Musta kuin eebenpuu / Salla Simukka

Tykästyin jo Punainen kuin veri -kirjassa Salla Simukan luomaan mainioon Lumikki Andersoniin, joka oli kuin Lisbeth Salanderin pikkusisko - reipas ja räväkkä nuori nainen, jolla tuntuu olevan kyky järjestää rikollisille vaikeuksia. Vaikka trilogian toinen osa, Valkea kuin lumi, ei ihan suosikkini ollutkaan, oli silti selvää että viimeinenkin kirja on ehdottomasti luettava jotta Lumikin tarina saa päätöksensä.

Musta kuin eebenpuu -kirjassan Lumikki alkaa saada outoja ja uhkaavia kirjeitä, joissa vihjaillaan menneisyyden tapahtumista. Lumikki yrittää selvittää mitä hänen lapsuudessaan on oikeasti tapahtunut ja kuka salaperäinen uhkaaja on - ehkä joku läheltä?

Lumikki -sarjan käännösoikeudet on myyty 37 maahan ja ymmärrän syyn oikein hyvin. Kirjat ovat toimivaa nuorten viihdettä ja varsinkin juuri Lumikki on vallan mainio luomus, jonka soisin saavan vielä lisääkin jatkoa. Omaksi suosikikseni jäi sarjan avaus Punainen kuin veri vaikka tässä kirjassa mieltäni lämmitti erikoisesti se, kuinka kauniisti Simukka kirjoittaa rakkaudesta. Mitä kirjoissa viitattuun suureen salaisuuteen tulee, olin siihen hiukan pettynyt. Kaiken odotuksen jälkeen asian varsinainen puinti tuntuikin jäävän muun toiminnan jalkoihin - juuri se osa, jota olin odottanut. Toisaalta, kenties kirjan varsinainen kohderyhmä ei kaipaakaan pitkällistä psykologista paatosta.

Yritin lukiessani muistella vastaavan tyyppistä kirjasarjaa omasta nuoruudesta mutta hiukan tiukkaahan se teki. Ainoa dekkari-tyylinen sarja joka tulee mieleeni on Neiti Etsivä, joka kyllä taisi olla nuoremmille lukijoille suunnattu. Siispä kysynkin teiltä lukijoilta, millaisia nuorille suunnattuja jännityskirjoja te olette lukeneet?

"Minä rakastan sinua.
Kolme sanaa, jotka on helppo sanoa mutta vaikea tarkoittaa. Minä tarkoitan niitä. Hengitän jokaisen sanan läpi ja niistä tulee osa minua. Sanon ne sinulle ja sillä tavoin niistä tulee osa sinuakin. Minun rakkauteni siirtyy sinuun. Se saa sinut hehkumaan entistä kauniimpana, vahvempana ja säteilevämpänä.
Minä teen sinusta kirkkaamman kuin yötaivaan kirkkain tähti."

Tammi, 2014
Sivuja: 192

Valkea kuin lumi / Salla Simukka

Luin keväällä ensimmäisen osan Salla Simukan nuorille suunnatusta jännitystrilogiasta Punainen kuin veri ja totesin että kirjassa sekä sen päähenkilössä Lumikki Anderssonissa piisaa vallan mukavasti virtaa. Lumikista tuli tuolloin mieleeni Lisbeth Salanderin pikkusisko, niin näppärästi tyttö hyödynsi teknologiaa ja väisteli luoteja. Uteliaisuus Lumikin tulevia vaiheita kohtaan jäi ja siksi Valkea kuin lumi piti napata kirjastosta lukukasaa täydentämään.

Valkea kuin lumi -kirjassa on talvinen Suomi vaihtunut helteiseen Prahaan, jonne Lumikki on matkustanut lomailemaan. Loma saa kuitenkin aivan uudenlaisen käänteen kun nuori nainen lähestyy Lumikkia kertoen olevansa tämän sisar. Ja jotta homma ei ihan herkistelyksi menisi, on sisko myös sekaantunut johonkin vaaralliseen.

Lukemisen jälkeen olin jälleen kerran kahden vaiheilla. Valkea kuin lumi oli ihan kelpo kirja muttei niin paljon minun makuuni kuin sarjan ensimmäinen osa. Olin pitänyt ensimmäisen kirjan todellisuuteen tuoduista satuviitteistä mutta nyt niitä oli karsittu. Samoin muutama liiankin sopiva yhteensattuma jäi häiritsemään lukukokemuksessani.

Sitten taas toisaalta, Lumikin hahmo on mainio ja Praha tuntui toimivan hienosti tapahtumapaikkana. Pidin myös kirjan rytmistä, vauhdikkaita toimintaosuuksia rauhoiteltiin Lumikin omilla mietteillä samalla tuoden Lumikille lisää syvyyttä. Jännitystä piisasi mukavasti aikuisellekin ja voisin kuvitella sen räväkkyys iskisi mukavasti myös nuorempiin lukijoihin. Salla Simukka on mielestäni saanut kirjaan mukaan kiinnostavia koukkuja, joten odottelen uteliaisuudella sarjan päätösosaa, joka ilmestyy helmikuussa 2014.

"Helteinen tuuli silitti Lumikin hiuksia. Hän ajatteli kättä, sitä ainutta kättä, joka oli silittänyt niin, ettei hän ollut koskaan halunnut kosketuksen loppuvan. Liekin sylissä hän oli tuntenut olevansa kotona. Tämän katseen lämmössä hän oli ollut turvassa, elossa, kokonainen. Hän oli voinut olla vain hän, hänen ei tarvinnut esittää mitään, ei piilottaa mitään, ei salata mitään, ei jättää itsestään osia pois. Hän oli ollut onnellinen. "

Tammi, 2013
Sivuja: 237
Kirjallinen maailmanvalloitus: Tsekki

Punainen kuin veri / Salla Simukka

Salla Simukan Punainen kuin veri oli kirja, joka suorastaan poltteli näppejäni. Vaikka muutakin luettavaa olisi ollut, mutta jostain syystä tämä dekkaritrilogian avaus kiehtoi minua niin että sen lukemiselle oli pakko tehdä tilaa. Kirjan nimi ja tyylikäs kansi kiinnittävät huomioni eikä ajatusleikki satujen ja todellisuuden yhdistämisestäkään hullummalta tuntunut. Viittauksia satujen maailmaan kirjasta löytyykin mukavasti, on Lumikuningattaria ja uskomattomia juhlia sekä se yksi pieni ruma ankanpoikanen...

Kirjan päähenkilö on kovia kokenut lukiolainen, yksinäinen susi nimeltä Lumikki Andersson. Lumikki kutsuu itseään kirjassa ironisesti Hercule Poirotin ja Lisbeth Salanderin rakkauslapseksi eikä määritelmä minusta kovin huono olekaan vaikka Herculen vaihtaisinkin ehkä Sherlock Holmesiin. Lisbeth Salander sen sijaan voisi olla vaikka tuon peikkotukkaisen sisupussin isosisko, sen verran näppärästi Lumikki tutkii tietokoneita ja väistelee luoteja. Punainen kuin veri -kirjassa Lumikin luokkatoverit törmäävät kassilliseen verisiä euroja. Humalaiset nuoret innostuvat pesemään rahaa koulun pimiössä ja ennen kuin Lumikki tajuaakaan, hän tulee joutuneeksi mukaan isojen poikien peliin jossa ei keinoja kaihdella. Onko kaiken takana mystinen Jääkarhu, isokiho, jonka olemassaolosta liikkuu vain villejä huhuja?

Salla Simukan teksti on sujuvaa ja kiinnostavaa, kirja oli miellyttävän nopealukuinen ja viihdytti kyllästynyttä toipilasta erinomaisesti. Vaikka Punainen kuin veri onkin nuorille suunnattu teos, uskoisin sen toimivan vallan mainiosti myös aikuisempienkin dekkarin nälkäisten käsissä. Punainen kuin veri sopi myös mainiosti tähän vuodenaikaan, juuri nyt on helppo samaistua päähenkilön hytinään pakkasessa ja pakomatkoihin jäisillä kävelyteillä.

Kuten niin mainio Lisbeth Salanderkin, on Lumikistakin enemmän pinnan alaisia tasoja, murheita ja mysteereitä, joista Simukka paljastaa vain harmittavan pieniä palasia. On siis ilmeisesti ihan pakko lukea trilogia muutkin teokset: Valkea kuin lumi ilmestyy onneksi jo elokuussa 2013 ja Musta kuin eebenpuu ensi keväänä.

"Sorsapuisto oli kuin lumottu. Puiden oksat olivat kauttaaltaan huurteessa tai niiden pinnalla oli monimutkaisiksi, taidokkaiksi kiteiksi jäätynyttä lunta. Aurinko heijastui jokaisesta kiteestä. Kimmelsi, välkehti, kimalsi, säkenöi, sädehti. Lumikuningatar oli ajanut reellään puiston halki. Hänen hiuksensa ja viittansa olivat hulmunneet ja jättäneet jälkeensä ilmassa kevyesti leijuvat, pienenpienet jäähiukkaset. Hän oli puhaltanut kaiken valkeaksi ja taianomaiseksi."

Tammi, 2013
Sivuja: 265
Saatu ennakkokappaleena.