Vaihtuva näytelmä

 Ja sen tarijooloo, mikkäs muukku sormustinkukat.

Katajakulumahan, tiän viärehen, oon aikoonani istuttanu pari valakoosta tainta. Ku niistei mitää näkyny, kasvatin siämenistä persikanfärisiä, mistä selevis kukkivaksi yks ainut. Muutaman vuaren orottelun jäläkihin, rupes sormustinkukan taimia näkymähän ja siitä asti niiton ollu. Non esiintyny vaihtuvalla kokoonpanolla joka vuasi. Yhtä ainutta pinkkiä enoo istuttanu enkä kylyväny, mutta niin vaan perusfäri tunkoo esihin. 

Toinen huamiootava juttu on mun ihanan lehtikuusen 'Hortsman Recurved'n kohtalo. Iloottin vuasi sitte sen tekemistä kävyystä. Siihen se ilo sitte loppuuki. Soli loppukesästä jo aika keltaane, eikä ny keväällä enää heränny. Isännälle sitä valitin. Kysyy, että mihinä son. ....Ai, se ruma räkkä. Mun miälestä son viälä nykki nii kivan näköönen, etten oo malttanu sitä viäläkää kaataa.

Palatahampa sormustinkukkiihin. Muutamis näkyy aavistus persikkaa.

On joukos muutama valakoonenki. Eres näkyy keltaasen kesäesikon kukkia.

Toinen sormustinkukkakeskittymä on pohojoospäärys. Aluuksi siinoli vaan yks punaane, ny jo muitaki färiä. Syksyllä seinänviären kiveys oli ihan täynnä sormustinkukkavauvoja, mutta arvasin, ettei hetikää kaikki seleviä talavesta. Eiväkkä selevinnykkää. Ihan maltillisestihan nuaton.

Kolomas paikka mihinä oon sormustinkukkien antanu olla, on kolomiopenkki. Muista penkiistä oon toistaaseksi nyppiny kaikki taimet pois, liika on liikaa. Täski on tapahtunu muutos. Valitinki, ku aluus siinoli valakoone, ettäku on valakoosen hortessan ja neilikkaruusun välihin eksyny valakoonen sormustin. Ny seki asia on korijaantunu pinkiksi. Takana kukkii sekootuspussista kasvatettu ritarinkannus.

Kuinkas tootta sormustinkukkien kans pärijänny? Mulle yks taimiston myyjä sanoo, että jos sormustinkukan istuttaa tontille, siitei pääse koskaa erohon. Tarttookokaa?

Mukavaa loppuviikkua!

Katajakuluman kärhöt ja kärhötuki

Ny sitte se toine  kesän S-piikkiäkehen piikiistä tehty köynnös/kärhötuki. Ja tämän hitsasin sitte ihan itte!!!! Ensimmääne o täs.

Tästä tuli palio siistimpi, ku tein valamistelut/putsaukset paremmi.

Monista maharollisuuksista valittin tällääsen syrämmellisen mallin. Suarahan sen sai heleposti, ku piirti pikehen/asvalttihin liirulla suaran viivan ja asetteli hitsattavat osat sen mukahan.

Tuet tähän rälläkööttin vanhasta liätekuilun ritilästä. Tuli pikkuusen snarimmat ku erellisen tuet.

Katajakuluman viinikärhö oli viälä vailla tukia. Viimme vuanna se kukkii takana kasvavis keijuangervoos. Ennen tuen paikalle panua oli kuitenki tehtävä pikkuusen suurempi perkausoperaatio. Hopiahärkki oli nii pahasti heinittyny, ettoli paree repiä kaikki pois......

.......ja laittaa uuret tuppahat aluulle. Kärhö oli jo hyväs vauhris ja siitä kasvoo kolome tukevaa vartta, mutta tiätenki onnistuun katkaasemahan niistä kaks. Tältä se näytti 8.7.2020.

Eilises aamuauringos se näytti tältä. Kärhö o muute tarhaviinikärhö 'Solina'.

Ja tänään 26.8.2020 kuvattuna tältä. Tykkään ihan hirviästi.

Tätä kohtaa o parempi kuvata pilivisenä päivänä, muuten varijot o liian voimakkahia.

Tältä se näyttää tiältä kuvattuna.

Toises tues kasvaa jo jonku aikaa kukkinu tarhaviinikärhö 'Prinssi Charles'......

......yhyres viinikärhö 'Madame Julia Correvo'n kans. Olin keväällä siitä aika hualissani. Mitää ei ollu tullu näkyvihin viälä siihe menneskää, ku tuaksumatara peitti juuristoalueen. Yleensä son noussu palio ennen Prinssiä. Muutenki nämä nousoovat aika myähän keväällä, ku ovat nii varijooses paikas.

Sain huakaasta helepotuksesta, ku Prinssi rupes kukkimahan sen jalakojenjuures, arvasin siinävaihees, että Madame o heränny pitkiltä kauneusunilta ja kivunnu het huipulle.

Kolomannes kohtaa, tuluppaanitiän huajuvas köynnösportis, jatkaa kukintaansa söpööne pisarakärhö  'Betty Corning'. 

Kaikki katajakuluman kärhöt samas kuvas. Ei muuten oo enää katajan katajaa.

Katajakuluma 26.8.2020.

Ja sitte koko katajakuluma. Meinaan laittaa viälä tuaho valakoosten jaloangervojen etehen pari kärhyä.  Siinähän o piiiitkä kärhötön väli😁 Tukiki o jo suunnitteella, mutta teen sen vasta joskus tulevaasuures. Ei oo viälä kärhöjäkää.

Hitsi, ku o ilimat jähtyny. Oon joutunu turvautumahan jo iltaasin pihalla touhates, niihin ihanihin kulahtanehisihin talavihaalariihin. Nykki mittaris o enää +7.3. Toivottavasti olis viälä lämpöösiä päiviä  jälijellä. Viälon ainaki yks kärhö vasta nupulla ja muutamas muuski aukiamattomia nuppuja iha liian palio.

Mukavaa loppuviikkua!

Iha vähä

Viimme talavi oli kasviille erinomaasen suatuusa. Vaan muutamia yksilöötä o talaven aikana karonnu. Sehän on tiätysti hyvä juttu se........ mutta, mutta.....mihinkäs mä niitä uusia ihania "pakkosaara" kasvia laitan, ku jokapaikka rupiaa olemahan täynnä. Nooh.....entisiä penkkiä laajennetahan.....iha vähä 😀

Katajakuluma 15.5.2019

Alootin laajennokset varovaasesti katajakuluman sisäkaarelta pari viikkua sitte. Oikiastansa soli vaan reilua kanttaamista. Reunas kasvaa kuunlilijoja ja nehän heräälöö nii myähää......

...että niiren eres kerkiää kukkimahan helemililijareunus. Kuunlilijojen leheret peittäävät myähemmi  helemililijojen kuihtuvat leheret. Siirrin helemililijat kinttupoluun helemililijapurosta. Toivottavasti haave terhakkahasta sinisestä reunuksesta toteutuu ens keväänä. Takana olevat narsissikki pitääs kaivaa ylähä.

Hanhikkipenkki 30.5.2019.

Tämä kulukureitti, terassilta navettahan, (täs kuvattuna navetalta terassille) on tarkootus kaivaa auki ja pinnoottaa. Solis pitäny teherä jo vuasia sitte, enkä tiärä koska se tuloo tapahtumahankaa, mutta yritän teherä sille selevän muaron valamihiksi. Sittekku koittaa se suuri hetki, nii ei tarttisi enää sen kummemmi miättiä, ku antaa palaa vaa. Eli hanhikkipenkin reunaa piti siirtää.....

.....iha vähä.

Tämoli helaatorstain hommia. 

Lopuksi siirrin kaks reunimmaasta ruusuangervua uuren reunan suuntaasesti ja muutaman kevätkaihotupsun niiren etehen. Voi, tuahonhan tuli palio mustaa multaa näkyvihin ja siinon paikka muutamalle uurelle kasville. Keskellekki voi istuttaa jotaki suurempaa.

Terassipenkki 31.5.2019.

Täs o terassipenkin reuna, kuvattuna terassilta. Törkiä ku mikä. Ensinnäki, tein aikoonansa kivireunuksen iha liian leviäksi. Siinon kaks riviä kiviä. En tiärä mitä pääs silloo liikkuu. Toiseksi, siiton otettu kiviä muuhun käyttöhön. Kolomanneksi, reuna o suara. Ja niinku näkyy, luannolline kulukureitti teköö kaaren......

......mäki teen. Kaarran uutta reunaa.....iha vähä.

En tiärä koska tämä rojekti etenöö. Seuraavaksi pitää siirtää tua vanaha runninkansi. Sitte kaivaa mullat pois uuren YKSINKERTAASEN kivireunuksen tiältä. Kaari voi viälä levetä....iha vähä  ja lopputuloksena o ainaki pualen metrin levyyne lisäkaistale. Jos sais sitte tämänki penkin kuntoho. Son ollu heitteellä sen kovan talaven jäläkihi, ku siinä olevat kärhöt katos lähes täysin.

Lopuksi kuvaa katajakuluman tulpuusta.......

.......ja vuarenkiliviistä 😃

Toukokuu loppuu tuulisihin päivihin ja aika koliahan säähän. Tänää tuulilukemat oli suurempia ku lämpömittarin lukemat. Toivottavasti kesäkuu tuaa lämpöösemmät säät.

Kukkivaa kesäkuuta kaikille! Tosi palio!

Kiamura

Puaris pyärii kolome s-piikkiäkehen piikkiä. Laitoon ne tarkasti tallelle, vaikken tiännykkää mihinkä mä niitä tarttisin. Olivat kuitenki nii kivan näköösiä ja ruastunehiaki...... seki viälä.  Jonkullaasia ajatuksiaki oli jo syntyny niiren varalle, mutta sitte suunnitelmat muuttuu, niinku niillä on tapana.

Katajakulumas, tiänviäres kasvaa kaks kärhyä. Nii tai siis oon istuttanu kaks. Keväällä ei näkyny yhtikäs mitää. Niillä oli viimme vuanna tukena sellaane matala petooniverkosta tehty kaari, joka oli aika typerän näkööne, ku siinä kiamusteli vaa muutama hentoone verso. Otin verkon pois, ku ei mitää näkynykkää. 

Kas kummaa, maasta rupes kuitenki nousemahan piikkiä, muttei ny ollukkaa sitä tukia. Jotaki sopivan piänta piti keksiä.......hm.....muistin sitte ne piikit. Piikit maaha makaamaha, kaharen putke välihi, jotta sais ne suaraha. Ja isännälle hitsauspyyntö. Pyyntö piti uusia muutaman kerran, mutta hitsas se sen ja laittoo viälä H-mallisen tuen, piikin lisäksi.

Viinikärhö 'Madame Julia Correvon'

Pystys on pysyny ja ny on kärhöki ruvennu kukkimahan. JEE!!!!! Kokonaasta kaks kukkaa on auki.

Mutta nuppuja on vaikka kuinka palio.

En uskonu, että kerkiääs kukkia ku nii myähä alootti kasvamisen ja on nii variooses paikaski. 

Nysson kuitenki kasvanu palio tuuhiemmaksi ja palio korkiemmalle ku viimme vuanna. Ihana yllätys ja tukiki on aiva riittävä. Toisesta kärhöstä ei näy mitää. Jo toine yritys 'Prince Charles'n kans ja  varmasti viimmeene.

Kiamura-kärhötelines ja kärhö 6.8.2016.

Kiamura-kärhötelines on kivan näkööne kattella, vaikka siinä ei mitää kasvaasisikkaa. Nuata ässiä olis voinu asetella toisellaki lailla ja heti rupes harmittamahan, ku niitä oli vaa kolome. Ny on tiätysti ettinnäs vanahojen s-piikkiäkehien piikkiä.

Tällääseltä näytti katajakuluma elokuun kuurentena, uus kärhötelines paikallansa.

Meinaa pikkuusen vastustaa..... Pari päivää sitte hajos ruahonleikkuri, tänä aamuna rehunjakokatti. Kysyyn isännältä, kummalla autolla kävääsen kaupas (hajuaa se kumminki, ei kaks iliman kolomatta).

Mee kävelle! vastaa hän :).....en kävelly.... eikä autokaa hajonnu.

Aurinkoosia syyspäiviä!

Vuaren 2015 viimmeenen päivä

Kävin päivällä puutarhas, kuvaten vuaren viimmeesiä puutarhakuvia.

Katajakuluma 31.12.2015

 Kovin oli vähä lunta, vaa piäni aavistus. Lämpötila nollanpinnas, tuulta oli aivan kohtalaasesti, kuinkas muuten, sitähän on tänävuanna piisannu. Näyttääs vähä siltä että uusi vuasi tuaa talaven tullessaan. Pakkaasta pitääs olla ainaki seuraavat kymmenen päivää, kymmenen asteen molemmin pualin. Hrrrr....eihän siihen oo tottunu..... MUTTA.... ei oo kauaakaa ku...

....krookukset kukkii....

..... ja tuluppaanit.......

..... kultakaari kumartuu kohti postipolokua....

.... tämä tuntematon angervo kukkii kirkkahin, loistavin kukin..... 

......ja pallohortessan muhkiat kukinnot pullistuu täytehen loistohon.

Toivotan kaikille,  oikee elämyksellistä ja kukkarikasta vuatta 2016!

Ängelmä ja kolomen plokin haaste

En enne oo mitenkää noteerannu sellaasta perennaa ku ängelmä.
Nimiki vaikutti jotenki änkyrältä ja vänkyrältä.

Jaloängelmä (Thalictrum delavayi) 'Black Stockings' tiältäpäi.

Sitte näin ängelmän oikee livenä. Ihastuun sen harsomaasehen kukintaha ja
rupesin kattelemaha sellaaselle sopivaa paikkaa. Tuas katajakulumas oli
selevästi ängelmän mentävä aukko. Siinä ei oikee palio kuki tällähetkellä
ja ängelmän kukat nousoo nii korkialle, että ne näkyy puutarhanpualellekki,
kevätatsaleean ylitte.

Kivat, piänet, helemimääset nuput.

Plokiista sitte näin erilaasia versioota ja ihastuun keijuängelmähän.
Menin taimistolle, mutta ku keijut oli jo myyty ja iliman ängelmää en
halunnu lähtiä, valittin 'Black Stockings' -nimisen jaloängelmän.

Kukat on  pehemoosen näköösiä.

Viimmevuanna kukinta ei hääviä ollu ja ne muutamat roitamat kaatuuvat pitki maata.
Ei oikee vakuuttanu.

Haurasta herkkyyttä.

Löysin tuaho viärelle sen keijuängelmänki, mutta se ei viälä kuki.

Vaalianpunaasta hattaraa.

Ny tua ängelmäpuska rupiaa näyttämähä siltä mitä mä vähä haaveelinki

Ängelmä puutarhastapäi.

Se näkyy hianosti muun massan yläpualella, huajuen tuules.
Oon sitä joutunu vähä tukemahanki, mutta yllättävän hyvi pysyy pystys
ny ku on tuuhiampi.


Sitte se haaste.

Sain Pirjolta, Mökkipuutarhassa -plokista kolomen plokin haastehen. Kiitos!

Täs haastehes on tarkootus esitellä kolome plokia, joita itte seuraa.
Siitähän seuraa aina valinnan vaikeus. Pääryyn esittelemähän kolome
 erilaasta plokia, jokka on päätyny mun lukulistoolle eriaikoona.

Kaikki on varmasti seikkaallu netin ihimeellises maailmas ja
sattumalta löytäny jotaki hianua. Siihen pitää palata aina uurestaan, ja uurestaan.
Nii mullekki käytihi, ku ensimmääsen kerran kävin Marian koti ja puutarha -plokis.
Maria on erittäin taitavasti rakentanu harmoonisen ja rauhallisen puutarhan ja
 erityysesti mettäpuutarha on ihana. Kuvis on taitavasti vangittuna erilaasia tunnelmapaloja ja
kuvakulumia.

Muutama vuasi sitte hankiin ensimmääsen järkkärin. Nappulat ja kaikemmaailman namiskat
oli aiva hepreaa. Netistä löyrin ohojeeta ja valokuvausaiheesia plokia.
Näin pääryyn Tillariinan fotobox -plokihi. Plokis on palio kuvattuna eläämiä, erityysesti lintuja.
Oon oppinu tunnistamaha monta lajia ja vaharannu huulipyäriänä; ai onko tuallaasiaki ötököötä.
Kuvat on aina erinomaasia, oli aihe mikä hyvänsä.

Kolomas ploki on mun omalta plokiaijalta. Anneli A, Pihakuiskaajan puutarha -plokista,
Anneli on aloottanu oman plokinsa kirioottamisen vähän enne mua.
Omien sanojensa mukahan "piänellä purietilla", rakennetus puutarhas on
palio hauskoja yksityyskohtia ja aina nii ihania kiviä on käytetty mones kohoras.

Kaaripenkkiä ja katajakulumaa.

Voi, ku olis vuarokaures enemmä tuntia. Jatkuvasti putkahteloo
uusien plokien nimiä, joita haluaas käyrä kattomas, mutta en yksinkertaasesti uskalla.
Syksymmällä ku tuloo pimiät illat, on enemmä aikaa uppoutua uusien plokien syäveriihi.