Välikuvia

Vaikka vielä aika keskeneräistä onkin, en malta olla laittamatta muutamia kuvia uudesta kodista...

Tavaraahan hävitettiin oikein urakalla muuttojen yhteydessä - ja täällä päässä on sitten ostettu uutta tilalle. Ei vielä siihen keväiseen asuntoon, mihin eivät edes muutetut romppeet kunnolla mahtuneet, vaan tähän uuteen, joka on noin 30 neliötä tilavampi kuin edellinen. Ja uutta vain tarpeeseen! Tai ainakin melkein... Koitan (ihan tosissani) olla aiempaa hillitympi ja harkitsevaisempi kuluttaja.

ETEINEN

Eteisessä ei ollut naulakkoa lainkaan, siis pakollinen hankinta. Spinder Design kenkätelineen (Ellos) hankin jo edelliseen, koska pieni eteinen, paljon kenkiä ja tässä kolme tasoa, jokaiselle omansa. Valintaperusteena kiva väri - joka sitten paketista kuorittaessa paljastui täysin eri sävyksi (terra) kuin verkkosivustolla (oranssi)... En palauttanut, koska tarve. 

Tänne ajattelin hankkia sitten saman sarjan naulakon, vaan kuinkas kävikään? Ei enää valikoimassa. Viikkotolkulla etsin netistä itseä miellyttävää naulakkoa, turhaan. Joko olen kronkeli tai sitten nättejä naulakkoja ei edes suunnitella. Turvauduin tori.fi-tarjontaan. Tämä kaunokainen haettiin Taka-Töölöstä 30 euron hintaan, kuulemma 1920-30 -lukujen tienoilta. Tykkään. Henkarit ehkä vaihdan vielä mustiksi.

Eteiseen piti nimittäin hankkia myös kaappi asusteille, koiran puvuille, kauppakasseille ja muulle epämääräiselle eteisroinalle. Ikean Billy oli sopivan kapea ja ovellinen ratkaisu, jossa sokkelissa riittävä koverrus korkealle lattialistalle. Ja musta.

KEITTIÖ

Kierrätyspiste. Kuitukassissa pullot, vaaleassa pöntössä muovit, harmaassa metallit ja punaisessa kierrätyslasi. Pahvit, lehdet ja paristot säilötään lavuaarikaapissa. Valkea (aik. Pupusen pyykkisäilö) ja punainen (aik. työpaikalle työhuoneeni somisteeksi hankkimani, ihan vaan värinsä vuoksi) saivat seurakseen harmaan. Nyt olin oikeaan aikaan liikkeellä, harmaa oli nimittäin Ikean poistotuote ja muuttaessamme näitä oli jäljellä enää 5 kpl koko Suomessa. Pikainen Click&collect-tilaus ja nouto Tampereelta.

Edelliseen asuntoon ostettiin loppukesästä astianpesukone, tarjoushintaan Powerista. Sitä ei muutettu tähän asuntoon, koska täällä oli varsin siisti kone entuudestaan, hankala kuljetus kahden kerrostalon portaissa ja kytkentään olisi pitänyt tilata koneen hankintahintaan nähden kallis putkimies. Käyttämätöntä takuuta jäi 1 vuosi 9 kuukautta ja pari päivää päälle.

OLOHUONE

Ruokapöytää emme edelliseen asuntoon hankkineet, koska sellaista ei sinne mahtunut. Nyt ruokapöydälle (Kartanon Helmi, Alvettula) on kivasti tilaa. Vanhat tuolit eivät ole ihan samaa sävyä, mutta koska ei vaikutusta ruokahaluun, ei haittaa.

Vanha Pohjanmaan kalusteen divaanisohva oli liian iso edelliseen olohuoneeseen. Sille löytyi onneksi ottaja tori.fi kautta, kun ilman sai hakea. Tilalle hankittiin Furninovan Sake-sohva ja -rahi (Vepsäläinen), joka on kyllä vielä isompi kokonaisuus, mutta ei ihan niin leveä (seinämittaa vie siis vähemmän). Oikea röhnötyssohva, tässä ei vaan voi istua siististi ja asiallisesti!

No, kotona sitten huomattiin, että sohva on ihan liian matala! Kaksimetrisen Miehen ja vasenpolvivaivaisen eukon oli tosi hankala nousta sohvalta. Koivet vaihtoon!! (Sohvan siis, notkeampaa polvea en taida ihan pian saada.) Lisäkorkeutta saatiin 13 cm Ikean Burfjord -tammijaloilla (20 cm, myös poistotuote). Jos joskus jaksaisi hioa, voisi sävyttää vähän tummemmiksi... (Muuten, se vanha sohva olisi tietty ollut oikein sopivan kokoinen tähän huoneistoon, mutta mennyt mikä mennyt.)

Myös TV uusittiin, vanha (oikeasti ei kovin vanha) ei toiminut tässä asunnossa. Tellu siirtyi mökille, jossa oikeasti vanha oli pimennyt HD-siirtymän myötä. Koska Mies halusi nähdä Latelan Laurin hurjat suunnitelmat, haettiin uusi kiireellä Powerista. Uusikaan ei toiminut. Pupunen hoksasi, että tv-pistorasia oli johdotettu toiseen pistorasiaan, jossa tv-töpseli löysästi kiinni... Kevyt ranneliike ratkaisi polttavan ongelman, turha ostos sen sijaan harmitti Miestä aika tavalla. Mutta Late ja Sarkku nähtiin, mikä tietty tärkeintä!

MAKUUHUONE

Makuuhuoneeseen ei ole tarvinnut hankkia mitään uutta. Pyykkisäkin (Åhléns, Tukholma) ostin Pupuselle korvaamaan keittiöön siirtynyttä pönttöä, päätyi kuitenkin tänne. Melkein uusi on myös kuvan matto - paukuttelin sen noin 40 vuotta sitten, mutta nyt se pääsi ensimmäisen kerran lattialle!

TYÖHUONE

(Haaleat kohdat eivät ole kulumaa vaan aamuauringon heijastusta. 😎 )

Työhuone on todella tilava, liiankin. Ovensuussa olisi oiva paikka nojatuolille, arvelin, oli sitten käyttöä tai ei. Ehkä ei? Selasin taas ahkerasti netissä huonekaluliikkeiden tarjontaa. Löysin kivoja ja nättejä, mutta ihan kamalan matalia - vaikkei tuolille kovin paljon käyttöä olisikaan, voisi se sentään (vahingosta viisastuneena!) olla sellainen, että pattipolvilla pääsisi ponnistamaan ylös!? Kierrätyskeskuksessa (Kiertotie) silmiin osui todella siisti Askon Harlekiini ja kun sattui vielä olemaan -50% -aleviikko kaikista sohvista ja nojatuoleista, lähti satasella mukaani.

Mainio löytö, olen nimittäin tykästynyt tähän Markku Pakkasen suunnittelemaan malliin jo 1990-luvulla, mutta kovan hinnan vuoksi en ole koskaan raaskinut investoida. Puuosat ovat vähän vaaleat muuhun sisustukseen, mutta työhuoneessa on myös melkein saman sävyisiä isosetävainaan vanhoja Billnäs-kalusteita. Ja tuolille on ollut myös käyttöä! Kevyt (11 kg) nostaa olohuoneen puolelle, jos/kun käy "virallisempia" vieraita. Anoppi ainakin tykkäsi.

NUORIHERRA PUPUSEN HUONE

Pupunen sai uuden työpöydän ja laatikoston (Ikea), mutta näyttävät juuri nyt sen verran "kuormittuneilta", että otankin kuvaan vain uudet kitaratelineet (Clas Ohlsson). Lattiatilaa on niin vähän, että lattiatelineet korvattiin näillä - todennäköisesti kitarat muutoksen myötä myös pölyyntyvät vähemmän...

WC:t

Ei uushankintoja. Emalisen WC-kyltin olen hankkinut joltain ulkomaan rautakauppareissulta ennen Pupusta, pääsi sekin viimein käyttöön.

Kunhan saamme joulua esiin ja tauluja seinille (ja ne verhot...), laitan uutta kuvakavalkadia. Siihen asti

ILOISIA JOULUVALMISTELUJA!

PS. Ai että mikä on koristetyynynpäällisten tilanne?
No, kirpparilla myin toistasataa tyynynpäällistä...
Ai että onko jo hankittu kasapäin uusia? No, ei!!

Ihan vaan sohvalla nyt olevat, Prisman alelaarista...

Kuudes muutto vuoden sisään

No niin, huushollin tavarat on nyt siirretty uuteen osoitteeseen. Varsinaisesti ei voi sanoa, että olisimme vielä asettuneet taloksi...

Viikko sitten lauantaina meillä oli riuskaa muuttoapua ja homma saatiin pulkkaan liki kertarykäisyllä. Sunnuntaiaamuna kuvailin kaaosta...

Tervetuloa!

Ulko-ovelta lähtee käytävä Pupusen huoneen suuntaan.

... missä ekan yön jälkeen...

... näyttää melkein tavalliselta Pupusen järjestykseltä!

Keittiö on ihanan väljä...

... vaikkei tänne ruokapöytää ehkä sovitellakaan...

... koska olen suunnitellut sitä olohuoneen puolelle.

Olohuoneen toiseen päätyyn...

... olen suunnitellut sohvaryhmän paikkaa.

Ei siis ole jäämässä näille sijoilleen.

Keittiön ovea vastapäätä aukeavat pariovet...

... työhuoneeseen.

Tänne meinaan värkätä työpisteen Miehelle kuin etätyöpisteen itsellenikin.

Makuuhuoneeseen mentäessä on ensin "komerovälikkö"...

... jonka ansiosta makkari tuntuu tosi yksityiseltä.

Eka yö uudessa kodissa.

Jos kauhistelette kaaosta, tämä ei ole vielä mitään!

Lauantai-illan hämärtyessä muuttomiehet pakkasivat viimeisen kuorman, kellarikomeron sisällön, valmiiksi pakettiautoon odottamaan aamua. Mies ja Pupunen tyhjensivät kuorman vasta aamulla. Isoon kellarikomeroon, joka on täynnä Antonius-hyllyjärjestelmää täpötäysine laatikoineen, mahtuu uskomattoman paljon tavaraa!! Ja kaikki siis rontattiin asuntoon, minne vaan sattuivat mahtumaan - ja tänne ne myös jäävät!!!

Tässäkin talossa on toki "kellarikomero", siis ullakkovarasto. Kävin katsomassa. Näytti just siltä, että siellä asustaa lepakoita, riehuu oravia, pesii merikotkia ja jossain nurkassa takuuvarmasti lymyää vielä pieni silkkikarvainen hiirulainenkin. Oikeasti ihan siisti, mutta ei vaan houkuta. Pitää siis keksiä luovia säilytysratkaisuja asuntoon...

Sunnuntai-iltana Mies palautti vuokrapakun. Monta kuormaa sillä kuskattiin, mutta koska muuttomatkaa oli vain 400 metriä, kilometrejä auton mittariin karttui 12. Vaikka muuttomatka oli lyhyt ja tavaraakin merkittävästi vähemmän kuin keväällä omakotitaloa tyhjennettäessä, tuntui muutto raskaammalta. Ehkä jo vähän muuttoväsymystäkin, mutta isoimmin taisi johtua aikapaineesta: keväällä muuttoa tehtiin kuukauden ajan, nyt koko homma rykäistiin yhden viikonlopun aikana. 

Viikko on nyt asuttu uutta asuntoa. Osan viikkoa olin työpaikkakunnalla, osin tein kotona etätöitä. Ihan kamalan paljon en siis ole vielä ehtinyt muuttolaatikoita purkamaan, mutta onneksi tiedän jotakuinkin täsmällisesti, mistä mikäkin tavara löytyy!

Olen toiveikas, ehkä jo parin viikon kuluttua pääsen ikkunaverhojen ompeluun! 

Hei, me muutetaan!

Tapanani on toistaa itseäni: villasukkia samalla mallilla tusinoittain, pipoja, tilkkutöitä, antiikkinalleja...

Ja ilmeisesti myös muuttoja...?

Viimeiseen vajaaseen vuoteen mahtuu VIISI muuttoa (omakotitalosta kahteen osoitteeseen + Miehen työasunnon tyhjentäminen maalis-huhtikuussa, omasta väliaikaisesta työasunnostani luovuin Pupusen rippiäisten jälkeen heinäkuussa). 

Olen viime syksystä alkaen (kun Miehelle hankittiin työasunto Helsingistä ja tehtiin se ihan ensimmäinen muutto) kantanut tavaraa kirpputorille, Miehen arvion mukaan parin pakettiautollisen verran. Tori.fi:ssä kauppaa on käyty isompikokoisista tavaroista melkein yhtä pitkään, pari pakettiatollista varmaan sitäkin. Lisäksi kassikaupalla vaatteita ja kankaita & säkeittäin tyynyjä tekstiilikierrätykseen, laatikkotolkulla kirjoja kierrätyskeskukseen, pari telkkaria SER-pisteelle. Ja talon ostanut pariskunta lunasti myös aika paljon isoja kodinkoneita ja huonekaluja kauppoja hierottaessa, mikä oli kyllä erittäin huojentavaa - varmasti myös tavaraa kantaneiden muuttomiesten mielestä. 

No, uudessa osoitteessa olemme täyttäneet jo kaksi kellarikomeroa (tosin toinen pullistelee vain tyhjistä muuttolaatikoista). Myyneet jo kerran Helsingin päähän kannettua tavaraa tori.fi:ssä ja kirpputorilla. Työpaikallani on edelleenkin varastoituna huonekaluja, (kokoamaton) nukkekoti, kankaita, posliinia... 

Täällä uudessa asunnossa muuttolaatikoita on edelleen purkamatta, yksikään taulu ei ole vielä seinällä. Kaappitilaa on liian vähän. Seinätilaa on liian vähän. Tavaraa on liikaa. Tavaraa on ihan liikaa, edelleen.

Tauluista en luovu!

Muuta tavaraa seulotaan yhä ja laitetaan kiertoon.

Keväällä, kun muuttoa alettiin suunnitella, tähtäimessäni oli muuan tietty talo tältä alueelta. Punatiilinen, rakennusvuosi 1900, paksut seinät, korkeat huoneet, leveät ikkunalaudat, osasta asunnoista merinäköala. No, eipä siinä ollut huoneistoja tyhjillään silloin kun muutto alkoi olla ajankohtainen. Ylipäätään talosta vapautuu asuntoja ani harvoin, isoja asuntoja vielä harvemmin.

Muutama viikko sitten Koiran kanssa aamukävelyllä lampsittiin ihan nurkilla. Kotiin palattua päätin tarkistaa, olisiko asuntoja nyt tarjolla. No kyllä! Sovin näytön ensimmäiseen mahdolliseen ajankohtaan huoneiston vapauduttua. Mies onneksi ehti mukaan - ja tykkäsi myös. Vuokrasopimusta ei ole vielä tehty, mutta asunto on korvamerkitty meille. 

Onneksi ihan kaikkea ei ole vielä purettu. Ja mikä on purettu, on vain summamutikassa lykitty kaappeihin, mistä vain tyhjiä kolosia on löytynyt - järjestellä ehtii sitten ajan kanssa myöhemminkin. Niin myöhä ei vielä ole ollut.

Kannan kohta tyhjät muuttolaatikot kellarikomerosta taas käyttöön... 

Alkaa helpottaa

Hei-hupsan, onpahan taas tovi jos toinenkin vierahtänyt sitten edellisen postauksen!

MUTTA hei, viimein alkaa helpottaa (ennen seuraavia rutistuksia)!

Talo piti saada tyhjäksi Aprillipäivään mennessä - viimeisenä iltana (yönä) pesin pannuhuoneen lattiaa vielä 02 maissa ja tasan 03 kanniskelin melkein viimeisiä tavaroita autoon ja kurvailin vuokrakaksioon. En jaksanut yöllä enää tyhjentää kotturaa, laitoin kellon soittamaan 06 ja herättelin Pupusen kantoavukseni. Sen jälkeen vielä kaksi kuormallista, toinen kaksioon, toinen tekstiilikierrätykseen. HURRAA, talo tyhjä ja luovutuskunnossa - jätin avaimet ja villasukkatervehdyksen keittiön pöydälle ja suljin oven perässäni viimeisen kerran. 

Edellisen viikon pidin palkatonta vapaata, ilman sitä ei valmista olisi tullutkaan. Muuttoa tein tietty yksin, Mieshän on viikot töissä Helsingissä ja Pupunen päivät koulussa, illat harrastamassa.

Kuten arvata saattaa, vuokrakaksio oli aika täynnä tavaraa! Laitoin Miehelle valokuvia, sanoi asunnon muistuttavan pultsarimajaa. Seulon tavaraa edelleen: osa siirtyy vielä Helsinkiin, loput kannan pikkuhiljaa kirpputorille. Onneksi pääsimme kaikista isoista huonekaluista eroon tori.fi:n kautta (mm. ruokapöytä, useita tuoleja, umpipuinen astiakaappi, Fatboy & rock'n'roll-jalusta, puutarhakalusteet, varastohyllyt, kristallikruunu, pärisevät puutarhahärvelit, moottorisahat jne.) ja onneksi uusi omistaja osti painavimmat (mm. pyykinpesukone, kuivausrumpu, pakastin jne.) ja onneksi naapuri halusi ostaa lumilingon (ja sai kaupantekijäiseksi kasan muutakin autotallirompetta) ja onneksi Appiukko tuli hakemaan peräkärrykuorman (lapioita, kirveitä ja muuta puutarhakamaa) mökille ja onneksi Ukrainan humanitaarisen avun -keräyspisteet avautuivat juuri sopivasti (Mies vei sinne kasakaupalla jälleenrakennustyöhön käypää tarviketta).

MUTTA hei, sauna on jo ihan oikeassa käyttötarkoituksessaan! Olin tosi iloinen, kun lauteet alkoivat pilkottaa!!

No, samanaikaisesti, Aprillipäivänä, työnantajani (työllisyydenhoidon yhdistys) avasi kierrätyskeskuksen paikkakunnalla uudelleen - työllisyysalueuudistuksen myötä kaupunki oli lopettanut toiminnan vuoden vaihteessa. Päätös käynnistämisestä tehtiin 18.3. ja parissa viikossa rekrytoin ja perehdytin 8 työntekijää, hankittiin kassajärjestelmä, työvaatteet, suunniteltiin aloituskampanja, markkinointi jne. jne. Onneksi minulla on aivan erinomainen työpari, muuten olisi pää hajonnut...

Opinnotkin olivat aika hektisessä vaiheessa juuri tuolloin: työnohjaajaopintojen lähipäivät ja käytännön harjoittelut sekä opettajaopintojen viimeiset opetusharjoittelupäivät ja tehtäväpalautukset osuivat samaan saumaan. 

MUTTA hei, ensi viikon perjantaina juhlitaan valmistumistani ammatilliseksi opettajaksi (HAMK). Pupunen tulee kanssani päätösjuhlaan, sen jälkeen suuntaamme kahden ruhtinaalliselle juhlalounaalle (Mieshän on töissä). Työnohjaajaopintojen päättötyön teen kesän aikana, koulutus jatkuu vielä syksyllä ja ryhmämme valmistuu jouluksi.

Helsingissä olen ehtinyt käydä noin joka toinen viikonloppu (noin joka toinen viikonloppu on ollut Pupusen kenraaliharjoituksia ja esiintymisiä: konsertteja, teatteriproduktioita ja tanssitapahtumia). Eli Helsingin uusi asunto on sekin vielä aika keskeneräinen. Lisäksi todettiin, että vanha sohva ja sohvapöytä ovat aivan liian isoja olohuoneeseen (myydään tori.fi:ssä ja hankitaan pienemmät, kunhan keritään), ruokapöytä puuttuu vielä tyystin ja tavarat hakevat vielä paikkojaan. Tauluja on paljon enemmän kuin seinätilaa. Mutta kyllä se siitä, ajan kanssa.

Olen irtisanonut vuokrakaksiomme, se pitää saada tyhjäksi heinäkuun puoliväliin mennessä. Koska Helsingin asunto on jo täynnä, kaikesta kaksioon rontatusta lopusta tavarasta (jota siis edelleenkin riittää ihan huomattavia määriä...) on päästävä sujuvasti eroon. Tavoitteena on, että vain vaatteet ja astiat (ja Koira) siirtyvät Helsinkiin. Ja niidenkin kanssa saa tehdä kyllä parikin reissua, koska kummankaan autossa ei ole vetokoukkua (peräkärry kyllä olisi, siitäkin pitäisi vielä hankkiutua eroon).

MUTTA hei, ettei homma olisi liian helppo, ennen sitä kaksiossa järjestetään Pupusen rippijuhlat! Pupunen rippileireilee juhannuksen jälkeen, konfirmaatio on kesäkuun lopulla. Ja koska kirkko täällä ja Helsinki kaukana (150 km suuntaansa), niin tämä on - kaikesta huolimatta - helpoin ratkaisu.

MUTTA hei, ennen sitä ajelen muutamaan kertaan Kuopioon! Pupunen menee jälleen Kuopio Tanssii ja Soi -poikaleirille ja kuskaan mennen, tullen. Varasin tähän muutamia ylimääräisiä päiviä molempiin päihin, miniloma muuttohässäkästä hivenen stressaantuneelle Koiralle. Ja eukolle. Mieshän on töissä...

PS. VINKKI: Poikaleiriläiset esiintyvät Juhlagaalassa Kenneth Kvarnströmin rakastetussa Carmen?! -nykytanssiesityksessä. Näytöksiä on kaksi, perjantaina 13.6. ja lauantaina 14.6.

MUTTA hei, vaikka kaksio irtisanotaan, se ei merkitse sitä etten jatkossakin näillä nurkilla notkuisi. Työsuhdettani jatketaan vielä vuoden loppuun asti (olisi jatkettu pidemmällekin, mutta itse pistin tuon takarajaksi). Sitä en vielä tiedä, missä majoitun kesäloman jälkeen elokuussa. Mutta eiköhän sekin vielä selviä...

Kuvan sukista näkyy kevään kiireet: emännän sukat kutaisin tammikuun työnohjaajakoulutuksen lähijaksolla, isännän sukat sain melkein valmiiksi maaliskuun lähijaksolla. Viimeisenä yönä (klo 03-06 välillä) ennen avainten luovutusta kärki tikuteltiin nopeasti yksiväriseksi, lankojen päättelyyn menikin sitten vähän pidempään...

MUTTA hei, kohta aion taas ehtiä neuloakin jotain. Kunhan löydän villalankani...

EDIT 2.6. klo 9:05

Selvyyden vuoksi mainittakoon - etten antaisi väärää kuvaa - varsinainen muutto Helsinkiin tapahtui maaliskuun ensimmäisenä ja viimeisenä viikonloppuna, kiinteistövälitysfirman isolla pakettiautolla. Kaksi keikkaa kumpanakin viikonloppuna, siis neljä täpötäyttä kuormaa. Ja niissä siirtymissä meillä oli kyllä ihan muuttoapua mukana! Mutta siis se kaikki muu sälä, noin 2/3 koko huushollin järkyttävästä tavarapaljoudesta jäi enempi-vähempi meitsin kontolle. Ja toki Mies auttoi, aina kun (noin joka toinen viikonloppu) oli kaksiossamme patjamajoituksessa. 😊

Tilanne päällä...

Ihan vaan nopeana tilannetiedotuksena: hengissä ollaan, tilanne päällä.

Tavaraa siirtyy ihan päivittäin paikasta toiseen.

Lajittelua, pakkaamista, purkamista, tätä piisaa!!

Palataan asiaan, kun tölli saatu tyhjäksi.

Kaksi viikkoa aikaa, paljon on vielä pakattavaa...

Luukut

No niin, muuttoprojekti etenee...

Vuokra-asunto Helsingistä on hankittu!

Neliö liki Miehen työpaikkaa. Ihan toista asuntoa kävimme Pupusen kanssa eilen katsomassa; isompaa, jossa kaksi vesiklosettia ja isompi parveke. Kolmas kerros hissittömässä talossa ja aika kulahtanut suihkuhuone saivat päätymään tähän kakkosvaihtoehtoon. Vain yhdet portaat vanhenevalle koiralle (ja akalle), valoisuus ja hiljattain remontoitu kylppäri saivat vaa'an kallistumaan pienemmän eduksi. Eli paras tällä aikataululla tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Hirvittää kuitenkin neliöiden ja säilytystilan vähäisyys, lähtökohtaisesti vain joka kolmannen tavaran voi kuvitella mahtuvan näihin neliöihin, asunnon koko kun on vain noin kolmannes nykyisestä... Mutta ehkä on ihan hyvä karsia tavaraa ja keskittyä vain oleelliseen...?
.

Makuuhuoneiden ikkunoista näkyy parkkipaikka, olohuoneen puolella on männikköä. Hyviä lenkkimaastoja lähtee kuitenkin ihan etuovelta ja merenrantaan on vain puolisen kilometriä. Se talo, josta haaveilen meidän saavan vielä joskus asunnon, sijaitsee alle 100 metrin päässä rantaviivasta, mutta siinä oli nyt vapaana vain yksiö...

Mies mötköttää täällä yksinään kesän alkuun asti. Ainakin kesän alkuun asti, koska meitsin työt jatkuvat kuitenkin näillä nurkilla syksyyn, kenties pidempäänkin. Pupunen oletettavasti sukkuloi kesälomallaan kahden paikan väliä, mutta kevään köllöttää kanssani kaksiossa.

*

Vuokra-asunto kotikulmilta on hankittu!

Kaksio kylän keskustassa. Hissillinen talo, mikä olikin painavana valintakriteerinä, koska tavaraa siirrellään lyhyellä ajanjaksolla suuntaan ja toiseenkin. Oletettavasti kesän lopulla luovumme tästä ja muutamme pysyvästi Helsinkiin (ilman muuttokuormaa).

.

Pupuselle oma kamari, minä köllötän olohuoneen puolella. Saunasta ja isosta vaatehuoneesta plussaa, parvekkeen puutteesta miinus. Tämäkin paras tällä aikataululla tarjolla olevista vaihtoehdoista.

Maisema ei ole kummoinen, mutta työpaikalle on matkaa vain 130 m. Pupusen koulumatka fillarilla kestää 9 min (2 km), mutta skeittiparkille vain 4 min (950 m) - jälkimmäinen painoi Pupusen vaakakupissa ensimmäistä enemmän. 😜 

Molempiin luukkuihin avaimet saadaan tämän kuun viimeisenä päivänä. Tämän töllin tyhjentämiseen aikaa jää tasan kuukausi - siihen onneksi sisältyy viisi viikonloppua!!

Huh-heijaa, jatkan pakkaamista...