Touhua ja töminää

Luin viikolla artikkelin, tutkimuksesta kiitollisuudesta. Sinänsä yllättävää ei ollut tieto että kiitolliset ihmiset elävät pitempään. Mutta tutkimuksessa oli myös selvitetty mistä kiitollisuus koostuu. 10% johtuu elämäntilanteesta, iästä, varallisuudesta ja terveydestä. 50% on perittyä ja 40% ihminen voi vaikuttaa itse. Vain 10% vaikuttaa siis olosuhteemme kiitollisuuteen. Eli raha ei tuo onnea ja tyytyväisyyttä. 50% perittyä. En usko että tuolla perityllä tarkoitetaan ihan geneettistä perintöä vaikka kyllähän sitäkin varmasti on. Minut äitinä se saa miettimään, kuinka paljon käytökselläni vaikuta lasteni elämän asenteeseen. Jos minä lisään omaa kiitollisuuttani (40% osuutta) niin lapsillani on enemmän perittävää :) Mitä suurempi Jumala minulla on, sitä kiitollisempi olen. Jos mielestäni niin isot kuin pienet asia elämässäni, niin hyvässä kuin pahassa, ovat Jumalan vaikutusta ja tunnustan hänen valtasuuruutensa, minun on helpompi olla kiitollinen. Onko puolillaan oleva kuppi mielestä...

Joka korkeimman suojassa istuu. Ps 91 Joka korkeimman suojassa istuu, kaikkivaltiaan varjossa yöpyy, sanoo hän: Herra on minun linnani, turvapaikka ja Jumalani. Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee. Sinut päästää Hän pois paulasta, sulillansa Hän sua suojelee. Alla siipiensä olet turvassa, kilpi on uskollisuutensa. Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee. Ethän pelkää sä yön kauhuja, et ruttoa, kulkutautia. Tuhat kaatukoon vain sinun sivultasi, ei se järkyttää voi rauhaasi. Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana, hänen luonaan mun sieluni on turvassa. Pelko pois pakenee, sydän rauhan jo saa, käsi Herran kun mua suojelee. Enkelvartio käy teilläsi, ettei jalkasi loukkaantuisi. Kädet rakkahat kantavat suojaten yli kuilujen vaarallisten. Tahdon ain´ asustaa Herran suojaamana,...

Tästä oli pakko pysähtyä ottamaan kuva. Onneksi mies jo ymmärtää ;) Tämä postaus on kirjasta: Pilkahduksia näkymättömästä , Päivä 2005 Älä menetä ihmeitä Isällä oli se tietty ilme. Panu rakasti isän improvisoitua juhlintaa. Isä saattoi herättää lapset keskellä yötä, kääriä heidät vanhoihin makuupusseihin ja viedä takapihalle katselemaan meteoriparvea. Hän saattoi keskeyttää illallisen auringonlaskun takia tai sulkea television, jotta saisi kaikkien huomion keskittymään vuorien yllä välähteleviin salamoihin. Hän saattoi pysäyttää perheen kävelyretkellä katsellakseen muurahaisia, jotka kantoivat jonossa itseään kolme kertaa suurempia lehtiä polun ylitse. Mutta olipa kyseessä mikä tahansa luonnon ihme, aina isä sanoi saman asian - “Kiitos, Jumala!” Kun pysähtyy antamaan arvoa taideteokselle museossa, se on luonnollinen reaktio luovuuteen ja kauneuteen. Niin on sekin, että pysähtyy antamaan arvoa Jumalan tekemälle uskomattomalle maailmalle. Hänen kätensä työt näkyvät kaikkialla. Mikset tä...