Siis viherliljapuut eikä verililijapuut (niin oon näitä aina tituleerannu) on kivan näköösiä, pikkuusen eksoottisia kasvia. Niitä myyrähän useemmiten kevääsin, kesäkukiksi, mutta niistä saa monivuatisenki ilon. Koska nei kuitenkaa kestä talavia pihalla, ne pitää ottaa sisälle syksyllä. Moon viäny omiani talaven ylitte sekä olkkarin pohojoosklasilla että vintin viileyres, vaihtelevalla menestyksellä.
| Viherliljapuu - Cordyline 14.9.2017. |
v.2017 Se mikä näistä tuloo ensimmääsenä monille miälehen, on useemmiten myynnis oleva tummanviininpunalehtine. Tämän istutin vanhahan sinkkisankoohin ja aluskasviksi onnenapila 'Iron Cross'. Hyvin sopiivat yhtehen. Talavetus sisällä.
v.2018 Tiätenki, ku vastahan tuli, nii kätehen tarttuu toisenki färine kelta/viheriä lehtine viherlilijapuu, miten ollu koskaa ennemmi nähäny.
Nostin sen purkkiinensa terassin nurkkahan puusaavihin, muiren kasvien sekahan.
Ihan täysin viheriäki tuli vastahan. Se valloottiki punalehtisen paikan, ruskian puusaavin päältä. Viheriän kasvutapa on torella roteva.
Punalehtine viätti kesän ruukus terassipenkis .
v.2019. Viheriälehtinen oli taas puusaavin noukas ja muut rivis terassin reunalla muiren kesäkukkien kans.
v.2020. Olin ihaallu plokiis pinkin färistä viherlilijaa ja ku törmäsin keväällä kohtuuhintaasehen sellaasehen, joukkohonhan se lähti.
| Viherliljapuu 'Pink Passion' |
Se viätti kesän terassinreunalla, kuten punalehtine ja kelta/viheriälehtinenki.
Viheriälehtinen oli terassilla, soffan käsinojan päällä.
Kelta/viheriälehtisen mukana oli matkustanu salamatkustaja. Juurelta rupes nousemahan jotaki keltakukkaasta apilaa. Liänöö joku rikkaruaho. Mutta kivasti se sopii mun apilakokoelmahan.
Syksyllä ilimojen kylymetes, nostin kaikki viherlilijapuut terassin katon alle suajahan. Non viimmeesiä talavetettavia, mikkä siirrän sisälle. Ne kestäävät muutamien asteeren pakkaasia.
| 18.12.2020. |
Puna- ja viheriälehtiset menos vinttihin talavia viättämähän. Pinkin ja kirijavalehtisen olin tuanu sisälle viikkua ennemmi. Tua alimmaasten lehtien ruskettuminen ja kuivaminen on näille tyypilline ilimiö ja siksi näistä tulooki aikaamyären rungollisia pikkupuita. Totesin, että sisälle siirron olis pitäny teherä pikkuusen ennemmin. Pinkki oli ottanu nokkihinsa ja näytti ihan ruskialta. Leikkasin sen viiren sentin tapille. Muut oli viälä suht hyväs kunnos.......Entäs mikä tilanne on tänään........ei hyvä, muttei toivoton.....toivottavasti.
Viheriälehtinen näyttää parhaimmalta. Son kyllä rajusti laihtunu ja likempi tarkastelu osootti siinä olevan joitaki öttiääsiä. Viän suihkuhun.
Kelta/viheriälehtine näytti kuivavan ja kualevan, mutta niin juurelta lähti uutta kasvua, niinku erelliskeväänäki.
Punalehtinen näyttää niin ikään entiseltä.....täysin, mutta meinaan leikata latvan pois. Näköö rupiaako haaroottumahan vai ei. Suurin syy pahoonvointihin on kait kuivuus. Sumuttaakki olis voinu. Vintin lämpötila on ollu 16-18astetta.
Viimmeesimpänä, muttei suinkaa surkiimpana, on tällä hetkellä pirtiästi vesoova pinkkilehtinen. Sehän näytti syksyllä ihan kuallehelta. Varsiki oli pehemenny lähes juurehen asti. Onneksi jätin sen leikkuun jäläkehen vintin pöyränreunalle orottamahan seuraavaa siirtua. Onko sulla ollu verililijapuita siis viherliljapuita? Ookko talavettanu niitä vai käyttäny kertakäyttökukkiina?
Mukavaa viikonlopun jatkua!