaa sitten myöhemmin...

Shirley Temple on tehnyt taas valtavan määrän nuppuja!

Toivon oikein tosi viileää ja sateetonta ajanjaksoa aina juhannukseen asti, että kukkaloistosta saisi nauttia mahdollisimman pitkään!!

SULOISTA SUVEA!

Kuopio tanssi & soi

Vietettiin Pupusen kanssa viikko Kuopiossa, 54. Kuopio Dance Festival, Kuopio Tanssii ja Soi.

Erinomainen kattaus kovin erilaisia tanssiesityksiä!

Pupusen kanssa
(linkkien takaa löytyy mm. lyhyet esittelyvideot)

... ihmettelimme Puijon Tornin seinällä tanssivia naisia...
COMPANY IL POSTO VERTICAL DANCE
.

Kuva: Kuopio Tanssii ja Soi

... osallistuimme juhlagaalaan...
GENELEC-GAALA
.

Kuva: Kuopio Tanssii ja Soi

... häikäistyimme tanssillisesta akrobatiasta....

ALEXANDER VANTOURHOUT & AXEL GUÉRIN:

Trough The Grapewine

.

Kuva: Antonella Carrara

... nauroimme katketaksemme...

CRISTINA MORGANTI: Behind the light
.

Kuva: Beckett-Fonden

... lumouduimme tanssin ja musiikin kauneudesta...
KAMMERBALLETTEN

Kiitos tarjonnasta kuuluu työnantajalleni,
törsäsin nimittäin Smartum-saldoni tiketteihin.

Lisäksi festivaaliin sisältyi huikea määrä maksuttomia tapahtumia,
joita myös ahkerasti seurasimme,
erityisesti nuorten opiskelijoiden esityksiä.

.

Pupunenkin tanssi.

Ei esiintynyt, oli kurssilla.

Poissaollessamme Shirley Temple oli ehtinyt kukkaan.
Mies vakuutti, että eilen ei ollut yhtään nuppua vielä auki,

joten ensikukinnon hekumallinen hetki ei sentään mennyt sivu suun!

Päiväretki Pölkinvuoreen

 Käytiin työkavereiden kanssa pari viikkoa sitten kevätretkellä Pölkinvuorella.

Pölkinvuoren 6 hehtaarin alueella on noin 200.000 sipulikukkaa, valitettavasti just edeltävä lämmin jakso oli saanut osan jo lakastumaan. Ihailtavaa riitti siltikin!!
.

Alppiruusujakin taitaa Pölkinvuorella olla satoja. 

Vain valkoiset olivat kukassa, punasävyiset eivät olleet vielä auenneet.
.

Täytyy sanoa, että omat valkeat kukkapenkit alkoivat tuntua vähän tylsiltä!

Pitäisiköhän syksyllä väliin tuuppia vähän värikkäämpien sipuleita.

Jos ei muuten, niin myyrien iloksi...

*

Tämä EI OLE kaupallinen yhteistyö.

Pölkinvuori sijaitsee Urjalassa, Ikaalantie 105.

www.polkinvuori.com

Maata näkyvissä!

Pääsiäinen alkaa olla jo paremmalla puolella, toivotan silti (melkein myöhässä)

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ!

Palmusunnuntaina poikkesi trulleja enemmän kuin koskaan. Sillä tietty saattaa olla osuutensa, että Mies oli pihalla puuhailemassa ja huuteli kaikki raitilla rallattavat virpomaan. Tikkareita jäi, kaikki muut namuset huiskahtivat kuparipannuihin ja pikkuruisiin pärekoppiin. Nyt on tuoretta ja tervettä!!

"Maaliskuu maata näyttää, huhtikuu hulauttaa", väittää vanha kansa. Pitää ihan paikkansa, vaikka kelit ovatkin olleet varsin vaihtelevat viimeviikkoina: lunta, rakeita, vettä ja räntää, pakkasta ja lämpöasteita melkein vuoropäivinä.

Pihassa kulkuväylät ovat sulana, ja ehkä näillä lämpöasteilla kohta jo hulahtaakin. Lumien kadotessa tulee kaikenlaista yllättävää esiin. Esimerkiksi se, että kili-kalimaali ei kestä talven rasituksia...

Törröttävät pelargonivarret eivät ole kunniaksi nekään - syksyiset callunat kuivahtivat autotallissa, koskaan eivät ehtineet ruukkuihin asti.

Onneksi vielä pimenevä ilta piilottaa armollisesti roisit ruukut. Hämärä kuitenkin paljastaa kukkapenkkiin unohtuneet aurinkolamput, näyttävät todella korneilta iltapimeällä lumihangessa helottaessaan. 

Kumpi näky sitten lienee vähemmän nolottava... 

*

Pääsiäistä vietämme Imatralla. Täällä lunta on runsaammin kuin kotinurkissa vaikka varsin paljon etelämmässä ollaankin. Mies ja Pupunen humputtelevat kylpylässä, keilaradalla ja biljardipöydän äärellä, minä väännän huoneessa opinnäytetytötäni. Työrauha on taattu, toisin kuin jos pyörisimme pitkät pyhät kotinurkissa.

Iloa ja valoa päin!

Katoavaiset kommentit

Olen aika ärsyyntynyt, enemmän ehkä kuitenkin vain kummissani.

Minne kommenttini katoavat??? 

Siis ne kommentit, joita jätän muiden blogeihin?

Tätä on tapahtunut koko alkuvuoden. En ole asiaa aiemmin seurannut mitenkään systemaattisesti - olen vaan kuvitellut, että löpinäni ovat olleet jotenkin ärsyttäviä ja blogin haltija on ne poistanut, jos/kun olen myöhemmin palannut katsomaan, olenko saanut vastakommentin. Kaikki kommentit eivät nimittäin ole hävinneet, osa on ihan OK ja niihin on usein ystävällisesti jotain vastattukin.

Alkuviikon lomatunnelmissa luin kuitenkin kaikkien blogilistaani poimittujen tuoreimpia kuulumisia, valtaosaa useammankin postauksen verran ja kirjoitelin ahkerasti kommentteja, osin pitkiä horinoita. Ja nyt en löydä niistä ensimmäistäkään. Ei kai nyt ihan jokainen ole voinut pahastua pajatuksistani??

Äsken kommentoin muutamia blogeja - vain lyhyesti. Toistaiseksi ne näkyvät - vaan miten mahtaa olla muutaman tunnin päästä tai huomenna...? Pitäisikö Blogger päivittää? Miten ja mistä? Muutenkin Blogger on mielestäni mennyt huonompaan suuntaan, useat aiemmin toimineet muotoiluasetukset ovat varsin puutteellisia, epäjohdonmukaisia tai täysin kelvottomia. Ärsyttävää.

Olen toista viikkoa kesälomalla, taistelen täysin rikkaruohottuneen pihan kanssa.  Tilaisin nuppikuorman mursketta, mutta Miehellä ei ole aikaa levitellä sitä. Lisäksi odotamme palotikkaiden uudelleenasennusta (talvisten lumituhojen jäljiltä), eikä pihaa voi tukkia sorakasoilla, että asentajat pääsevät pihaan nostokoriautolla. Muutenkin piha vaatisi vähän perusteellisempia siistimistoimia: Mies tarkisti juuri jyrsijän ja raivaussahan toimivuuden, Iittalan Outletistä hain eilen järeimmät Fiskarsin oksasakset. Silti olo on jo nyt nujertunut, taistelu kotiloita ja rikkakasveja vastaan tuntuu täysin toivottomalta.

Shirley Temple kuitenkin on ilahduttanut jälleen runsaalla kukinnallaan juhannuksesta alkaen, tänä suvena täysin puhtaanvalkeana (sadekesinä Shirley vienosti punertaa).

Huomasin muuten, että viime kesän pioniloistosta en ollut laittanut tänne ensimmäistäkään kuvaan, korjataanpa vahinko - samalla tulee sävyerokin todennettua:

Edelliskesien merkkihetket:
16.6.2021

19.6.2020

?

12.6.2018

1.7.2017

14.6.2016

5.7.2015

30.6.2014

17.6.2013

30.6.2012 

17.6.2011

19.6.2010

Ekalla kesälomaviikolla pääsin ihailemaan Taidekeskus Salmelaan Asta Caplanin pioneja (Puuteria ja silkkiä III, öljy kankaalle, 2022). Siitä reissusta myöhemmin lisää...

Jaahas, taidan lähteä perkaamaan orapihlaja-aidan alustoilta parimetrisiä nokkospuskia, että Mies pääsee viikonloppuna aidanleikkaushommiin...