Palvelukseen halutaan yksi raitis imettäjä / Mia Konu

Mia Konun kirja on kokoelma "notiiseja ja reklaameja 1800-luvun sanomalehdistä", mahtava nimi! Kirja on hauska kokonaisuus pieniä otteita wanhoista suomalaisista lehdistä, jo jotkin sanamuodot sekä w:n runsas käyttö pistävät hymyilemään. Reklaamit luovat mukavaa kuvaa ajasta ja suomalaisten arjesta, jossa ihmisiä sakotetaan wallattomuudesta kadulla ja ymmärtäwäiset rouwat oppineet panemaan wiinoja Oiwukoista, Waaraimista ja Mesimarjoista.

Kirjan rivien välistä voi lukea huolestumista moraalista ja ääri-ilmiöistä, hämmästystä ulkomaan ilmiöistä ja elämästä. Konu on lajitellut kirjan ilmoitukset ja artikkelit aihepiireittäin, kirjasta löytyy kaikkea siveydestä Pariisin maailmannäyttelyyn.

Kirja oli minusta mukava selailu-teos, luin tätä pikkuhiljaa, muutaman ilmoituksen kerrallaan. Oli hauska antaa mielikuvituksensa vaeltaa ja miettiä esimerkiksi löysikö tämä herra itselleen kumppanin:

"Naiset huomatkaa.
Keskiikäinen käytännöllinen raitis nuori-mies, joka omaa tuottawan teollisuuslaitoksen maaseudulla, haluaa kauppa-asioita harrastawaa naista elämänkumppaniksi. Pääomalle sekä huushollitaiteelle suodaan suuri arwonsa. Joka tämän huomioonsa ottaa kohtaa rakkautta ja hellyyttä jos lähettää osoitteensa, ja walokuwa on myös terwetullut, Päiwän Uutisten Konttooriin merkillä K. Waatimaton. Ystäwyyden puutteessa hiljaisuutta noudatetaan sekä pilanteko kielletään.
Päivän uutiset 30.11.1887"

tai mitähän tässä on tapahtunut, dekkaristi keksisi murhakertomuksen kenties pilke silmäkulmassa kirjoitettuna?

"Etusormi löydetty! Kotkan Sanomat kertowat että siellä wiime wiikolla on Howinsaarella löydetty ihmisen etusormi, ja jätetty poliisikonttooriin, mutta omistajaa sille ei ole ilmaantunut.
Haminan Sanomat 29.11.1889" 

Vielä kerta kiellon päälle, nämä ovat niin kivoja!

(Kovasti on eläytynyt Tapion toimittaja viulisti Alexander Rancherayen konsertissa..)
"Herra soitto-taituri Alexander Rancheraye on wiikon päiwät ollut täällä wieraana ja sillä ajalla antanut kolme soitannota.
... Ja kuitenkin on hän mestari wieluansa käyttämään ja ne säweleet, jotka hän houkuttelee hongan kyljestä saadusta soittimesta, niin suloiset ja heleät, että sydän sykkii ja, niinkuin ennen weden emonen, nousee piilostansa taitawata soittajata kuulemaan.
... Yleisesti on moitittawa se halu, että walitsewat parhaastaan semmoisia soitelmia, jotka waatiwat nopeutta ja sormien taiwuttamista niin suuressa määrässä, että kummastuttawa kätewyys wetää peräti kaiken huomion tykönsä. Semmoisia silmiä lumowaisia, soitelman-teoksia owat pian kaikki mainion Paganinin sommittelemat; niissä kuulee jos minkälaisia ääniä, synnytettynä yht'haawaa wiwun hiwuttamalla ja sormien näpperöimällä, että korwissa kaikuu semmoinen äänten solina, että milt'eiwät ole tukehtumaisillaan.
Tapio 20.02.1869."

Sivuja: 191