Sinisarjat

 Ny teköö sinisarijat kukintaennätystä.

Sinisarja - Agapanthus

Ihanaa sinistä kukintaa, mistä......

perhosekki tykkää.

Mullon kaks sinistä sinisarijaa, mikkoon ostanu joskus 2014 tai 2015 eli rupiaavat olemahan kahareksan-yhyreksän vuatta vanhoja. Ensimmääne kuva kukkivasta on kesältä 2015, mutten muista kukkiiko jo hankihtavuanna vai vasta seuraavana, mutta joka tapaukses ikääki jo rupiaa olemahan.

Sinisarijahan pitää istuttaa piänehköhön ruukkuhun, koska kukinta on runsaimmillaan ku purkki on juuria täynnä. Useen ensimmäästä kukintaaki saa orottaa usiemman vuaren, eikä nämä munkaa omat oo joka vuasi kukkinehetkaa. Näiski oli vuasi sitte toises yks kukka ja toises ei tainnu olla yhtäkää ja ny näi. Sinisarijahan pitää talavettaa plussan pualella eli ei kestä talavia pihalla, eteläafrikasta ku ovat kotoosin. Talavetin ensimmääset vuaret kellaris ja ny non ollu, lehemien lähärön jäläkihin navettakeittiös n.7astees talavet. Ovat iliman kastelua ja kuivattaavat lähes kaikki leheret. 

Kumotuusta purkiista valuu sarevesi pois.

Aharasta on, juurta pukkaa jo reunan ylitte.  Siirrin nämä muutama vuasi sitte keraamiikkaruukuusta näihi muavisihin altakasteluruukkuuhin, koska toine keramiikkaruukku meni jo ahtauren takia rikki, mutta ny o purkit taas ihan täynnä ja soikeeta, mutta olokohon. Ja taas täynnä vettä, taivasalla ku ovat, eikä kukaa oo porannu purkkiihin reikiä. 

Valakoonenki o, huamattavasti nuarempi, olisko kolomivuatias. Vuasi sitte yks kukka, ny nelijä.

Ihan kivaa hörhylää nämä kukinnot. Oikianpualoosesta purkista laskin 25 kukkavanaa. Vaalianpunaasta lannootevettä o muutaman kerran saanu ja vesikastelua muutaman kerran enemmä, loput kastelut o luanto hoitanu, eli aika heikolla hoirolla o tällääne tulos. Jos on talavetustilaa suasittelen kokeelemahan. Voihan se kukkia pelekkänä yhyren kesän kukkanaki, mutta taitaa niin hyvin harvemmin käyrä. Onko ittellä sinisarijoosta minkälaasia kokemuksia?

Aurinkoosta syyskuuta!

Nuputtaa

 Kyllä ny kesä etenöö vauhrilla. Tuntuu ihan, että kaikki haluaa kukkia yhyres klimpis. Mitähän syksylle jää?

Olin eilisen menos ja sillä aikaa 'Therese Bugnet' oli aukaassu suurimman osan nupuusta. Onneksi niiton viälä lisää.

Tämon mulla rungollisena ja kukkii paremmin ku koskaa. On kerran paleltunukki/kuivanu. Siirrin sen syksyllä kolomiopenkistä tähän kaaripenkin laajennuksehen, paviljonkipenkkihin.

Tämäki kohta loistaa. Itte kasvatettu sekootuspussin ritarinkannus. Tänä kesänä niin topakkana että. Oon parihin kertahan solominu sen ympärille harsonpalan tueksi, ettei tuuli vaan pääsisi tekemähän tihutöitä.

Ennätysmäärä sormustinkukkiaki kohta kukkii. Muutamista näkyy jo färiä.

Ja sitte nämä kaks kuvaa. Ovat sinisarijoosta, mikkä vuasi sitte vaihroon isoompihin purkkiihin ja meinasin hukuttaa syksyn vesisateesiihin. Olin ihan varma, että juuret oli märäntyny. Kyyssäsin molemmat purkit kuitenki navettakeittiöhön (5-7astetta) valuttamisen jäläkihin. Rusketti ja tiputti lehtensä, muttaku valo keväällä lisääntyy rupes molemmista purkiista näkymähän uutta kasvua. Soliki yllättävän topakkaa ja ny havaattin molemmis purkiis jo muutaman nupun. Jippii!

Siis jopa täs surkimukses, mikei oo kukkinu ku yhyren kerran, yllätyksellisesti sen ensimmääsenä kesänä. Tältä nupulta on selevästi ollu suunta hukas.

Ja tämä se vasta ihimeellitä o. Ainaki kymmenes kärhös o jo nuppuja näkyvis. Useen o näihin aikoohin viimmeeset kärhöt vasta heräälly. 

Näitä orotan suurella miälenkiinnolla, nimittäin pioonien kukintaa. Vuasi sitte pengastin tätä penkkiä, siirrin yhyren ja istutin siihe kolome uutta pioonia ja suureksi hämmästyksekseni kaikis o nuppuja. Nuas kolomes vanhemmas ihan tajuttomasti. Uusimmis, hyväku yks, että färin näköö. Eileen näinki liuran aivan hervottoman färisiä pioonia ja olis varmasti joku joukkohon lähteny, jos olisin jo nähäny näiren yhtehensopivuuren. Tuaho mahtuus viälä pari. Ei olisi viälä muutama vuasi sitte uskonu, että kualaan näi pioonien perähän.

Tämä sen sijaan lähti joukkohon färinsä takia. Nuppuja siinäki viälä rutkasti. Son joku pipo. Nimiki siltä löytyy, 'Pristine Lila Purple' mutten oo saanu seleville mikä pipo liänöö. Onko tuttu kellekkää?

Tein juhannussiivot.......leikkasin nurmikon :)

Ruukkujen uus kuasi -DIY

Ny tuloo muutama juttu kesääsistä projektiista, mikkon jääny raportoomata. Kerkiää viälä, ennenku kevääset taimikasvatukset pääsöövät kunnolla vauhtihin.

Mulloli kerääntyny aika monta erilaasta kukkaruukkua, mikkeivät enää omaa silimää miällyttäny, syystä tai toisesta. Plokiis oli näkyny käytettävän erilaasia suihkeeta, joita päätin kans kokeella.

Varsinki huanekasvi-innostuksen parahimmilta päiviltä, oli perääsin monta valakoosta isua altakasteluruukkua. Erilaasia muavisia piharuukkujaki oli nurkkihin jääny pyärimähän. Ei muutaku pötit pesuhun ja pikkuusen pintahiontaa. Olis pitäny olla vesihiontapaperia, mutta mistä sitä ny yhtäkkiää sai. 

Mikä mulle sai vipinää käsihin, oli sinisarijojen ylenpalttine juurikasvu. Mullon kaks suurempaa sinistä sinisarijaa, mikkon kasvanu keraamisis ruukuus. Ja kas, toine hajotti ruukkunsa ja toiseski oli jo halakiama. Vaihtohonhan nämä meni molemmat.......joten.....

......pesun ja hionnan jäläkihin alusmaalia pintahan. Ilimat oli huhtikuus jo nii lämpöösiä, että voi pihalla suhuuttaa

Ja sitte ruastetta pintahan....ja vähä oranssia, luannollisemman vaikutelman saamiseksi.

Osa sai petooniefektiä pintahan.

Miälestäni petoonisen näköösistä tuli aika onnistunehia.

Ruukut olivat niin täynnä juuria, että piti käyttää pikkuusen järiempiä otteeta, että sinisarijat sai vaihrettua uusiihin ruukkuuhin.

En ollu viäläkää ruastepintahan tyytyvääne, siksi piti vetää viälä huppu päähän uuren käsittelyn aijaksi.

Heikosti uuristettuja ruukkuja kuvasin. Täs yks harvoosta. Ruukut olivat koko kesän terassin reunalla. Sinisarijojen ruukut suurentuuvat nii palio, että arvelin, etteivät sen tähäre kukkiisi....eiväkkä kukkinehekkaa.

11.10.2020

Kesän aika meni ihan hyvin. Mutta syksyllä ruukkuja siirtäesnäni ihimettelin ruukkujen hirvittävää painua. Oliko muka voimat hävinny yhtäkkiää johonki. APUA!!! Olin unohtanu teherä ruukkuuhin reikiä ja kaikki syksyn sateet oli jääny niihin. Vettä oli ihan piripintahan asti. Ei muutaku ruukut muutamaksi päiväksi kylijellensä.

Sinisarijat menos talavetuksehen 11.10.2020.

Suht hyviltä ne tuas vaihees viälä näytti, mutta keväällä näköö kerkeskö juuristo mätänemähän tai tukehtumahan. Non ny navettakeittiös. Tällä hetkellä viheriää ei palio näy. Toivottavasti lämpötila pysyys plussan pualella. Siälon lämmitin, mutta mistä sitä tiätää. 

Sinisarja 1.9.2019.

Jaksaasisin orottaa vaikka muutaman vuaren niiren kukkimista, jos vaan virkuavat keväällä. On niiren kukinta vaan jotaki niin hianua, vaikka näistä on vaan toine, paksumpilehtine, kukkinu kunnolla.  

Loppuhun viälä nuasta suihkeesta. Ostin omani Bilteemasta, enkä ollu oikee tyytyvääne ruaste-efekti suihkeesehen. Se kyllä tuntuu pysyvän hyvin, mutta joku siinä mätti. Petooni suihkeista tykkäsin enemmä. Niis oli kahta eri tummuutta ja pintahan tuli paremmin luannollisen tuntuusta rosua. Yhyrestä ruukusta tosin rankkasaret söi yläreunasta pintaa. Ei riittäny parin viikon kuivatus. Muuta vahinkua en huamannu. Onko teillä vastaavista, muiren firmojen suihkeesta kokemuksia? Onko pysyny kuinka hyvin? Pitääs  kolomiopenkin lamppu käsitellä, mutta haluaasisin paremman ruastesuihkeen.

Toini o laantunu. Ny orotetahan pakkaaspoijan viaraalua.

Pysykää lämpöösinä!