Näytetään tekstit, joissa on tunniste tiänviäri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tiänviäri. Näytä kaikki tekstit

lauantai 11. maaliskuuta 2023

Ny lähti

 Nysse päivä koitti, mitoon orottanu jo muutaman vuaren, nimittäi, terijoensalavat katkes. Non ihan järkyttäviä roskaajia. Joka tuulen jäläkihin sais haravoora ku oksanpätkiä o jokapaikas.

Erellisen kerran non katkaastu yli 20 vuatta sitte. Noli n.1.5metrisiä palloja ku tänne tulin.
Muutama vuasi sitte ohennin niitä, ku rupesivat olemahan liian leveetä. Tiällemennes ei enää meinannu nähärä ja trailerille rupes tulemahan ahtahat paikat.
Isäntä käytti jo keväällä moottorisahaa ku joku myrsky kaatoo pari haaraa pihanpualelle. Tuli ihan törkiän näkööne, muttei muka keriinny parturoora eres tuata puskaa kokonansa. Arvakkaa vaan, kuinka avoomis hävetti. Moottorisahaa ku enoo opetellu itte käyttämähän.
Mutta viikolla moottorisaha soi.
Yhtä haaraa ei tohtinu vetää sahalla. Osat oli syäny langat nii sisällensä, että olis voinu langat katketa.
Ei muutaku isoompaa konetta kehihin. Latvoosta tuli hyvää ainesta hakevärkkiläjähän.
Ja samalla sai kouralla revittyä rungosta oksan kerrallansa  ja piuhat pysyyvät ehejinä.
Järiemmät rungot pääsivät klapivärkiiksi.
Arvakkaa kuka harrasti haravoomista!? Keskellä talavia!!!!! Piänimmän silipun kuskaan kait kasvimaanreunahan orottamahan loppusijootusta,  kompostia varten?
Viälon siivuamista, mutta ny on muutostyät jo hyvällä aluulla. Tarkootus olis repiä keväällä kannokki pois ja uuristaa koko reuna uurella istutusalueella. IHANAA! Oon aina enite innoossani uuren tekemisestä. Aikataulu on tiätty viälä arvootus, mutta suuri muutos o jo tapahtunu. Vähä hirvittää kuinka alaston tianoo on, mutta eikö siihenki pian totu. Tällekki alueelle pitääs joku oma nimi keksiä, mutta eiköhän seki johonakivaihees hahamotu.

HUAM! Muistutus viälä synttäriarvonnasta, su 12.3 klo 24.00 asti.

Mukavaa viikonloppua!

torstai 30. kesäkuuta 2022

Juhannuskiarroksen toinen osa

 Vaikka juhannus tuli ja meniki jo aijat sitte, julukaasen lupaamani kakkososan. Pikkuusen taas venähti. On nii kuuma, että tuntuu kaikki mehut nousevan höyrynä taivahan tuulihin. Ollahan me toki paalattuki.

Iltapäiväauringon pualelta ensimmääsen kuvan napsaasin keittiön klasin läpitte, aitauksesta. Vasemmas alanurkas o hurmehappomarja 'Admiration', kukkivan atsaleean nimi on 'Adalmina' ja punaasen keijunkukan nimiä en tiärä. Voi olla 'Hans'ki tai sitte jotaki vanhempaa kantaa (anopilta saatu).
Maastooruun kinttupoluulle. Isorikko alootti valakoosen huntumaasen kukintansa. 
Poluullon pikkuusen ongelmia. Kasvaa turhan isokookoosia rikkaruahoja, hohtopiikkiputken siämentaimia.  On pakko katkaasta ennen avoomia. Siitei kukaa pääse ohitte iliman raapooksia. On muuten toooosi terävät ku kukinta rupiaa olemahan valamis. Ja talavi vei penkistä komiat maksaruahot. Ei ollu palio lunta seinänviäres.
Kuva portin kautta mäntykulumahan.
Ja tarkennettuna kauemmas.
Ja sitte kuva mäntykuluman loppupäästä, mikä jäi erellises kuvas juhannusruusun taa.
Sitte hypätähän naapurin nurmikolle.  Oon trimmerööny ojaa ja keväällä leikkasin tapille koko hanhikkiairanteen. Oli jo nii risuune ja epätasaane ilimestys. 
Kamera siirtyy pikkuusen erellisestä oikialle. Palmu-köynnöstukia pitkin kiipii köynnösukonhatut.
Ja siitä viälä enemmä oikialle kasvaavat varijolilijat ja marhanlilijat.
Äskeesen kuvan takana näkyy pohojoospenkki tai -pääty, miksi sitä milloonki tuloo kutsuttua. 
Siäläki on vähä suurempi ongelmakohta. Mariakuusi on ruskonnu jo muutaman vuaren ja ny son tainnu tulla tiänsä päähän. Mullon siihe jo uus suunnitelma.
Tiältä kuvattuna syreenin latvat ja sen takana näkyy aurinkoläikäs sinisen alappikärhön korkiimmat versot.
Tiänviäres o aika kukkimaton aika. Härkki alootteloo, samoon valakooset laukat.
Päätetähän tämä raportti tuaksumataran valakoosehen kukkamerehen. Siinon aivan sanoonkuvaamaton tuaksu. Ihanan viano, mutta tunnistettava. Tualta seasta yrittää puntata ittiänsä ylähän kärhö 'Prinssi Charles'. 'Julia Correvon' pitää kait huilivuaren, ku ei piikin piikkiä näy. 

Son sitte tänää kesäkuun viimmeene päivä. Äkkiää se meni.  Kuun loppupuali on ollu kyllä niiiiin helteene, ettei oo kenenkää tarvinnu taukata kylymän kans. Onneksi on välillä satanu, jotta kasvit ainaki tällä hetkellä kukoostaavat  ja kasvaavat kohiste. Kärhökki tyäntäävät jo nuppuja, ihanaa!

Mukavaa kesäkuun viimmeestä päivää!

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

Tiänviären siistitty ilime

Tiänviären syreeni/risusavotan jäläkihi siistiin koko reunan.



Eihän siistimistä voinu jättää pualitiähen, varsinkaa näi näkyvällä paikalla. Nurmikko oli levinny kuarikatteen päälle ja leikates vaa ropina kuuluu, ku kuarikkehet lenteli. 






Ja kuariketta oli sitäpaitsi aiva liian ohkaane kerros. Linnut tykkää kuapia kuariketta ja tiätenki noli päässy repimähän alla olevaa vanahaa mattua. Matonkuteeta oli revitty ihan urakalla. Kai nua kuteet muistuttaa matoja ja linnut luulivat löytänehensä oikian matoapajan vai olivakko ollehet pesävärkkiä vailla.



Ei auttanu ku ettiä kuarikkehen rajakohta ja kantata uus reuna.


Tiänviäri 8.9.2018




Ja sitte uutta kuariketta kerros päälle. Tuas etualalla on ostetut ahkeraliisat, ku oma siämenkylyvö ei onnistunu. Ihime, että ovat hengis, enoo ku muutaman kerran kastellu. Seuraavana  on esikkoja.


Maitokauppaesikot 24.4.2018 lumen sulamisenjäläkehen.











Maitokauppaesikot talavehtiivat loistavasti. Niis oli het nuppuja näkyvis, ku lumi suli päältä pois. Pari kuusenoksaa oli suajana.


Maitokauppaesikooren kukintaa 22.5.2018





Kukkia oli runsahan pualoosesti, varsinki oranssis. Tua violetti pitää siirtää, jos viälä seleviää talavesta. On nii tumma, ettei sitä eres huamaa. Niis on taas muutama kukka. Kesän aikana oon lisänny rivihin viälä muutaman uuren esikon.


Hopeatäpläpeippi -Lamium maculatum




Reunas on muutamas kohtaa hopiatäpläpeippiä. Pinkkikukkaane o kasvanu hyvi. Vuarenkilivekki meinaa jäärä jalakoohi.  








Tolopan oikialla pualella on Maatuskalta saatua kevättähtimöä.


Kevättähtimö -Stellaria holostea  31.5.2018.

Seki on ottanu hyvi paikkansa ja kukkii valakoosena touko/kesäkuun vaihtees.


Hopeatäpläpeippi ja kevättähtimö




Nii ihanat yhyres.


Tiänviäri 8.9.2018

On tuasta taas hetkenaikaa leikkurilla hyvä päästellä selevää rajaa pitki. Siisti mikä siisti. Seuraavas postaukses ei siisteyrestä ookkaa sitte mitää tiatua.


Son tämäki viikko pualesvälis, joten mukavaa keskiviikkua 😊

perjantai 31. elokuuta 2018

Risusavottaa



Tiänviären syreeniä




Meillon tiänviäres syreeniä. Kolome tavallista sinistä pihasyreeniä oli jo ku tulin ja itte lisäsin isabellasyreeni 'Royalty'n. Oon niistä ottanu joitaki oksia pois, mutta ny non ollu monta vuatta aiva hunnigolla.








Kevääsin on ollu muka nii kiirus, ettei niiren päälle oo keriinny eres kattua. Eikä leherettömähän aikahan oo tiänny mikkä oksat on kuivanu.








Oon kuivia oksia kyllä nähäny jo erellisinä kesiinä, ja joitaki leikelly poikki oksasaksilla, mutta tyngät o jääny siihe törröttämähän. Ny sitte tuumasin, että ny teherähän kunnon perkaus. Meni sitte sytehen tai savehen.



























Tällääsiä iha rutikuivia ja sammaleesia oksia oli aika monta ja joitaki oksia sai vaa vääntää pois paikaltansa, olivat juuresta jo nii lahoja. Oli jo aikaki eres jotaki teherä. 



Syreenien jatkona, katajakulumas kukkii kärhöjä. Oon ristiny uuren, tänä kesänä teheryn köynnöstelinehen nutturaksi ja siinä kukkiivat viälä viinikärhöt 'Madame Julia Correvon' ja 'Prinssi Charles'.



Ensimmäästä kertaa kukkii etualalla, tänä kesänä maanpeittokasvina, 'Solina' -kärhö. Sillon kyllä jo tukitarvikkehet, mutta non viälä iha paloona.


Viinikärhö -Clematis Viticella 'Solina' katajakulumas.

























Tää on kyllä ihku. Tuas hopiahärkin yläreunas, vasemmalla pualella näkyy mun kärhöjen kasteluputki. Pätkä salaojaputkia, jonka pään oo suhuuttanu mustaksi. Korkkina toimii lypsyputkien superlonine tyhyjäystuppo, ettei soo täynnä hiiriä, myyriä tai muita ötyköötä.


Son sitte elokuuki lusittu. Aurinkoosta syyskuuta!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...