Olin helaatorstaina kansalaasopiston Villivihannekset tutuiksi-kurssilla. Kurssin vetäjänä toimii Aana Vainio. Valitettavasti sattuu olemahan tämän sarekauren ensimmääne sarepäivä, mikä esti itte villivihannesten keruun, mutta iltapäivästä tuli kuitenki erittäin antoosa. Eikä kukaan hinkunu pihalle lähes kaatosateesehen, vaikka ittekki aharistuun pesemähän navettasaappahat joukkohon ja kattelemahan komeron kätkööstä jonkullaasen saretakin.
Aana oli keränny omasta pihasta villivihanneksia tunnistettavaksi. Kurssilla käytihin läpitte myrkylliset kasvit ja yleesimmät käytettävät luannonkasvit, keruuajat ja säilytystavat.
Aanalla oli kokoelma kuivattuja luannonyrttiä käytettäväksi teeksi, ruuanvalmistuksehen ja kosmetiikkahan. Ihimettelin purkkien kääntämistä "väärinpäi", mutta noliki oikeeppäi, ku niistä näki het mitä ne sisälti. Ainaki sellaane, joka jo oli asiasta träillä. Jokaanen sai valita omahan jalakakylypysualahan haluamansa yrtit. Satsista saa parit yrttiset jalakakylyvyt.
Kirijakokoelmaa luannonyrtiistä. Ittekki talavenaikana asiasta kiinnostunehena oon muutaman kirijan hankkinu.
Ku ei kerran pihalle päästy, oli Aana ottanu käyttöhön suunnitelma C:n eli valamistettihin Aanan erellisenä iltana keräämistä yrtiistä ruakaa. Sehän sopii kaikille. Tarijooluhun sisältyy; tomaatti-kurkku-vuahenputkisalaattia, nokkoosvoffelia voikukkasiirapin kera ja vuahenputkia tuarejuustonäkkärillä ja HYVÄÄ OLI. Aah!
Oma tähänastine kokemus villivihanneksista on aika vähäästä, lähinnä nokkoosen käytöstä. Joskus menöö muutama voikukan lehti suuhu, mutta siinä se sitte enimmäksehen onki. Jospa se tästä kehittyys. Kuinkas sun villivihannesten käyttö? Onko ollenkaa vai kuuluko jokapäivääsehen ruakalistahan?
Maukasta viikonloppua!