Kirjan kansa / Geraldine Brooks

Kun kirjalla on tällainen nimi, ei lukutoukka pysty sitä vastustamaan! Tämä kaunokainen osui mukaani kirjastoreissullani, enkä voinut jättää kirjaa lainaamatta etenkin kun muistan Leena Lumin tätä lämpimästi suositelleen. Ihan ensimmäiseksi täytyy muuten kehua kantta - mitä kauemmin sitä katselen, sitä enemmän se miellyttää silmääni. Hauras, lähes läpikuultava paperi näyttää niin kauniilta... Kirjan kansa onkin mielestäni oiva valinta vanhan kirjan arvostuspäivän nostokseni, sillä tämä kirja on lukemisen arvoinen!

Kirjan kansa seuraa kauniisti kuvitetun Sarajevon haggadan tarinaa. Haggada kuvaa juutalaista pääsiäistraditiota. Jugoslavian sota on päättynyt ja australialainen asiantuntija Hanna Heath kutsutaan tutkimaan kirjaa runneltuun kaupunkiin. Kirjan myötä Hanna sukeltaa Haggadan ja juutalaisuuden traagiseen historiaan. Kirja vie lukijansa matkalle vuosisatojen halki, aina Sarajevosta Casablancaan saakka.

Kirjassa vuorottelevat kauniisti Hanna ja nykyhetki tutkimuksineen sekä mennyt aika. Jokainen tahra, karva, puuttuva solki kertoo oman tarinansa. Nämä historian palaset olivat kirjan vaikuttavinta antia jota sydän särkien seurasin. Lukija viivähtää vain hetkisen kerrallaan historiassa, kohtalot jäävät auki mutta ne ovat luettavissa rivien väleistä. Tarinoista voimakkaimmin jäljen jätti kertomus Tarragonasta ja naisesta joka opiskelee salaa.

"Missä poltetaan kirjoja siellä poltetaan lopulta myös ihmisiä." -Heinrich Heine

Kirjan kansa sai mielikuvitukseni laukkaamaan ja turvauduin myös Googlen apuun, sillä Sarajevon Haggada on todellinen kirja ja vaikka Kirjan kansan tarina fiktiota onkin, liippaa se melko läheltä oikean Haggadan historiaa. Osittain tästä syystä valitsin Kirjan kansa Vanhan kirjan arvostuspäivän nostokseni, voinhan näin nostaa esille kaksi vanhaa kirjaa sekä arvokkaan viestin ihmisyydestä. Brooksin Haggadaa nimittäin ovat olleet pelastamassa tuhoilta monet eri uskontokuntiin kuuluvat henkilöt mikä antaa toivoa koko ihmiskunnalle. Rakkaus kirjoihin ja lähimmäisiin tekee maailmasta ainakin pikkuisen paremman paikan!

"Kirja on tietenkin enemmän kuin materiaaliensa summa. Se on ihmisen mielen ja käden luoma artefakti. Lehtikullan takojat, pigmenttien jauhajat, kirjurit, kirjansitojat, näiden ihmisten kanssa viihdyn parhaiten. Toisinaan, hiljaisina hetkinä, nuo ihmiset puhuvat minulle. He antavat minun nähdä, mikä heidän tarkoituksensa oli, ja se auttaa minua tekemään työni."

Tammi, 2009
Sivuja: 419
Alkuteos: The People of the Book
Suomentanut Arto Schroderus
Kirjasta lisää: Lumiomena, Leena Lumi, Oota mä luen eka tän loppuun

World War Z: An Oral History of the Zombie War / Max Brooks

Kesäloman loppuminen toi jostain syystä lenkkikirjat taas mieleeni. Vaikka normaalisti tiiliskivistä tykkäänkin,
lenkillä kuuntelen mielummin lyhyitä juttuja, joten kirjan pituus on aika olennainen tekijä valinnassani. Päädyinkin venyttämään rajojani zombie-kirjoihin ihan vain siksi että World War Z sattui löytymään Overdrive-kirjaston hyllystä ja se oli mukavan pituinen lenkkikirjaksi. Myönnetään, valintakriteerini eivät ole erityisen hienostuneet... Toisaalta, kun joskus tekee valintoja hölmöillä kriteereillä, saattaa joskus törmätä yllättäviin ja kivoihinkin juttuihin. Tällä kertaa ilahduin tajutessani että zombie-kirjani osoittautuikin oikein toimivaksi ja sopivalla tavalla karmivaksikin kokonaisuudeksi.

Kirja on itseasiassa raportti maailmansota Z tapahtumista, joita YK:n sodanjälkeisen komission agentti kerää haastatteluin 10 vuotta sodan päättymisen jälkeen. Haastateltavia on useita, ympäri maailmaa ja heidän todistustensa kautta lukijalle alkaa piirtyä kuva siitä, mitä tuolloin tapahtui. Kuinka epidemia alkoi Kiinasta ja levisi pian ympäri maailmaa, kuinka ihmiset ottivat varoitukset vastaan ensin epäluuloisina, kunnes paniikki iski. Ihmiset hylkäsivät kotinsa ja pakenivat pohjoiseen (zombit jäätyvät pakkasella) ja sotilaat taistelivat poikkeuksellista vihollista vastaan epätoivoisina.

Nimestään huolimatta kirjassa eivät oikeastaan pääosassa ole zombit vaan ihmiset, se tuntuu enemminkin tutkiskelevan sitä, mitä maailmassa tapahtuisi jos meitä kohtaisi jokin mittava, maailmanlaajuinen uhka, joka voisi yhtä hyvin olla vaikkapa sairaus tai ympäristökatastrofi. Tässä kirja onnistuikin mahtavasti, sillä oma mielikuvituksenikin aktivoitui ja pohdiskelin pitkään sitä, kuinka itse pystyisin selviytymään ilman sähköä, bensaa, pyydystämällä ruokani itse. Brooks tekee hyviä havaintoja siitä, kuinka hemmoteltuja olemme ja kuinka esimerkiksi työelämässä harva meistä on enää tehtävissä, joista olisi hyötyä aidosti selviytymisessä tai maan jälleenrakennuksessa.

Toinen mielikuvitustani kutkuttava fakta oli se, että sodan aikana myös maailmankartta piirrettiin uudelleen. Tätä ei kirjassa suuremmin esitellä, lukija vain tulee pistäneeksi merkille sen, että osa haastatteluista tapahtuu esimerkiksi Tiibetin tasavallassa tai Jerusalemissa, joka nykyisellään kuuluukin Palestiinaan. Luonnollisestikin aloin myös pohtia lenkeilläni Suomen kohtaloa ja yllätyin iloisesti kun yksi haastatteluista tapahtuukin kotoisesti Vaalajärvellä! Suomiväriä näkyy kirjassa muutenkin sillä yksi haastatelluista on sotilas Todd Vainio.

Kirja onkin oikeastaan tarinakokoelma Zombi-sodan eri vaiheista ja rakenne toimii mielestäni loistavasti, sillä Brooks onnistuu kuvaamaan globaalin ongelman kehittymistä mukavan laaja-alaisesti. Kuuntelijalle kirja on herkkua, sen lukijakaarti on vaikuttava mikä luonnollisestikin kuuluu myös lopputuloksessa. Jokaiselle roolille on oma näyttelijänsä, heistä mainittakoon mm. Alfred Molina, Jeri Ryan, Alan Alda, René Auberjonois ja Martin Scorsese. Kirjailija itse lukee haastattelijan roolin. Lukijat onnistuivat hienosti herättämään eri henkilöt kulttuureineen eloon ja melkeinpä sanoisin että tämä kirja saattaa jopa toimia paremmin ääniversiona kuin paperisena.

Risuja haluaisin antaa kirjan nimestä, sillä mielestäni tekstin alun pahaenteinen tunnelma toimisi vielä paremmin mikäli jo nimessä ei paljastettaisi mikä tuo mystinen uhka oikein on, jolloin lukija olisi saanut jonkin aikaa itse arvailla ja jossitella.

Pidin itse World War Z niin paljon että se pääsee Suosikit-kategoriaani. Tämä tuntuu aika yllättävältä, en olisi ehkä itse arvannut voivani pitää zombeista näin paljon. Suosittelen siis muitakin kokeilemaan, äänikirja löytyy ainakin Helmetin OverDrive-kokoelmasta ja se on suomennettu nimellä Sukupolvi Z: Zombisodan aikakirjat (Johnny Kniga, 2011)

Books on tape,2006
Kesto 6 h
Kirjallinen maailmanvalloitus: Barbados