Suolalyhty

 Olen netissä ihaillut jo viime vuonna suolalla tehtyjä lyhtyjä. Mutta tapani mukaan viivyttelin vuoden ennen kuin hommiin ryhdyin. MInulla on kaunis maljakko ollut hyllyn päällä ja sisällä jouluvalot, mutta koristeettomat jouluvalot ei niin nätiltä näytä, joten sumennus on paikallaan.

Pohjalle suolaa ja vettä sen verta että peittyy. Vähän vielä heiluttelin, jotta homma nopeutuisi. Purkin jätin saunaan, kun lämpö auttaa. Välillä lisäsin vettä. Kolmisen viikkoa se siellä tekeytyi.

Joka kohdasta suola ei noussut ylös asti, mutten jaksanut enää odotella, joten maljakko pääsi takaisin hyllylle tämän näköisenä. Tykkään. Ja idea onkin jo, kenelle voisi ensi vuonna tehdä tällaisen joululahjaksi...

Lautashyllykön uusi väri

Siskoni tekemä lautashyllykkö on hyvän aikaa jo meidän seinällä komeillut, Mutta olen kaivannut uutta väriä meille, joten se pääsi muuttumisleikkiin.

Tästä siis lähdettiin liikkelle.

Ja tällaiseen lopputulokseen päästiin. Vaikkei minun maalausjälki virheetöntä ole, niin tyytyväinen olen, kivasti piristää meidän tupaa.

ps. joululaatikot on nyt levitetty esille ja joulusisustus on työn alla.

Tuolin uusi asu

Vanha konttorituoli oli jo melko kärsinyt, päällysteitä ei enää puhtaaksi saanut. Jotain olihan se yritettävä uudistaa.

Toinen käsinojakin uupuu, kun se piti käytettävyyden vuoksi aikoinaan poistaa (paksu tietokone vinossa pöydällä, joten tuolin toisen laidan piti mahtua pöydän alle.)

Ostin tukevaa kangasta, lainasin appiukolta rakennusnitojan ja sitten vain poikien kanssa hetki mittailua ja pohdintaa. Kankaan leikausta ja ompelua. Epävarmaa nitojan käytön opettelua ja sitten kankaan kiinnitys kiroten omia heikkoja puristusvoimia...

Takaa en ihan siistiksi saanut reunaa, lähempää tarkastelua ei kestä. Ehkä siihen voisi liimata jotain punaista nauhaa?

Mutta tyytyväinen olen tähän verhoilajan kokeiluuni. Tuoli piristyi kummasti.

Batman lego -pöytä

Pikkumiehelle on tulossa melkoisen kiva joululahja, vaikka itse sanonkin. Siis shhh, seuraava tekstiä ei pojalle saa vahingossakaan näyttää!

Alkuun oli vain vanha yöpöytä, jonka laitoin palasiksi ja maalasin mustalla ja keltaisella.

Projektia olen tehnyt salaa ulkosaunalla, lähinnä alkuyöstä poikien nukahdettua olen otsalampun valossa sinne hiippaillut.

 Nupit saivat kirkkaan keltaisen värityksen, kuten myös laatikoiden sisäpuoli. Laatikoista tulee tietenkin aattona löytymään lahjapaketit, joista löytyy, mitäpä muutaan kuin legoja. Kanteen liimasin lego -levyn.

 Molemmilla sivuilla komeilee batman -logo.

Mutta salaisuus paljastuu vasta yöllä! Tämä kuva on otettu pilkkopimeällä ilman salamavaloa. Kuvassa on siis useita kerroksia (menin aikoja sitten laskuissa sekaisin) pimeässä hohtavaa maalia. Vähänkö poika tulee olemaan innoissaan!

Lego Dublo laukku

Hss, nyt on tiedossa salaisuuksia...
Pikkukaveri saa joululahjaksi jotain oikein kätevää. Lego -matkalaukun!

 Sain isältäni joutilaan matkalaukun.

 Sisäpuolelle liimasin toiseen laitaan lego dublo levyn.

Toiselta puolelta löytyy paketillinen legoja, paperiin käärittynä tottakai.

Mutta musta laukku oli vähän tylsä pienelle pojalle. Onneksi vanhoilta projekteilta oli ylijäämiä kangasvärejä.

Mitäs tuumitte, ilahtuuko pikkuherra 2 v paketistaan jouluna?

Ideana on, että tässä legot on helppo säilyttää ja työntää leikin lopuksi vaikka sängyn alle odottamaan seuraavaa kertaa.

Sokerilyhty

Ostin viime vuonna rasian palasokeria tarkoituksenani tehdä lumilinna tai muuta kivaa. Aietta en kuitenkaan saanut toteutetuksi, mutta keittiönkaappeja siivotessani ja sokereihin törmätessäni päätin ryhtyä urakkaan sen ihmeemmin suunnittelematta. Pienempi nukkui sopivasti ja isompi auttoi mielellään sokeripalojen kanssa, mistä lie johtui...

Liimana käytin sokerikuorrutetuubia joka sopivasti viime vuodelta sekin yhä lojui kaapissa.

Kasaan saatiin hitusen epätasainen torni.

Sijoituspaikkahan ei meillä tällaiselle matalalla voi olla, pääasiassa koiran takia.

Pääsi siis lähes katonrajaan. Nostin tornin jalalliselle vadille, sisään pieni eläväinen led- ja päälle lasikupu. Kuva ei tee oikeutta. Ihanasti tuikkii.

Tukkoisen olon helpottajat

 Flunssa vaanii aina, joten siihen kannattaa valmistautua. Nappasin Pinterestistä idean tukkoisia neniä avaavasta suihkupaloista. Mikäs sen ihanampaa kuin kuuma suihku flunssaisena  - varsinkin jos samalla saa hengityksen jälleen kulkemaan.

Tarvittiin vain vettä, soodaa ja Vicks VapoRub voidetta (luonnonmukaisemman version saisi eteerisillä öljyillä, niitä kokeilen kunhan joskus hankin niitä)

Soodaa esim kupillinen ja vettä 1/3 soodan määrästä. Teelusikallinen tai pari Vicks VapoRub voidetta, joka sekoitetaan lämpimään veteen, johon lisätään sen jälkeen sooda.

Massa kaadetaan muotteihin ja jätetään kuivumaan.

Kuivumisen jälkeen pysyvät koossa, tosin ovat herkästi hajoavia ja tuoksu tarttuu käsiin näitä käsitellessä. Mutta rasiaan vaan pakkailee varovasti niin eivät murene. Olivat helppo ja nopea tehdä, toki kuivuminen vaati aikansa.

Sitten vain kuumaan suihkuun, palanen heitetään lattialle kaveriksi ja nautitaan lämmöstä ja höyryhengityksestä. Ei pienille lapsille. Soodaa käytetään myös pesuaineena, joten viemäreille siitä ei ole haittaa.


Teho? Siitä en vielä tiedä kun onneksemme olemme terveitä, mutta tulen jättämään kommenttia tänne kunhan on tarvetta testata ensimmäistä.

hmm... kenellekkähän nämä sopisivat joululahjoiksi....

Tervetuloa Korvatunturin sivupisteelle

Totesin yöpakkasten myötä, että pakko se on ryhtyä pihaa järjestelemään talvikuntoon. No, se projekti on yhä kesken, kun yhtäkkiä projekti muuttuikin muotoon pihan valmistelu jouluun... (pitäähän se ajoissa aloittaa, että ehtii kaiken ja pakkasella ikävä sormet jäässä näpertää yksityiskohtia ja...)

 Paleltuneet salaatit ja ruohosipulit eivät ole hehkeä näky, joten niiden tilalle pääsi havukerros, jossa jouluvalot (puoliksi melkein palaneet, olivat jo tuomion saaneet, mutta tähän upposivat vielä kivasti kun havujen alle sai piiloon sammuneet yksilöt), käpyjä ja pikkumiehen maalaamat tontut ja hänen tekemänsä risukoriste koivunoksista ja rautalangasta. Pikkumies myös asetteli tontut ja koristeet tarkasti.

Mies teki minulle kesällä pitkään haaveilemani heinäseivästikapuut, niihin kieputettiin sininen valosarja. Ja koristeita tulenee lisää kun joulua lähemmäs päästään.

 Etukuistin syysasu. Havuköynnös, jääpuikkovalot (viime vuoden joulun jälkeen alesta) ja muuta härpäkettä heinäseipäästä roikkumassa. Vanha hevosenkello ja lehmänkello, käpykoriste ja risutuulikello.

 Liiterin seinälle pääsi kukkakori täynnä havuja. Jotain koristusta voisi yrittää tännekin keksiä lähempänä joulua.

Etupihalle muutti pari pientä poroa. Saisimmekohan houkuteltua näitä kavereita lisääkin meille ennen joulua?

Meillä on vielä sekalaista pientä laudanpätkää varastossa rakennusajalta. Muutaman kipaleen etsin ja pyysin miestä sirkkelillä tekemään nuolipäät näihin. Vähän spray-maaleja lautoihin ja pikkuisen tarkkaa työtä mustan maalin ja pienen siveltimen kanssa...

Koivunrungon istutus parkkipaikkojen viereen kukkapenkin tyhjään kohtaan.

Ja mies hetkeksi apuun porakoneen kanssa (oikeasti, minun on opeteltava käyttämään vekottimia itsekin!) Ja tadaa! Meidän kotimme onkin Korvatunturin sivuasema. Etupihalla on porojen laskeutumisalue, pari poroa sinne olikin jo saapunut. Postiasema osoittaa kohti postilaatikoita tietenkin. Talven ihmemaa viittaa takapihalle. Lunta on pyydetty joulupukilta, jotta pääsemme sitä rakentamaan, lumiukkoja vaikkapa. Tai lottovoittokin käy, selainen miljoonaluokan, niin hankimme lumitykin. Tonttujen puuhapaja viittaa sisälle, ovelta löytyykin sitten joulun alla tämä kyltti

Myös kuumaa kaakaota luvataan sisätiloista löytyvän.

Viimeisenä karkkikauppa, joka näyttää olevan auki 10-15. Kyltti osoittaa poikien majaa kohti ja kaupan pitäjänä tietenkin pikkumies. Mutta älkää hoppuilko, maja yhä tämän näköinen.

Kaupan avajaiset ovat siis vähän myöhemmin =) Kuulemma maksuksi tarvitaan pikkuisen vanhaa rahaa.

Kukkia hiuksissa

Törmäsin pinterestissä upeisiin hiuspantoihin ja muihin kukkasomistuksiin ja asiaa tutkittuani huomasin, ettei niiden tekeminen itse ihan mahdotonta olekaan, vaikka näpertelyä ja harjoittelua vaativatkin.

 Tässä näkyy ohkasesta rautalangasta väänneltyjä kukkasia. Kynän ympärille vaan lenkkiä terälehdiksi ja pientä kieputusta ja muotoilua. isketty vanhaan styroksiin pystyyn, siita karu ulkonäkö alustalla.

Sen jälkeen seuraa kokeilua vaativa osuus. Terälehtiin tehdään liiman avulla kalvo. liima pitää vaan varovasti levittää reunasta reunaan niin että tarttuu ja venyy kalvoksi. Liikaa ei saa laittaa tai tulee rumaa jälkeä.

Liiman kokonaan kuivuttua maalaillaan kukkaset ja terälehdet kynsilakoilla. Jälleen jätetään kuivumaan ja tarvittaessa toista kerrosta maalia, jos haluaa esim kukan keskustaa värjätä eri värillä tai lisätä kimallelakkaa päälle.

 Kukkasilla voi tehdä mitä haluaa, minä tein tällä ekalla kokeilulla niistä hiuspinnit. Askartelukaupasta ostin tyhjät pinnipohjat, joihin kiinnitin kukat kiepauttamalla rautalangan kerran ympäri ja liimaamalla sen jälkeen ne tukevasti kiinni.

 Sinisävyinen pinni oli jo päivän päässä ja lapsetkin sitä tutkineet ja hyvin kesti ainakin nämä rasituset.

Toiseen pinniin jäi vielä yhden kukan mentävä kolo, joten jäänee hyllylle odottamaan kun seuraavan kerran näitä väsään.

Aika hidasta touhua tämä on ja kannattanee tarkemmin jatkossa minun suunnitella värejä ja kukkien kokoa ja muotoja. Korvikset voisin ainakin tehdä tällä tyylillä. Hiuspantakin olisi hieno, jos vauhtiin pääsee, mutta siihen uppoaa kukkia jo melkoisesti. Enköhän näitä kokeile uudelleenkin, mutta menee varmaan ensi vuoteen, nyt on kiirus kiirus, enää 10 viikkoa jouluun!