Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsäalppikello. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste metsäalppikello. Näytä kaikki tekstit

lauantai 14. toukokuuta 2016

Söpö seleviytyjä

Tämä piänen piäni kellokukka selevis sitte tästäki, elämänsä toisesta  talavesta, päivastoo ku moni muu. Haravoon katteeksi syksyllä männynneulasia ja heitin havut molempien päälle. Paikkahan ku sopii tuuli ja luntakaa ei palio kuusen alle sara. Luulin ensi, ettei kukkisi ku yhyrellä kukalla, mutta muutaman päivän päästä niitä oliki jo monta.


Metsäalppikello (Soldanella montana) 'Spring Symphony'



Tähän kuusiympyrän kohtahan ei aurinko paista, ku aamusta muutaman tunnin.





Takana nousoo kalliokialoja ja saniaasia, jokka oon miälestäni jo kertahalle hävittäny.



Mettäalappikellolla on ihanat, piänet, ripsureunaaset, violetit kukat. Färihin aikoonani ihastuunki. Ja pitihän mun taas tänä aamuna käyrä rähämälläni sen eres. Eihän siitä muute mitää järkevää kuvaa saa. 





Kukkia o palio.








Kyllä nämä jo johonki asti näkyyki, vaikka kasvi ei suuren suuri ookkaa. Leheristö on härintuskin viissenttiä ja kukat nousoo himpuverran yli kymmenen sentin.





Non kasvanu jo kaksinkertaaseksi ja toivoosinki niiren peittävän tästä kohorasta koko reunan. Tämähän on läpivuaren viheriä, nii että seki hyvä asia viälä. Tämän päällä oli tuuhiampi havunoksa, ku tualla toisella........






.......joka kärsii heti vaurioota.




Syksyllä pitää olla hualellisempi.





Aika autiolta kuusiympyrä viälä näyttää. Etureunahan pitääs viälä nousta kuunlilijoja ja nuaren mettäalappikellojen vasemmalla pualella pitääs olla valakoosia variohiippoja. Mitää ei viälä näy.


Tarhakoiranhammas (Erytronium) 'White Beauty' lehtiä.




Sitte nämä yllätys veijarit.  Muutama syksyyne koiranhammaski nousi viimmee ja vihiroo. Olin jo toivoni menettäny. Kukkiahan ei ainakaa viälä näy, mutta jos joku toinen kerta. Ja piäniäki viälä. Pussis luki 20cm, mutta leheret ei oo ku viissenttisiä. Niitä vois luulla känääsiksi jäänehiksi tulppujen leheriksi. Kukkien pitääs olla valakoosia.


Kukinta on viälä aika vaisua. Ny keväällä hommatut kasvit oon saanu istutettua. Ja taas kerran päätin, etten uusia hetkehen osta. Mönöököhän kuinkamonta päivää :D Ny on satanu ja huamenna sataa lisää. Toivottavasti saret herättääs viälä eres joitaki kasvia. 


Rentouttavaa loppuiltaa!


Tervetulua lukijaksi Helinä!

lauantai 9. toukokuuta 2015

Kukinta eristyy

Tavalliset helemililijakki on aloottanu kukkimisen.


helemililija Pink Sunrise

Ensimmääsenä alootti nämä hennon vaalianpunaaset, Pink Sunrise nimiset.
Tämä on ny niiren toine kevät. Aika heiveröösiä ovat.







Toisena, nämä viimmevuaren purkkihelemililijat.


reunapenkin helemililijoja



Nua valakooset oon istuttanu tuaho tänä keväänä.
Tämä istutusalues on kinttupoluulla, tuvan länsipualella.
Aika lämpööses paikas.


Türistä tuatu suikeroesikko



Esikoosta on aukaassu kukkansa, tämä kaaripenkin virontuanti.


eka palloesikko

Palloesikoosta on ensimmääsenä violetti.


valakoone palloesikko nupulla


Valakoosesta näkyy vähä färiä. Punaane on aiva "vaihees".


vaalia jouluruusu Niger

Välihi vaaliankeltaane jouluruusu. Tämähän on tavalline valakoone jouluruusu, mutta
en oo ennemmi huamannu, että muuttuus keltaaseksi, vaa punervaksi.
Taitaa olla siitepölyn sävyttämä.


metsäalppikello Spring Symphony

Sitte tämä ihku, piänen piäni mettäalappikello.
Koko kasvi ei oo kymmentä senttiä suuree.
Komian tähäre tätä ei kannata ostaa, eihän se mihinkää näy.
Mutta nii söpö. Viimmekesän kesälomareissun saalis, Taimimoisiosta.
Varioosan, humuspitoosen mettämaan asukki. Mulla son kuusen alla, pohojoospualalla.


Äiteen pötyyniamppeli

  HYVÄÄ ÄITIENPÄIVÄÄ!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...