Yksi tappava syrjähyppy (Marianne Jidhoff #1) \ Denise Rudberg

Vuoden 2015 dekkarisyksy on alkanut jo tarjota satoaan ja yksi tuttavuuksistani on Ruotsissa ilmeisesti kovinkin menestynyt Denise Rudberg ja hänen Marianne Jidhoff-sarjansa starttaava Yksi tappava syrjähyppy. Sarja lupailee jännitystä komeissa puitteissa, Tukholman yläluokan kauniissa huviloissa ja näyttävissä juhlissa ja sehän kiinnostaa! Kimalteleva elämäntyylihän tarjoaa oivallisen kontrastin rikosten synkkyydelle ja pieni haaveilu merinäköaloista tai urheiluautosta ei sekään haittaa.

Yksi tappava syrjähyppy esittelee syyttäjän sihteerin tehtäviinsä palaavan 55-vuotiaan Marianne Jidhoffin joka  on juuri jäänyt leskeksi. Marianne saa ensimmäiseksi jutukseen menestyneen liikemiehen murhan mutta myös toimistopolitiikka kaihertaa terävän naisen mieltä. Mariannen ohella rikostapausta selvittelee myös varsin sympaattinen rikostutkija Torsten Ehn.

Yksi tappava syrjähyppy on petollisen hyvä kirja. Se näyttää kantensa perusteella hieman tusinatavaralta ja helposti unohdettavalta, (lilataustainen naissiluetti muistuttaa kovasti myös Pekka Hiltusen Varo minua -kirjan kantta) mutta kansien välistä löytyykin oivallinen dekkari. Teksti vetää tehokkaasti, teki mieli lukea jopa senkin jälkeen kun silmät alkoivat painua illalla kiinni, tästä ansio kuuluu Mariannelle ja hänen aisaparilleen, rikostutkija Torsten Ehnille, jotka ovat persoonoina mielenkiintoisia ja moniulotteisia, jopa sympaattisia. Inhimillisiä kirjallisuuden hahmoja joihin olisi ehkä helppo kiintyäkin. Onko tämä pitkän ystävyyden alku?

Sivuhuomautuksena mainittakkoon että Denise Rudberg tekee mainiota työtä myös kuvaillessaan kirjan ruokaa joka on sekä herkullisen kuuloista että mukavan kotikutoisen oloista. Juustovoileipiä, kanelipullia ja kuumaa kaakaota - älä lue tätä kirjaa nälkäisenä!

Into, 2015
Sivuja: 405
Alkuteos Ett litet snedsprång
Suomentanut Anu Koivunen
Saatu arvostelukappaleena.

Vallan linnake / Jesper Malmose

Olen mainnonnan uhri. Telkkarissa pyörineet mainokset Vallan linnake -tv-sarjasta saivat minut nimittäin lainaamaan Jesper Malmosen Vallan linnake -kirjan joka ilmeisesti pohjautuu kyseiseen telkkarisarjaan.  Mitä? Taidan olla vähän vanha mutta minusta ajatus telkkarisarjaan pohjautuvasta kirjasta tuntuu hiukan oudolta, jopa takaperoiselta. Tätä kirjoittaessani olin nähnyt sarjasta vasta ensimmäisen jakson, joka noudatteli joissain kohdin jopa sanasta sanaan kirjan dialogia, mikä tuntui toisaalta ymmärrettävältä mutta toisaalta vähän kummalliseltakin, jos ajattelee tätä mielestäni erikoista marssijärjestystä. Televisiosarjan kirjoittajien joukossa ei mainita Jesper Malmosen nimeä lainkaan ja ajauduinkin lukiessani miettimään, mikä hänen roolinsa kirjan luomisessa on, jos juoni ja henkilöt - jopa osittain dialogi - on jo jonkun toisen kirjoittamaa?!

Kysymys Malmosen osuudesta kirjan luontiin painoi mieltäni yllättävän paljon ja voisin sanoa sen myös vaikuttaneen lukukokemukseen. Käsikirjoittajat toki saavat mainintansa kirjan sisäsivuilla jne, joten ketään tässä ei varmaankaan riistetä mutta lukijana toki toivoisin kirjan tuovan sarjaan lisää sisältöä, ei vain toistavan sen viestiä.

Mutta se mussutuksesta. Olen usein viihtynyt poliittisten trillereiden parissa eikä Vallan linnake ollut yhtään hullumpi lajityyppinsä edustaja. Asetelma toki on tuttu jo useammistakin koti- ja ulkomaisista romaaneista, joissa perheellinen nainen päätyy yllättäen poliittiseksi johtajaksi, mistä sitten seuraa tiukkoja tilanteita ja valintoja perheen ja uran välillä. Pidin kuitenkin siitä kuinka lempeä mutta rohkea Birgitte Nyborg, tarinan sankaritar, on.  Myös poliittisen väännön raadollisuudesta oli kiinnostavaa lukea, etenkin kun Suomen eduskuntavaalitkin ovat vielä tuoreessa muistissa.

Kokonaisuutena Vallan linnake on siis kohtuullisen kiinnostava poliittinen trilleri, joka tarjoili lukijalle varsin kiinnostavia kiemuroita. Jos olet jo tutustunut Vallan linnake -sarjaan, saattaa kirjan sisältö kuitenkin tuntua hiukan liiankin tutulta...

Into, 2014
Sivuja: 424
Alkuteos: Borgen
Suomentanut Päivi Kivelä

Pidä huolta äidistä / Kyong-sook Shin

Kyong-sook Shin Pidä huolta äidistä on tuttu kirja muutaman vuoden takaa. Tuolloin silmäkulmat vettyivät seuratessani korealaisperheen tuskaa muistisairaan äidin kadottua, voimakkaimmin kirjasta mieleen jäivät paitsi kaunis kieli myös suru, pelko ja sellainen katumus, joka syntyy kun kaikki on jo liian myöhäistä. Kirja jätti jäljen ja se olikin yksi lukuvuoteni voimakkaimmista kokemuksista. Tänä keväänä huomasin ilokseni että teos on ilmestynyt suomennettuna ja päätin palata uudelleen etelä-Koreaan, nyt omalla äidinkielelläni. Halusin kokeilla millainen suomentaja Taru Salmisen versio lukemastani teoksesta olisi ja kokisinko kirjan tunnelmat yhtä vahvoina.

Kirjan aloitus on vahva ja ahdistava, tyttären kertoessa äitinsä kadonneen Soulin metroasemalla viikko sitten. Kertojat vaihtuvat, tarinaa kuljetaan eteenpäin eri perheenjäsenten puheenvuoroin ja lukijan eteen piirtyy kuva epätoivoisesta etsinnästä ja siihen liittyvistä tunteista. Onnellisista muistoista ja syyllisyyden tunteesta. Miksi suutuin äidille puhelimessa? Miksi en tullut hakemaan häntä asemalta? Miksi jätin perhejuhlan väliin matkani takia?

Tämä ei ole iloinen kirja mutta se on kauniista kuvattu ja tunnesisällöltään vahva tarina, joka vetosi toisellakin kerralla voimakkaasti, tosin huomasin lukukokemukseni muuttuneen vuosien saatossa. Vuonna 2011 elin voimakkaasti perheenjäsenten tuskassa mukana mutta nyt esiin nousi myös muita teemoja, kuten elämä etelä-Korean maaseudulla, sukupolvien väliset erot ja vanheneminen. Perheen äiti on selvästi vanhaa sukupolvea, nainen joka ei osaa lukea mutta viettää päivänsä viljellen kasviksia puutarhassaan ja alati ruokaa laittaen, kaupunkilaistuneille lapsille taas internet, matkailu  ja kiire ovat arkea. Vähitellen perheenjäsenistä tulee vieraita toisilleen.

Kirja on napsinut komean määrän erilaisia kansainvälisiä palkintoja ja se on myös ensimmäinen suomennettu etelä-korealainen kirja ja itse kirjailija vierailee Suomessa 7 - 11.6.2015. Hänet ja kirjan suomentajan voi tavata tiistaina  9.6. kello 15:30 Gaudeamus Kirja & Kahvissa (Vuorikatu 7, Helsinki) ja 10.6 klo 16:30 Pienessä kirjapuodissa (Yliopistokatu 28, Turku). Kiinnostuneet, pistäkääpä vinkki korvan taakse!

Into, 2015
Sivuja: 209
Alkuteos: Ommarul putakhae
Suomentanut Taru Salminen
Saatu arvostelukappaleena.