10. Lipaston väriroiskahdus

Meillä on vanha lipasto toimittanut tv-tason virkaa. Vähän tuo on jo kulunut, vetolaatikoista puuttuu pohjat eikä toinen ovi pysy kiinni. Oven nupeistakin ovat vetimet kadonneet.

Joten johan tuo oli aika tehdä sille jotain. Sitä paitsi, olen jo jonkin aikaa kaivannut meille lisää väriä, vaalea kausi on viimein ohi. (tottapuhuen tämä projekti oli jo vähän aiemmin, mutta en ole saanut aikaiseksi esitellä, siksi pihalla noin lumetonta ja valoisaa)

 Ensin pöytä pääsi pihalle kevyeen hiontaan ja osien irrotukseen.

Sen jälkeen maalauspiste oli pakko sisälle perustaa, pakkasella kun ei voi maalata. Väriksi valikoitui sininen. Ja lopputulos on kiva ja tuo mukavasti väriä ja eloa meidän tupaan. Jossain vaiheessa voisi pikkupurkillisella maalia vielä paria kohtaa paikkailla, mutta muuten olen tyytyväinen.

Mutta tänä aamuna siellä tapahtui jotain normaalista poikkeavaa.

 Darth Vader sai eilen ripauksen joulun taikaa ja oli nostanut voiman avulla tontun kaappia vasten. Onneksi tontulla oli turvaköysi oven nupissa kiinni, niin ei tippunut lattialle vaikka Darth Vader kaatui aamutohinoissa.

Toinen tonttu oli turvassa takan reunalla

Joulun taika oli tepsinyt myös joulupukkiin, sillä oli sylissään pienet yllätykset pojille!

Paukkukarkit, jotka sisälsivät pienet muoviset lelut (jos niitä sellaisiksikaan voi sanoa) ja paperikruunut.

Jatkossa kannattanee tehdä itse nämä, saa samalla hinnalla jotain kivaakin sisälle. Mtta hauska ne oli kiskoa ja paukuattaa kuitenkin.

Pikkumies kertoi, ettei joulun taika ollut häneen tepsinyt, ei ollut nähnyt unta korvatunturista. Pikkukaveri 2 v kuitenkin auliisti myönteli siellä käyneensä:

Äiti: Kävitkö yöllä korvatunturilla?
PK: Joo!
Ä: Näitkö joulupukin ja poroja?
PK: Joo! (näyttää käsimerkeillä että ratsasti porolla ja että se lensi taivaalla)
Ä:Oliko Korvatunturilla kaikki hyvin? Oliko siellä paljon lahjoja?
PK: Joo!

Joten haastattelun avulla selvisi, että meidän tontuilla on ollut liian vilkas mielikuvitus, ei sinne Korvatunturille ole kukaan hyökännyt. Voitte rauhoittua. Jospa tontutkin rauhoittuvat nyt ja keksivät rauhallisempia puuhia yöllä jatkossa.


Sain tänään veronpalautukset! Tai oikeastaan tuotteet, joita tilasin palautusten ansiosta. Vegekaupasta ihania herkkuja joulun ajalle, en olekaan koko vuonna raaskinut tehdä tilausta.

 Vegaanisia vaahtokarkkeja, seitan kinkku aineet, chorizo nakkeja, seitan kastiketta ja muuta kivaa.
Eihän se tuhlausta ole jos ruokaa ostaa?

Joulukalenteri yllätti jälleen kerran iloisesti. Pieni purkki silmänympärysgeeliä, jonka pitäisi virkistää ja vähentää turvotusta. Viime aikojen yöunilla tulee tarpeeseen. Joku ei osaa mennä ajoissa nukkumaan, mutta joku pikkukaveri haaveilee jo neljän jälkeen heräämisestä, on hän onneksi yleensä kuuteen on suostunut sängyssä olemaan.

Sängynreunustaskut

Hss asiaa taas, eli esittelen pikkumiehelle tekemäni joululahjan. Sängyssä kun on kiva lukea lehtiä ja yöpukukin tarvitsee säilytyspaikan, ompelin pitkän sägynreunustaskun, tai siis taskuja on useita siinä. Kuvat kertonevat paremmin mistä kyse.

 Käytin merirosvokankaan lisänä vanhaa kulahtanutta verhoa. Sitä raski laittaa ylimääräistä patjan alle laitettavaksi, jotta pysyisi paikoillaan.

 Lisänä vielä kolmessa kohtaa nauhat.

 Saattaa lahjan saaja hetken ihmetellä, mitä hän oikein sai =)

 Taskuihin ei hirmu painavia ehkä kannata jemmata, mutta varmasti ne täyttyvät erilaisilla aarteilla. Käytössä näkee, miten hyvin pysyy paikoillaan.

Takaapäin vielä.

Uusi seinänaulakko!

Pari vuotta ehdittiin talossa asua, ennen kuin naulakko saatiin hommattua. Ensin ei pidetty kiirettä, kun vaunut on pakko säilyttää naulakon paikalla, mutta kaaos eteisessä on saatava hallintaan. Ja sitä helpottaa huomattavasti se, jos pojilla on paikka, johon vaatteensa ripustaa ulkoa tullessa. Eipä tuonne hengarikaappiin lapset yletä mitään ripustamaan. Joten eihän silloin jää vaihtoehdoksi kuin jättää kamppeet keskelle lattiaa...

Ehtipä makukin parissa vuodessa muuttua, silloin olisin hankkinut ihan erinäköisen kapistuksen. Mutta nyt kaipasin vähän eloa seinälle.

Aika ihanat naulakot netistä löysin ja kun mieskin näytti vihreää valoa ja lupasi hoitaa maksupuolen, niin pitihän ne tilata.

ps. olen jo paketoinut suurimman osan joululahjoista. Omien muksujen lahjat on piilotettu muualle, samoin kuin herkkuja sisältävät koiran takia, mutta ihan komea pino tuossa kodinhoitohuoneen tasolla silti on.

Lautashyllykön uusi väri

Siskoni tekemä lautashyllykkö on hyvän aikaa jo meidän seinällä komeillut, Mutta olen kaivannut uutta väriä meille, joten se pääsi muuttumisleikkiin.

Tästä siis lähdettiin liikkelle.

Ja tällaiseen lopputulokseen päästiin. Vaikkei minun maalausjälki virheetöntä ole, niin tyytyväinen olen, kivasti piristää meidän tupaa.

ps. joululaatikot on nyt levitetty esille ja joulusisustus on työn alla.

Tuolin uusi asu

Vanha konttorituoli oli jo melko kärsinyt, päällysteitä ei enää puhtaaksi saanut. Jotain olihan se yritettävä uudistaa.

Toinen käsinojakin uupuu, kun se piti käytettävyyden vuoksi aikoinaan poistaa (paksu tietokone vinossa pöydällä, joten tuolin toisen laidan piti mahtua pöydän alle.)

Ostin tukevaa kangasta, lainasin appiukolta rakennusnitojan ja sitten vain poikien kanssa hetki mittailua ja pohdintaa. Kankaan leikausta ja ompelua. Epävarmaa nitojan käytön opettelua ja sitten kankaan kiinnitys kiroten omia heikkoja puristusvoimia...

Takaa en ihan siistiksi saanut reunaa, lähempää tarkastelua ei kestä. Ehkä siihen voisi liimata jotain punaista nauhaa?

Mutta tyytyväinen olen tähän verhoilajan kokeiluuni. Tuoli piristyi kummasti.

vaihtopaketteja kynttilän valossa

Tiistaina sain tekstiviestin ja torstaina pääsin hakemaan smart post pakettiani. Eilen en millään ehtinyt koneella edes pyörähtämään, mutta viimein tulin esittelemään marraskuun salaisen neuleystävän pakettini, pahoittelut hitaasta toiminnasta.

Parini oli neulonut minulle baby alpaca silk langasta kauniit pitsikämmekkäät, kiitos! Pääsevät varmasti käyttöön ja lanka on aivan ihanaa.

Kämmekkäiden lisäksi paketista löytyi veikeät piparkakkujuna - muotit. Näitä on kyllä testailtava kunhan piparinleivonta alkaa. Vihreää jouluista teetä, tulee varmasti hiljalleen juoduksi.

Ja sitten piti ihmetellä kolmea erilaista lankalaatua, baby alpaca silkkiä ja kahta erilaista merinovillaa. Kortti paljasti, että ihanan huomaavainen parini oli ottanut tehtäväkseen löytää kutiavalle pojalleni kelpaavaa lankaa! Pikkumies olikin heti valmiina testiin. Pikainen käsillätestaus hylkäsi merinovillat ja hyväksyi alpakka - silkkilanga. Toinen testauskierros poskea vasten kelpuutti vielä yksivärisen sinisen langan!


Hurraa! 2,5 mm puikot on toisessa työssä kiinni (ja toiset 2,5 mm bambupuikkoni joutuivat kerran lasten uhriksi ja niillä on aika hankala neuloa), joten alpakka-silkki lanka pääsi ekana puikoille. Raitasukkia ehdin pari kierrosta sentään aloittaa, jospa tänä iltana ehtisi vähän enemmän neuloa. Jee, ei poika paran jalat palelekaan niin talven pakkasissa. Suuri kiitos sny, ihanalla ajatukselle koottu paketti! (ja raitalangoista voin tehdä vaikka pienemmälle sukat tai lapaset).

Osallistuin Joulun Taikaa sivuston joulunodotus paketin vaihtoon, jossa matkaan laitettiin 5 euron arvoinen paketti, tällaisen herkkupaketin sain sieltä:

Tuo kortti on aivan ihana! Pitää ottaa kyllä talteen ja hyödyntää tuota tekstiä vaikka ensi vuoden joulukorteissa. Suklaat on jo syöty...

Silloin tällöin olemme kaveriporukankin kanssa pitäneet omia lahjavaihtoja.

Ja voi kun yllätyin iloisesti pakettini viimein saapuessa (kuulemma oli postin kanssa vähän hankaluuksia). Saippuanteko -paketti! Saippuamassaa, sinistä väriä ja vaniljan tuoksua ohjeita unohtamatta. Löysin kivat silikonimuotitkin näitä varten. Viikonlopun aikana olisi tarkoituksena puuhaan ryhtyä.

Suuret kiitokset kaikille vaihtopareilleni! Nyt on hemmoteltu olo.

ps. Piparkakkutalo -tuikkukipot ja nämä lasikipot (tai siis tuikkiville tarkoitetut somisteet =) on partylite kutsuiltani. Pidin noita piparkakkutaloja kivoina, kunnes sytytin ekan kerran niihin tulet ja kivan sijaan niistä tuli ihanan ihania!

Kotiin hiippaili joulu

 Niin se joulu on meille vaan päässyt hiippailemaan, vaikka yleensä sitä on kurissa yritetty pitää poikien synttäreihin asti. Pojan huoneessa kimaltelee hopea ja joulukuuset loistavat rivissä. Takaa kurkkivat joulukalenterit - pitäähän ne suklaakalenterit myös olla!

 Tätä ihanuutta en ole tainnutkaan vielä esitellä? Ihastelin siskoni luona heinäseipäistä tehtyä penkkiä ja mietin, että sillä ideallahan meille tehdään seinähyllyt! Mies pääsi askartelemaan ja tämä ihanuus on makuuhuoneessa. Keittiön seinälle on tulossa pari lyhyempää hyllyä, kunhan odottavat vielä kiinnitystarvikkeiden hankkimista. Sen lisäksi, että tykkään näistä ihan tuhona, tuovat mukavan kotoista tunnelmaa meille. Meiltä kun puuttuu vielä aikapaljon sellaisia kotoisia sisustusjuttuja, vaalea pohja ja isolta osin uudet huonekalut voivat saada vähän kolkon tunnelman helposti - tosin meidän kotoisessa sekasotkussa se ei yleensä ole ongelma. Mutta hiljalleen saa seinät täytettä ja tekstiilit sun muut lisääntyvät ja löytävät paikkansa.

Command, ekojen kokeilujen perusteella väittäisin, että ovat hintansa arvoisia. Tosi ärsyttävää on ollut, kun kaikkea seinälle haluamaansa pitää miettiä niin tarkkaan, kun joka juttua varten pitää tehdä kipsilevyankkuria varten valtava kolo. No, nyt ei tarvitse, isokin taulu on toistaiseksi ainakin pysynyt hyvin seinällä, vaikka mies on epäillyksensä moneen otteseen esittänyt. Päällimmäisenä johtopidike - paketti, joten nyt jouluvalotkin menevät ihan uusia reittejä, kun näillä saa valoja kiinnitettyä minne lystää.  Näitä aion ostaa ehdottomasti lisää.

Hemmottelua koko joulukuuksi

Törmäsin joku päivä sitten jossain joulublogissa body shopin joulukalenteriin. Voi kun se olisi ihana, mutta kuten jutussa todettiinkin, ihan liian kallis. Haaveilin tässä,  että ehkä jätän ensi vuonna blogin kautta kerättävän kalenterin välistä ja ostan sen.

Eilen koitti kauan suunniteltu päivä. Pikkukaveri pääsi mummon ja ukin kanssa Hop Loppiin riehumaan niin pitkäksi aikaa kuin jaksaa. Sillä välin minä menin kiertämään pienemmän hemmon kanssa Matkusta. Kauppakaveri oli varsin kärsivällinen, välillä kantoreppuun ja välillä matkarattaisiin, välillä riisikakku käteen.

Ensin kiersin pikkukauppoja ja sitten Ikean alakerran. Pitihän niitä joulujuttuja päästä katsomaan. Mukaan tarttui vähän salaisia joulujuttuja, paketointitarviketta jouluksi ja muuta pientä.

Tämä on superkestävä ikean 1,30 e maksanut maljakko. Superkestävä siksi, että vaunut (joissa vauva ei ollut kyydissä) kaatuivat painavan lastinsa takia ja kuului vaan kova lasinhelähdys. Olin ihan varma, että edellisen rikkoutuneen maljakon tilalle ostamani astia särkyi ennen kotiin pääsyä. Mutta niin vain se ehjänä kassista löytyi.

Ensimmäinen joulukukka tälle vuotta, amaryllis, tarttui myös mukaan Ikeasta.
 Mutta mainitsin aluksi siitä body shopin joulukalenterista...

Siellä se hyllyllä nökötti, niin kutsuvana. Ja sainhan minä palkkaa sen vauvanpeiton neulomisesta. Ja ja... Pitäähän niitä purnukoita silloin tällöin ostaa kuitenkin. Ja välillä pitää vaan saada hemmotella itseään. ja onhan se ihana. Ja ja...

En minä montaa minuuttia itseäni ylipuhunut (eikä pikkukauppakaveri edes anna montaa minuuttia paikoillaan olla). Joten ei muuta kuin ihanuus mukaan. Vähän pelottaa tilin tilanne hurjan shoppailun jäljiltä, mutta muuten olen mahdottoman innoissani hankinnasta. Onneksi en ole yksin tähän sortunut. Myyjä sanoi, että nämä myytiin päivässä loppuun verkkokaupasta. Imetystauolla lähetin siskolleni viestiä. Pian sain puhelun ja kohta hipsin kauppaan toisenkin kalenterin ostoon. Nyt on velat samalla kuitattu, tai oikeastaan tasoitusta tarvitaan jo toiseen suuntaan =)

Pikkumiehen päivitetty huone