Muumipurkki vol. 3

 Muuminukketalosta hoksasin, että Muumikeksipurkeista on tullut uusi punakka versio.
Kuukausitolkulla etsin sitä lähi-Cittarista, ei vaan ilmestynyt keksihyllyyn!?

 .

No, löytyipä viimein - karkkihyllystä!

 Mauttomat pahvinpalaset, kekseiksi väitetyt, viskasin koirien kuivamuonasäkkiin.

Purkki majoittui ompeluhuoneeseen
 - ommeltu siellä ei tosin ole kuukausikausiin...

 .

 Tulisikohan markkinoille vielä vihreä purnukka???
Jostain syystä vain keltaisessa on järjestysnumero 2, miksiköhän?

Myös 2015 sesonkimuki "Talviuni" oli jo saatavilla, mukaan läksi sekin. Mukeja kaappiin sovitellessani tajusin, että kesämuki 2015 "Hetki rannalla" on vielä(kin) hankkimatta. Kiireen kaupalla huomenna kaupoille, toivottavasti vielä löytyy!!

.

PS. Perskutarallaa, nyt tapahtui se, mitä olen aina pelännyt! Poistin vahingossa jo julkaistun postauksen! Toissapäiväinen puolukkareissu on enää muisto vain. Hillopurkit sentään jäivät jääkaappiin! Myös kommentit ovat tallessa, näkyviin niitä ei vaan enää taida saada...



Housuhävikkiä

Ompeluhuoneen käyttöaste on huolestuttavan alhainen (se lienee sanomattakin selvää!). Ilmeni toinenkin murheen aihe: mitä ilmeisimmin sinne päätyy enemmän rompetta kuin toisesta päästä (koskaan) tulee ulos (mikä tosin sekään ei yllätä...).

Löysin nimittäin kuudet lyhentämättömät housut. Kuudet! Puoli tusinaa hautautuneita farkkuja, joita en ole osannut isommin kaivatakaan! Yhdet mustat & kahdet sinistä denimiä, kolmet puuvillaiset. Kirkkaan vihreät tarttuivat mukaan tämän kevään aletangolta, muut ovat vanhempaa perua.

Optimistisimmat ehkä iloitsevat yllättävästä vaatevaraston täydennyksestä? No, sen aikaa ovat marinoituneet, että useimmissa vyötärönauha on käsittämättömästi sikistynyt! Yhdet olivat erinomaiset, toiset käyttökelpoiset, kahdet vaativat terhakkaa vatsalihasliikehdintää kohtuullisen pitkäkestoisen rupeaman ja kahdet täysin käyttämättömät pistin suoraan kirpputorikuormaan. Iloitsen niistä istuvista!!

Nyt kun epämääräisiä kasoja (joista löytyi myös kymmenkunta pientä korjailua vaativaa paitaa, muutama napiton jakku, lyhennettävä hellemekko sekä jokunen keskeneräinen ompelus) on perattu, ajattelin sotkea huoneen uudelleen, nyt ommellen! Muutama tilkkuinen työ tekeillä...

Huollosta ilmoittivat, saumuri on nyt korjattu! Päätin toistaiseksi lykätä noutoa, saumurilla kun on pettämätön taipumus tappaa lupaava ompeluinspiraatio, kerta toisensa jälkeen...

Pistänpä taas kuviakin ompeluhuoneesta, ihan vaan jorinan jatkeeksi!

 

 

VAALIVIIKONLOPPUA ODOTELLESSA!

mini-Virkkuset

Herramunjee, meinasi iskeä paniikki tajutessani, että olin unohtanut joulun alla hankkia Muumi-minimukit 2014! (Kuva: Sokos) Tuhannen ryydloikkaa Iittalan tehtaanmyymälään - varpaat, sormet, käsivarret, jalat ja vielä silmätkin ristissä, parasta toivoen! Löytyihän niitä vielä, sain oikein kanta-asiakasalennustakin 30% (mistä tahansa yhdestä normaalihintaisesta tuotteesta).

Kannattaisi siivota ompeluhuonetta vähän useammin, niin moisia lapsuksia ei pääsisi tapahtumaan! Tai tarkemmin ajatellen: voisipa sitä ompeluhuonetta käyttääkin vähän useammin...

Siellä ne nyt ovat, ompeluhuoneen valaisimessa, edellisvuotisten seurana! 

Valaisin oli aiemmin eteisessä, mutta valoteho tuntui riittämättömältä pukeutumissessioiden lisääntyessä (miten ihmeessä kurahousut, toppahaalarit, pyöräilykypärät sun muut vaativatkin niin paljon loistetta??). Eteiseen siirrettiin Pupusen leikkihuoneen plafondi. Leikkihuoneeseen siirrettiin makuuhuoneen plafondi ja makuuhuoneeseen pillivalaisin.

Koska ompeluhuoneen kruunuun ei hyvällä tahdollakaan mahdu useampia mukeja, lienee uusi valaisinkaruselli edessä taas ensi joulun tienoossa...

VALOISAA VIIKONLOPPUA!

Krääsähylly

Juu, kuten sanottu, Miehen toiveesta siivoiltiin viime viikonloppuna (jatkuu tänäkin viikonloppuna, mutta Miehen työvuorojen vuoksi saan puurtaa yksinäni).

Siivoilu on kiertoilmaus sille, että Mies haluaisi käytellä jotain päristintä. Ja koska nietoksista johtuen metelintuottamisen mahdollisuudet rajoittuvat ensisijaisesti sisätiloihin, on välineistökin vähissä. Lähinnä akku- tai iskuporakone. Ruuvivääntimestä lähtee niin onneton surahdus, että sen voi jättää huomiotta (ja eukkohan käyttelee sitä ihan omatoimisestikin...)

Ihan melkein tätä silmällä pitäen olin säilönyt sivuvintissä valmiiksi kokoamaani Ikean Stenstorp-lautashyllykköä!! Tietäen, että Mies inhoaa Ikean "läpiporattavia" (kts. ruuvireiät) rimpuloita, en ollut aktiivisesti ehdotellut kiinnityspuuhiin ryhtymistä. Jossain vaiheessa Miehen sähkösuristelutarve kasvaa kuitenkin niin suureksi, ettei jaksa valittaa moisesta. Murahtikin vain "Taasko NÄITÄ?".

Joops, niitä! Kaksi työpöydän laatikkoa on valjastettu saumurilankojen säilytykseen, olin suunnitellut lautashyllykköä niille. Suunnitelma oli huono! Kartiot näyttivät IHAN hirveiltä hyllyssä ja tuskin olisivat siellä putoilematta pysyneetkään. Olisi ehkä kannattanut ottaa muutama malliksi mukaan shoppailureissulle...

 

Piti siis kehitellä muuta roinaa hyllyillä säilöttäväksi. Mikä olikin yllättävän vaikeaa, hyllyt ovat onnettoman kapeat (niin, vissiinkin lautasen syvyiset...). Ja käsityökirjat olivat liian korkeita tankohyllylle.

Lisäharmikseni vielä totesin, ettei hyllykön kivoja koukkuja voi hyödyntää, kun takana on magneettilistat - joita ei voi (jää karmeat reiät) eikä kannata (erittäin käytännölliset ompelukoneen läheisyydessä!) poistaa. Ja koukkujen vuoksi koko rimpulan hankin!!

EIKÄ SIINÄ VIELÄ KAKKI!! Tavaroita edestakaisin siirrellessäni olin laittanut Opiston kurssilla tekemäni reliefin tuolille odottelemaan. Tottahan toki sitten hyllyn krääsävalikoimaa pohtiessani lässäytin ahterini tuolille - ja katkaisin tekeleeltä kaulan... Arvaa harmittaako??

Alunperin olin suunnitellut lautashyllyn paikkaa ikkunan vasemmalle puolen, mutta Mies kieltäytyi kiinnittämästä - seinän sisällä kulkee sähköjohtoja juurikin näillä kohdin. Singer-lätkän sentään suostui laittamaan, sille kun riittivät pienet nupit.

Alapuolelle väriin passaava vanha lokerikko ja niin saumurikin löysi viimein paikkansa. Silloin kun ei ole käytössä. Eikä tosiaankaan turhan usein ole...

Singer-peltitaulu on vuosien takainen löytö Huuto.netistä, se oli PAKKO saada - eikä silloin ollut vielä tietoakaan mistään ompeluhuoneesta. Nallet eivät kuulu asiaan kuin turvallisuutta tuovina seuramiehinä. Magneetit ovat 16 vuodessa (muisto ekalta Oxford-reissulta) niin väsähtäneet, että eivät pysy enää edestakaisin heilahtelevassa jääkaapinovessa, mutta tässä ässä-mutkalla jaksavat vielä istuskella. Ikämiehet.

Vihreä lokerikko oli aiemmin tässä naulakon alla. Nyt siinä on Ikean Antonius-rullakko, jossa säilyttelen keskeneräisiä käsitöitä. Tai, no, ainakin osaa niistä. Hmmm, aika pientä osaa. Tason päällä Clas Ohlsonin lokerikoissa on nappi- ja helmivalikoimani. Juu-u, kaikki mahtuu näihin kahteen (ja sitä on jopa itsenikin melkein vaikea uskoa...)!

Lokerikot eivät sattumoisin mahtuneet enää viereiseen kaappiin, kun tungin sinne viimeisimmät askartelutarvikehankinnat...

Varjostimia odottaville lampunjaloille olisi uusi säilytyspaikka luvassa, kunhan vaan keksin, mitä teen jokunen viikko sitten hankitulle lokerikolle... Ja tähän askartelukaapin päälle tulee nukkekoti. Sitten joskus. Ehkä. Mahdollisesti. Voi kyllä olla, että kaapin päällinen on liian kapea. Ja todennäköisesti onkin. Mutta VOISI tulla, jos mahtuisi...

Kaapin päältä kässykirjat siirtyivät kankaidenleikkauspöydälle.

Samalla tuli pikkuisen siivoiltua paikkoja muutenkin.

Karnaluksista ostin  edellisreissulla isot muoviset lankarullien säilytyslokerot. Eivät näy nyt tässä kovin hyvin, mutta ovat tosi mieleiset! Ei varmaan kauhean perusteltu ostos kotikäyttöön, mutta mielessä kangastelikin jo Päivölän tilkkuleirit...

Taas on vähän siistinpää, kiitos Miehen patistelun!

Ja nyt taitaa hetken siistinä pysyäkin!

Tuskin kovin paljoa ehdin ennen projektin päättymistä puuhailemaan.  

 Tai mistäs sen vielä tietää...

Ompelukone kateissa!

Tai ei varsinaisesti ompelukone,
enemmänkin ompeluinspiraatio! 

 Jo pari viikkoa olen ajanaut sitä takaa pitkin nurkkia,

mutta aina se vaan jonnekin livahtaa!! 

Opiston kevätnäyttelyn patalappuryöppyä.

Ajattelin, että aloittaisin pitkän tauon jälkeen jollakin pienellä, vaikka jouluisilla patalapuilla. Mutta ei vaan homma etene!!  Ei, vaikka mitä loitsuja latelisi.

Sisko käväisi jo kesällä Veljenvaimon ja Veljenvaimonsiskon (siis Veljen Kälyn) kanssa Tallinnassa shoppailemassa. Toi tuliaisia reissultaan, soman ompelurasian Home4U:sta. Samanlaisia oli kuulemma kaupan myös äskeisillä Hulluilla Päivillä.

Tykkään kovasti!! Sopii hienosti pariksi Mäkivuotin kartanosta hankkimalleni rullatelineelle.

Ja kun passailin uutukaista ompelurasiaani viimein omalle paikalleen, innostuin siivoamaan ompeluhuonetta vähän enemmänkin.

Samalla paikan sai myös tuliainen Budapestin lentokentältä. Marsipaanitäytteiset suklaapallerot eivät olleet varsinaisia herkkunamusia, mutta kyllähän ne syötyä tuli ihan vaan rasian uuteen käyttöön saadaksen...

 

Olisi muutamia uusia suunnitelmia taas ompeluhuoneenkin varalle, toteutukseen tarvitaan kuitenkin Miestä, porakonetta ja vatupassia. Ja vähän suostuttelua...

Kaikenmoista tavaraa...

... kertyy kasoille asti...

... paikkaan jos toiseenkin...

... ja lisää tuntuu vain tulevan!

Vaan jos nyt pääsisin taas alkuun, kun nurkat ovat järjestyksessä!!??

Löytyi se puinen ompelurasia ja ompelukonekin kaiken tavaran alta...

Jospa se inspiraatiokin pääsi sieltä esiin??