Näytetään tekstit, joissa on tunniste McKinley. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste McKinley. Näytä kaikki tekstit

tiistai 13. syyskuuta 2011

Perintöosa / Tamara McKinley

Perintöosa on Tamara McKinleyn Australiaan sijoittuvan sukutrilogian kolmas osa (muut osat: Merten taa ja Pelottomien maa). Kirjasarja kattaa kolmen sukupolven verran Australian historiaa alkaen uudisraivaajien saapumisesta ja mainio lukupaketti sellaiselle, joka nauttia hyvästä, polveilevasta sukutarinasta ja saada hyppysellisen historiaa sen ohessa.

Perintöosan sankareina ovat nuori Ruby, joka lähtee miehensä kanssa perustamaan lammasfarmia kaukaiseen Eden Valleyyn. Ruby jää lastensa kanssa pyörittämään farmin rankkaa arkea kun kultakuume pyyhkäisee yli Australian ja James lähtee jahtaamaan äkkirikastumisen unelmaa. Viinilaaksoon taas saapuu Englannista nälkää paennut seikkailijatar-Jessie, joka on ottanut pestin laakson lasten opettajana. Useampikin laakson miehistä pistää kauniin Jessien merkille...  Mukana tarinaa ovat kertomassa myös nuori Fredrik, joka saa selville isovanhempiensa salaisuuden ja kovia kokenut aboriginaalityttö Kumali, joka näyttää löytävän onnensa Eden Valleystä. Tarinan ehdoton pääosan esittäjä on kuitenkin jylhän kaunis Australia itse, täynnä vaaroja ja mahdollisuuksia.

Tamara McKinley on taitava tarinankertoja ja kolmeen sukupolveen mahtuukin jo monenmoista juonenkäännettä. Erityisen paljon pidin siitä että kirjoissa Australian tarinaa vietiin eteenpäin myös alkuperäiskansojen kokemusten kautta. Oli kiinnostavaa lukea heimojen uneksimispaikoista ja lauluista, kaunista ja runollista. Samalla tunsin häpeää ja surua lukiessani valkoisen miehen käytöksestä, väkivallasta ja alistamisesta. Tämä kiteytyy varsinkin Kumalin tarinassa, vapaasta kansasta on tullut valkoisen miehen alistamia ja pahoinpitelemiä orjia omalla maallaan. Olen ymmärtänyt että aboriginaalien kokemukset ovat Australiassakin paljon tapetilla ollut asia, valtio julkisti vasta vuonna 2008 virallisen anteeksipyynnön koettelemuksista.
"Kumali kuului gundungurra-heimoon, jonka maat rajoittuivat Wollondillyjokeen etelässä, Nepeanjokeen idässä ja Binnoomurin luoliin luoteessa. Hänen isoisänsä Mandrag oli kertonut valkoisista miehistä tarinoita, jotka olivat siirtyneet hänen äitinsä heimolle. Mandrag oli tiennyt, että valkoiset tunkeilijat löytäisivät pian tien heidän pyhien vuortensa yli. Hän oli kertonut hyvistä miehistä,  jotka oli tavannut Warangissa, mutta varoittanut toisten raakuudesta, ja siitä, miten piittaamattomasti kaikki valkoiset ryöstivät pyhiä unipaikkoja ja laululinjoja. Hänen viisaita neuvojaan oli kuunneltu, mutta kukaan ei ollut ymmärtänyt, miten suurta tuhoa valkoiset aiheuttaisivat, ennenkuin oli ollut liian myöhäistä."
Sivuja: 415

lauantai 11. kesäkuuta 2011

Unimaisemat / Tamara McKinley

Olen tutustunut muutamaan Tamara McKinleyn kirjaan aiemmin ja todennut ne mainioiksi lukuromaaneiksi. McKinleyn kirjat sijoittuvat yleensä Australiaan ja hän kuvaa mielellään maan historiaa ja erilaisia ihmiskohtaloita, jättäen silti tilaa myös rakkaudelle ja erilaisille käänteille. Unimaisema noudattelee samaa kaavaa - se kertoo Catriona Summersin tarinan.

Catriona syntyy kiertelevään teatteriseurueeseen ja tekee ensiesiintymisensä näyttämöllä vain muutamaa minuuttia syntymänsä jälkeen. Tyttö viettää lapsuutensa kierrellen Australiaa, mutta teatterielämää on kovaa eikä kovin tuottoisaa. Catrionan lapsuus saa tylyn lopun järkyttävän tapahtumaketjun muodossa, mutta elämä jatkuu. Tytöllä on ainutlaatuisen kaunis ääni ja hänestä aletaan kouluttaa laulajatarta. Takamaiden pikkutytöstä tulee kansainvälinen tähti, mutta menneisyyden varjot eivät tahdo päästää otettaan...

Unimaisemassa oli hyvää ja huonompaa. Käänteitä oli sopivassa määrin ja Australia paikkana kiehtoo. (Kyllä, minulla on matkakuume!) Silti, minua häiritsi hiukan se kuinka helposti ja nopeasti jotkin asiat sivuutettiin. Catriona tuntuu toipuvan traumaattisista kokemuksistaan hirmuisen nopeasti ja suhtautuvan asioihin paljon kypsemmin kuin lapselta odottaisi. Avioliitto tulee melkein yllätyksenä, en ollut huomaavinani Catrionassa rakastumisen merkkejä ennen kosintaa... Loistokas urakin syntyy miltei itsestään. Tarinan painotus tuntuu hassulta, lapsuusaikoja kuvataan tarkasti samoin kuin eläkeikää, mutta vuodet siinä välissä kuitataan melko nopeasti. 

Kauneinta ja kiinnostavinta kirjassa oli Australian aboriginaalien uskomukset unimaisemista ja laulusta. 
"-Aboriginaalit, jotka uskovat yhä uniperinteeseen, ovat yhteydessä kehonsa rytmiin ja ympäröivään luontoon, hän selitti. - He kutsuvat sitä lauluksi, ja kun he kuulevat laulun, he tietävät, että heidän on aika aloittaa viimeinen pitkä matka takaisin uniaikaan. Billy uskoo, että hän tapaa esi-isänsä, näkee maailman luomisen ja että hänet pannaan tunnustamaan kaikki väärinteot, joita hän on tehnyt toimiessaan Maan vartijana. Vastattuaan teoistaan hyvän ja pahan hengille ja todistettuaan, että on valmis vastaanotettavaksi, hän tapaa Aurinkojumalattaren, hänet kannetaan tähtiin, ja hän sulautuu linnunrataan. Catriona huokaisi. - Oikeastaan kadehdin häneltä hänen uskoaan."
Totally British: + 1 piste. (Commonwealth/Australia)