Onse kummalline tauti, ku kokoaijan pitää olla jotaki vääntämäs. Pitää ja pitää.....ku mä haluun!
Täs tapaukses, ihan konkreettisesti.......köynnöskaarta........että mihinkäkö.......
......no tiätenki looratarhahan. Siälä pyärimine jatkuu viälä tämän postauksen verran. Koittakaa kestää. Tämä suara kuja ku iha huuti jotaki rakennelmaa. Täs sei oo, terassiltakaa kattottuna, eres maisemien tiällä.
Eiku toimeksi, ku värkikki oli jo kotoosalla. Ku hylykäsin riskipenkin viiniköynnösirean ja siihe suunnittelemani petooniverkkotuen, leikkasin siitä kaharen ruurun levyysen kaistalehen. Sovitin sitä tuaho. Se passas hyvi, mutta kuinkas kiinnitys. Katkaasutin rautakauppareissulla kans 12mm harijaterästankua 2m pätkiksi. Niistä sai hyvät, jämäkät tuet ja jalaat kaarehen. Kiinnitin tuet rautalangalla molempihin päihin.
Jätin harijaterästangosta 50cm pituuset jalaat.
Sitte vaa hakkaamahan vasaralla tankoja maahan. No, ei menny ku Strömsöös. Oli tarkootus laittaa portti riskipenkin kulumahan, het terassin viärehen, mutta kivihän se siälä kilahti. Jouruun siirtämähän kaaren pääryn keskikohtahan asti. Toiselta pualelta jouruun kaivamahan nyrkinkokoosen kiven pois toisen jalaan tiältä. Ei se tiätystikkää yhtehen kaarehen jääny, vaan halusin toisenki. Sevverran viisastuun, että hakkasin irtonaasella tangolla ensi koereijät. Potangerin pualella ei ollu ongelmaa, mutta......
......leimupenkin pualella sitäki suurempi. Tanko toppas ku seinähän, muttaku halusin sen tuaho, nii oli kaivettava ja kattottava mikä siäloli. Pikkuusen pääsi ärräpäitä kaivaes. E meinannu saara tuata kiviä ylähä sitte millää ja soitinki jo isännälle, että tulis apuhu. Tiätenki auto kaartoo pihahan vasta just, ku kivi keinahti voimasanojen saattelemana nurmikolle. Lohorutukseksi totesin, että kivi oli erinomaasen muatoone, littiä n.10cm paksu. Se löyti het uuren paikan.
Siinä toine.....
......ei kaks iliman kolomatta. Viimmeene sujuu iliman ongelmia.
| 27.7.2019. |
Sain nostaa kaaret muutaman kerran irti, että sain muatooltua kaarista eres likipitäen samannäkööset. Köynnöskaarista tuli sopivan kevyet, eikä liian hallittevat.
Tarkootus olis laittaa jotaki köykäästä kasvia kasvamahan niihi, ettei tuuli kaataasisi niitä. Yritinki kasvattaa niihi hajuhernehiä, mutta huanoon tuloksin. Keskimmääsehen kaarehen ostin potangerin pualelle valakoosen ruusunätkelmän, ku Päivänpesän Katjalta arvontavoittona saatuja nätkelmän siämeniäkään, en saanu itämähän. Syksyllä tuikiin punaasia ruusunätkelmän siämeniä kaarien juurille. Ei mitää hajua, onnistuuko.
Valamis köynnöskuja. Ei prikullensa samallaasia, mutta sinneppäi.
Olin suunitellu tekeväni johonki köynnöskaaren petooniverkosta, mutten oikee tiänny mihinkä. Selasin sitte avoomien puutarhojen ilimootuksia ja näin Magdalenan puutarhan ja siitä se ajatus sitte lähti. Näen sialuni silimin kukkivat köynnöskaaret. Mutta ny jo kuuluu seuraava huuto. Katseenvangittia tuanne päähä! Son viälä hakuusas.
Muistutus arvonnasta!
Mukavaa viikon jatkua!