Kieroilua kuudetta kertaa

Tämän vuoden Kierot puikot -neuleretriitti järjestettiin Iisalmessa Haapaniemen matkailun tiloissa 21.-23.4.2017. Hauskaa piisasi kurssien ja vapaan neulomisen puitteissa. Ruoka oli hyvää talon puolesta ja erikoisimpia ruokavaliotoiveitakin noudatettiin kiitettävästi. Puitteita voi kyllä suositella muillekin! Omaksi ristikseni otin apuemoilun, eli käytännössä kahvi- ja herkkupuolen hoitamisen yhdessä toisen apuemon kanssa. Ja hyvinhän se taas sujui, jo vanhasta tottumuksesta. Katastrofi, eli mahatauti meinasi kaataa retriitin ajaksi sängynpohjalle, mutta sekin tuli onneksi sen verran ajoissa että ehti menemään ohi ennen retriittiä.

Lauantaina osallistuin Christa Beckerin pitsikurssille, jossa saimme todella yksityiskohtaista tietoa erilaisista pitsityypeistä, pitsien historiasta ja erilaisten pitsitekniikoiden neulomisesta, kuten esimerkiksi nyppyjen. Kurssilta saimme mukaamme paksun opuksen, joka kuulema oli vain osa Christan keräämää aineistoa. Lisäkursseihin piisaa siis aiheita. Tämäkään ei ollut mikään aloittelijoiden kurssi ja jos lisäkursseja jossakin pidetään, osallistun ehdottomasti. Kurssi auttoi jonkinverran poistamaan ennakkoluuloja ohuen langan ja pitsin neulomiseen liittyen, vaikka mitään salamarakastumista ei tapahtunut.

Neulottuja nyppyjä ja true lace pitsiä, jossa kavennetaan ja lisäillään myös työn nurjalla puolella

Mallineuleita kurssilta

Pitsikurssin lisäksi osallistuin Kässäkerho Pom pomin Liinun ohjaamalle Sock blank -kurssille, jossa maalasimme Emo tuotteen nestemäisillä väreillä valmiita Sock blank -pohjia. Tämä oli ihan äärettömän kivaa ja ispiroivaa. Voisipa sitä joskus osallistua moiselle kurssille uudelleenkin. Instagramin puolelle postasinkin jo aloituskuvan sukista, joita ryhdyin tästä neulomaan. Tämä on semmoista hommaa, jota on kiva tehdä toisen valmistelemissa olosuhteissa. Kotona en meinannut näitä rueta värjäämään.

Kuviot saatiin aikaan pensseleillä ja erikokoisilla töpöttimillä

Minä villiinnyin maalaamaan sydämmiä ja nimesin työni kuvaavasti; "perhosia vatsassa"

Naapuri maalasi hattararäsymattoa, vai miten se nyt meni

Retriitin lankahankinnat kokonaisuudessaan: Sock blank, 4 vyyhtiä Puffalan peruspuffaa takkiin, 1 KVG:n merinocable lankalotosta ja kaksi Kässäkerho Pom pomin merinosingleä

Käykääs katsomassa myös Neulistin blogissa retriittitunnelmia!(klik)

Pata porisee

On jokakesäisen kasvivärjäyspostauksen aika. Tällä kertaa ei värjätty lupiinilla (niin kuin kahtena edellisenä kesänä), vaan krappijauheella ja raparperinlehdillä. Vaihtelu virkistää, kiitos Mirkan joka ensikertalaisena sai päättää tämän vuoden keitoksista. Jos minä olisin saanut päättää, olisin pysähtynyt (taas) laiskana matkan varrelle repimään lupiininkukkia ojanpenkalta. Ensikerralla pitää kyllä kokeilla taas jotakin muuta, sen verran jännää värjääminen on uusien liemien parissa. Raparperi ei muistaakseni saanut seurakseen mitään sen kummempaa, kuin vettä ja itsensä. Krappiliemessä oli seassa alunaa ja uipas siellä vähän ruosteista rautalanganpätkääkin. Krappiliemestä sain itse langat päävärjäyksessä ja sitten yhden vyyhdin vielä jälkivärissä.

Mitä? Kasvivärjäystä krapilla ja raparperinlehdillä

Värjätyt langat: Sandnesgarn Lanett Babyull, mysteerisekoitelanka ja vaaleanharmaa Regia 4- fädig

Punaisessa padassa keiteltiin krappia ja alunaa

Ensimmäinen liemi oli todella tummaa ja väriä piisasi ainakin 4 jälkivärjäykseen ensimmäisen satsin jälkeen

Samassa liemessä keitettyjä eri lankalaatuja

Kota- padassa porisi raparperiliemi

Tummanharmaa lankapohja oli hyvä tähän liemeen, harmaan ansiosta sain hämmästyttävän tummaa vihreää, kun vertaa valkoisiin lankapohjiin. Raparperiliemessä oli ehkä hiukan liian paljon lankaa, minkä takia värjäystulos oli aika vaisu

1.vas: Mysteerisekoitelanka, joka on ehkä villä/silkki/bambu- sekoitetta, värjätty raparperissä. 2. ja 3..vas: Sama lankapohja molemmissa valkoinen Lanett krappiliemessä ja oikeanpuoleinen värjätty raparperiliemessä. 4. ja 5. vas: Ensimmäinen värjätty krapin jälkiliemessä ja toinen ensimmäisessä erässä, molemmat toisensävyistä valkoista lanettia, kuin edelliset. 6. ja 7. vas: vaaleanharmaata Regiaa raparperiliemessä värjättynä.

Näistä jotkut ovatkin nähneet tuotosta jo instgramin puolella...

Kot, kot... :D

Nämä tyypit olivat niin hauskoja tänäkin kesänä, että pakkohan niitä oli kuvata. Tämän kuvan herra taisi olla maatiaskukko, en muista rotua tarkemmin (saattaa tämä olla kanakin) ;)

Ensiviikonloppu vietetäänkin sitten Jyväskylässä neulefestareilla, josta saatte todennäköisesti nähdä kuvia, jos muistan niitä ottaa. Hovikuvaajaksi en lupautunut, sillä aion myös nauttia festareista. Ottakoot paremmat kuvaajat enemmän niitä kuvia. Minä räpsin, kun siltä tuntuu... Ja toivottavasti neulon ja paljon.

Liemessä

Viime lauantaina värjäiltiin erään kanallisen ja tanskandogillisen neulojan kotosalla. Kivaa oli, ehkä senkin vuoksi koska emäntä hoiti värjäyspadan lämmityksen ja Hanna padan hämmennyksen, vaikka ei alkutietojen mukaan aikonut värjätä. Samalla meillä oli nyyttäri muotoinen neuletapaaminen, jonne leivoin mustikkapiirakan.

Lupiinin kukkia kyykittiin ojanpenkalta pussinpohjalle ja autonkyytiin. Perillä kukkaset nakattiin heti pataan poritsemaan. Puretteena toimi pelkästään aluna, jos minulla nyt meni termit oikein. Vaikka lupiinin kukissa oli voimakas sinivioletti väri, lopputulos oli aika vaalean vihreä. Parhaiten väriä otti 7- veljestä, omat Vilma ja emännältä saatu Norjan villa eivät ottaneet väriä mitenkään päätähuimaavasti.

Mitä: Kasvivärjäystä lupiinin sinivioleteilla kukkaosilla, 

itse värjäsin Vilmaa ja vanhaa Norjan villaa

Missä: Altocumuluksen luona neuletapaamisen yhteydessä

Fiilis: Ihan kiva väri, vaikka niiltä kukilta odotti kyllä vähän voimakkaampaa sävyä

Värjäyksen alussa

Seiskapeikko imee väriä kuin sieni muihin verrattuna

Lopputulos, vasemmalle Vilma ja kaksi oikean puoleista ovat Norjan villaa

Tässä kuvassa väri näkyy vähän paremmin

Kot, kot sanoo kana ja kukko tykkää kiekua ihan muutenkin vaan, eikä ainoastaan aamuisin...

Taidetta padassa

Neuloin pakkaspäivien lämmikkeeksi pipon Dropsin Nepalista, jota sain pikkujoulupaketista. Viimeinkin onnistuin koon kanssa sen verran hyvin, että pystyn jopa käyttämään neulomustani. Olen niin erinomainen neulomaan liian pieniä hattuja, noh jossakinhan sitä on oltava hyvä!

Mää niin tykkään nuista palmikoista! Kuva: Sanna Lappalainen

Kuva: Sanna Lappalainen

Kuva: Sanna Lappalainen

 

Ellen

Ohje: Ellen by Hanna- Kaisa Hämäläinen, Pipo on pääasia- kirjasta

Lanka: Dropsin Nepal 2 kerää, luonnonvalkoista 

Puikot: 4,5mm knit pron pyöröt 100cm kaapelilla (magic looppaan myös pipot)

Fiilis: Jee kerrankin onnistuin, nyt vaan näyttää että tämän talven pakkaset ovat ohi...

Huom!: Neuloin vähän löysempää pintaa, kuin mitä ohjeessa käskettiin. Lisäksi tein yhden ekstra palmikkomallikerran, jotta sain tarpeeksi ison pipon aikaiseksi.

Pata, pata porisee! Tili, tili tom!

Neule kuvausten merkeissä tänään on hämmennelty myös värjäyskattiloita. Ettepäs arvaakaan minkälainen taidetekstiili näistä neulekoneella neulotuista pötkylöistä on tulossa!

Keltaista ja vihreää...

Punaista ja sinistä...

Oranssia ja vihreää...

Siellä se lilluu liemessä!