Näytetään tekstit, joissa on tunniste Verdon. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Verdon. Näytä kaikki tekstit

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Numeropeli / John Verdon

Lähdin lukemaan Numeropeliä vähän kaksijakoisin tunnelmin. Olen nokkelien dekkarien ystävä, aina valmis uusiin tuttavuuksiin, mutta toisaalta olen usein polttanut siipeni näissä paljon mainostetuissa uutuusdekkareissa. Numeropeli alkoikin vähän epävarmasti mutta kakkos-osassa kirja todella pyörähti käyntiin ja sitten olinkin jo myyty...

Numeropeli Dave Guerneystä, eläkkeelle jääneestä etsivästä, joka aikoinaan on ratkonut joukon visaisia juttuja. Nyt Dave asuu vaimonsa Madelinen kanssa maaseudun rauhassa, mutta rauha häiriytyy kun vanha koulutoveri ottaa yhteyttä saatuaan outoja, uhkaavia runoja. Eikä dekkari olisi dekkari, jos ei meno tästä kiihtyisi ja Dave saisi murhaa selvitettäväkseen.

Trilleri on melko nokkela ja viihdyttävä, sen kanssa kului kesäpäivä rattoisasti.  Tiettyjä kliseitä Numeropelissä oli - monta kertaa on tullut törmättyä eläkkeelle jääneisiin etsiviin, jotka eivät osaa luopua työstään, vaimoihin tai exiin, jotka eivät pidä edellä mainituista seikoista ja nokkeliin rikollisiin, jotka ratkovat traumojaan murhien kautta. Näistäkin huolimatta, kirja oli napakka paketti kesäviihdettä ja kekseliäitä ratkaisuja.

Kirjasta on kirjoitettu P.S. Rakastan kirjoja -blogissa, jonka arvostelusta löytyy myös lisää linkkejä muihin arvosteluihin.
"Sen annat minkä otit,
kun saat minkä annoit.
Tiedän mitä mietit,
milloin silmää räpäytit.
missä olet ollut,
missä pian olet.
Tiedät minut tapaavasi,
herra kuusi-viisi-kasi."