toki nykyaikana ole mikään tavaton juttu, mutta jollain lailla tapahtuma-aika ja -paikka tekevät asiasta vielä karmivamman oloisen. Kai nyt sentään puritaanien voisi kuvitella olevan järkeviä? Rosalyn Schantzerin tietokirja on isommille lapsille ja nuorille suunnattu varsin toimiva ja vähän pelottavakin teos. Pelko tosin taitaakin olla yksi Schantzerin kirjan pointeista, kirjailija tuntuu toivovan että tapahtumat koskettaisivat ja järkyttäisivät lukijaansa siinä määrin etteivät turhat luulot tai pelko pystyisi enää koskaan syrjäyttämään tervettä järkeä ja inhimillisyyttä ihmisten mielissä.
Kirja vie lukijansa vuoteen 1692, kylmään Massaschusettsin talveen, jolloin kaksi nuorta tyttöä alkaa saada outoja kohtauksia. He tärisevät, ovat tukehtumaisillaan ja puhuvat outoja sanoja. Lopulta huolestuneet läheiset vetävät oireista omat johtopäätöksensä - joku on noitunut tytöt! Pian tyttöset nimeävät jo kourallisen noitia, jotka pian pidätetään oikeudenkäyntiä varten. Noidat vakuuttavat syyttömyyttään - varma merkki syyllisyydestä! Noituuden pelko lietsoo vainot hurjiin mittakaavoihin ja vaikuttaapa moni käyttävän syytöksiä omien tarkoitustensa edistämiseksi...
Schantzerin kirjan aihe on synkkä ja kirjan mustavalkoinen ja yksinkertainen kuvitus tukee noitamaista ja hivenen ahdistavaa tunnelmaa ja kirjan traileri (kts. tekstin loppu) antaa herkullisen makupalan tunnelmista. Schantzer pyrkii olemaan teoksessaan puolueeton ja esittää Salemin faktat koostetusti ja kevyesti mutta samalla kiinnostavasti. Hän esittelee niin syytetyt, syyttäjät kuin oikeudenkäyttäjätkin ja kuljettaa tarinansa loppuun saakka kertoen myös siitä, mitä henkilöille tiettävästi tapahtui myöhemmin elämässä. Oli mm. mielenkiintoista lukea että ainakin yksi syyttäjistä oli myöhemmin kirjallisesti pyytänyt anteeksi tekoaan. En voinut olla miettimättä sitä, millaista elämä oikeudenkäyntien jälkeen oli tuossa yhteisössä?! Moni henkiinjääneistä "noidista" oli pitkän ja vaikean vankeusajan jäljiltä joko fyysisesti tai henkisesti sairas, lisäksi heidän omaisuutensa oli tuona aikana usein kadonnut muiden taskuihin. Mahtoiko kukaan auttaa, kolkuttiko kenenkään omatunto?
Witches on saanut useita palkintoja, mielestäni aivan syystäkin sillä kirja on kiintoisa ja ajatuksia herättävä tietopaketti, joka kertoo oman aikansa vihapuheista. Salemin vainot ovat hyvä esimerkki pelon, vihan ja hysterian lietsonnasta - traagisin seurauksin.
"And then the pointed the finger at a bedridden old farm woman named Sarah Osborn, whose young second husband used to be her own servant. She had not gone to church for more than a year, and rumor had it that this husband was a wife-beater. Nobody liked Osborn either, especially a certain family called the Putnams, who had fought with her for years over some land and were now leading members of Parris's church. Betty and Abigail claimed they had seen a bird with a human head that turned into Sarah Osborn! She was obviously a despicable witch."
National geographic, 2011
Sivuja: 144
Kirjasta lisää: kirjailijan kotisivut