Pelargoonit terassille

 Sain eileen vasta siirrettyä pelargoonit terassille. Silläki uhaalla että oli tulos taas kylymähkö yä. Uskon, että terassin katto ja pleksiseinä suajaa. Eikä tänä aamuna tuhoja näkynykkää.

Talavetan ne vintis, patterit kiinni olevas huanehes. Leikkasin ne jo syksyllä sisälle tuataes. Mahtuuvat paremmi. Siksi kait kukintaki on alakanu paaalio ennemmi ku muulloon, koska ei oo tarvinnu kajota keväällä alakanesehen kasvuhun. Pistokkahia en tosin saanu, mutta oon ollukki niiren kans helisemäs, ku mitää ei malta heittää pois. Ensin aakkunalauta sai asukkahat.

Mullon ollu terassilla pelargooniilla oma kakskerroksine kukkapöytä, muttaku terassi tuntuu täyttyvän muutenki liiaksi, nii muuta oli keksittävä. Nurkas olevahan puusaavihin oon tavallisesti laittanu jotaki  kesäkukkaa, ny pelargoonia.

Lavoosta kyhätyn soffan karmilla on pari tämän kevään uutta. Muutaman, talaven aikana menetettyjen tilalle. Oranssi messulöytö 'Anna-Britta' ja takana paikallisesta kesäkukkapuutarhasta löyretty perinnepelargooni 'Astrid'.

Muutama jäi yli ja kuriispäältä kokeelin pysyyskö purkit köynnösritiläs paikallansa, pysyy. Ny ritiläs on pelargoonia kelloköynnöksen sijahan.

Purkit pitää olla just sopivan kokoosia, 16cm ulukoreunasta mitattuna.

Itte ennemmi kasvatetut pelargoonit keräsin pöyrälle korihin.

Aika rehevältä näyttää, vaikka siälon aikamoosia ryytyksiäki seas. Yhtään lisää en tartte......tai jos joku kirijavalehtine tai......Osa rupes jo nuutumahanki vintis, ku meinasivat unohtua täysin kastelemata. Jos ny muistaas ku ovat tuas silimien alla. Kuinkas sun pelargoonit voi?

Hyvää viikon jatkua!

Linnunpelijätin 3 x

Terassi teema jatkuu. Niin ihanan kesääsesti paistoo aurinko mutta......

Meillon palio pikkulintuja, johtuen kait monista puskista, jois on hyvä leikkiä piiloosta ja ehkä talaviruakintaki o niitä lisänny. Koska tua klasinkohta oli hetken iliman mitää, linnut välillä suhahtivat siitä läpitte....vauhrilla. Ja kuinka ollakkaa, ku laitoon välikön tukkuhun vastapestyllä klasilla, siihen mottas het joku ittensä ku selekäni käännin. Siitähän muarostuu oikee pikkulintuansa. 

 

Sitte tuliki ongelma, mistä linnunpelijätin, sellaane, mikei klasia rikkoosisi ja mitä jaksaas ittekki vaharata. Tekaasin siihe viirinauhan, ohkaasesta pitsikankahasta. Leikkasin vaan kolomioota ja ompelin saumurilla yläreunasta yhtehen. 

Sehän näytti ihan siävältä ja tuntuu tehoavanki kunnes......

....tuli ensimmääne kunnon etelätuuli. Ylärimoos eioo mitää tuuliestettä. Ku olin muutaman kerran irrootellu viiriä kepillä, teki miäli kokeella seuraavaa vaihtoehtua.

Jos vaikka kokeelis haukkaa. Kookletuksella löytyy siluetinkuvia, joista otin mallia. Puarista löytyy yhyrestä toisesta rojektista jääny ontelomuavipleksi?! En ny parempaa sanaa keksiny.

Mustaa suhumaalia toiselle pualelle.

Toisen pualen jätin käsittelemätä. 

Toimii ja oli viälä siärettävän näköönenki. Kivasti tuuli sitä heilutteli ja käsittelemätön puali väläkkyy auringos. Soli nii kaukana klasista, että se pääsi kääntylemähän piänellä tuulella.

13.8.2020.

Soli jopa niin tehokas, että muutaman metrin pääs oleva kirsikkapuuki pärijäs iliman verkkua. Puu jää justihin kuvan vasemmalle pualelle.

31.10.2020.

Pelargoonit muuttivat syksyllä vinttihin. Taas oli aution ja tyhyjän näkööstä ja haukkaki oli saanu siipehensä. Senki tuuli joskus heitti tuanne ylärimojen välihin.

31.10.2020.

Onneksi en ollu keriinny laittaa palooksi tuata, siinä jo monta vuatta ollutta verkonpalaa. Het tuli palio suajaasempi olo. Ei linnukkaa sukaassu enää nii vauhrilla. Lisäksi kaivoon portista jo monta vuatta palavellehet "pitsiset" havutähtien raarot.

Tähäret otan tiätysti keväällä pois, mutta verkko taitaa tuaho jäärä. Sen olemasolohon on nii tottunu ja kait siihenki sais ulukopualelta jollaki konstilla kasvamahan jonku köynnöksen.

Kevättä orotelles.....

Kukkalauta terassille

Tiätäähän sen, että ainaku teet jotaki, nii se poikii lisää tekemistä.

Niin ku ny tämäki. Terassi sai suajaavan lasituksen, mutta se näytti niin alastomalta ja tyhyjältä. Naapuri on nii likellä, että jotaki rekvisiittaa piti keksiä. Tuashan oli ihan selevä paikka pelargooniille. Rimootuksen reunalla olis voinu pitää kukkapurkkia tai jotaki muuta rekvisiittaa, koska ylin piana on tehty kakkoskolomosesta. Mutta ny siihen tuli klasinpoka melekee keskelle.

Tähän ei enää materiaalia kotua löytyny. Mutta onneksi kaupasta löytyy tuallaaset puiset, käsittelemättömät, yksinkertaaset tuet. Sutasin färiä pintahan ja sitte ruuvviilla kiinni.

                             

Leviän lauranki ostin valamihina levynä. Kaupooshan myyrähän niitä erikokoosia liimalevyjä. Ei tarvinnu paliua päästä pois ottaa. Nurkasta sahasin kuluman pois, turvallisuussyistä. Maalauksen jäläkihin.........

23.5.2020.

.......sain siirtää osan pelargooniista aakkunalauralle nauttimahan kesän lämmöstä. Kesä meni muuten hyvin, mutta parikertaa etelästäpäi puhaltava voimakas tuuli tiputti ensimmääsen kukkapurkin maahan. Muut pysyyvät hyvin, ku kävin aina kovan tuulen alakaes siirtämäs purkit maharollisimman likelle klasia. Riipputualia oli pikkuusen siirrettävä, seku keikkuu liian likellä ja olis voinu tuulisemmilla keliillä hajottaa jopa klasinki. 

Iloosta viikkua!

Terassin lasitusta

Olin jo kauvan haaveellu, eres osittaasesta terassin lasituksesta. Tupahan meillä torppaa tehokkahasti pohojoosesta puhaltavat tuulet, mutta kyllä tuuli silti nurkis pyärii.

28.7.2019.

Terassin ensimmääne toloppa o vajaa 2m pääs seinästä ja tuan välin oon lähinnä halunnu tukkia.  Vaakarimootuksen oikias osas on ollu pleksi jo vuasia ja sonki ollu aika tehokas ja säilyny ehejänäki. Yläosas oli petooniverkkohon pujotettuja pajunpätkiä. Pajusermi sekä torppas tuulta että toimii samalla näkösuajana naapurihin päi. Sermi toimii lisäksi hyvin kelloköynnöksen kiipeelytelinehenä, mutta sitte pajut rupes haurastumahan ja tippumahan maahan. 

Keväällä otin verkon pois ja rupesin suunnittelemahan siihe lasitusta. Meillähän on monenki sorttisia vanhoja klasia, muttei niistä tuntunu löytyvän millään oikiaa yhyristelmää. Kävin jo tekemäs velipoijanki klasivarastos inventaaria, muttei siältäkää ratkaasua löytyny. Vaikka kuinka klasia pyärittelin, aina joku kohta jäi vajaaksi tai meni ylitte.

22.5.2020.

Vihiroon lamppu syttyy ja hoksasin parahimman vaihtoeheron. Tämän tuvan vanhoosta klasiista löysin ratkaasun. Irrootin kaksinkertaasista klasiista sisemmän, siinäku oli kevyemmät pokat. Irrootin helat ja saranat, pesin, hioon ja suriin ruskiaksi........

......ja nostin klasin isännän kans paikallensa. Klasi oli korkiempi ku aukko, mutta sahasin terassin yläosan keskituesta palan pois. Ruuvvasin klasin yläosasta terassin kakkosnelosehen kiinni. Klasi "roikkuu" ruuvvien varas. Ei muuten olisi uskonu, kuinka suuri vaikutus tuulisuutehen oli pelekällä petooniverkolla ja pajusermin pätkällä. Sen huamas vasta, ku aukko oli tyhyjänä. Ku klasi oli paikallansa, jäi viälä seinän viärehen piäni reikä.

Siihen melekee mahtuu entine tuuletusräppänän klasi, melekee, muttei aiva. Soli pari senttiä liian leviä. Ei muutaku ruutu irti, pokien kavennus ulukoreunoosta, hionta, sutimine ja ruutu takaasi paikallensa.

Ja klasin kiinnitys yläreunasta. Näillä piänillä jipoolla sain pirettyä pokat sopivan kapeena, ettei lasituksesta tullu liian raskahan näkööne.

29.5.2020.

         

Jottei klasit heilu tuules, koska jätin alareunahan pualen sentin raon, laitoon alareunahan neliörimat. Rako toivottavasti auttaa, ettei routaelämine riko klasia. Lasitukses oli yllättävän palio töitä, vaikkei tuan kummoosempi ollu. Mutta oon siihe tosi tyytyvääne. Terassi lämpeni huamattavasti. Istuun monet kerrat terassilla nauttien lämmöstä ja siinä juatihin kesän aikana monet "koronakaffit". Ny täytyy vaan toivua, että klasit pysyysisivät  ehejinä.

Mukavaa viikonloppua!

Terassin uuret kalut - soffa ja hyllyköt

Olin jo vuasia haaveellu terassin uuristamisesta. Meillä oli  puine pöytäryhymä, mille enoo mitää hualtotoimenpiteetä teheny. Ja sen son näköönenki. Siinä son ollu kesät talavet. Seinänviäres oli keittiöstä vanha puine penkki. Mikä oli raivostuttavan lyhyt ja kapia päivänokosia ajatellen. Olis siihe ny joskus voinu ittensä oikaasta.

Portahien viäres oli petooniverkosta tehty hyllykkö, mikä helähti tooosi ärsyttävästi laurootukselle astuttaes. Laurootusku tuas kohtaa pikkuusen notkahtaa. Viimme huhtikuus päätin, ku isäntäkää ei vastahan pannu, teherä terassille uuret kalut, rennommat, meille sopivemmat, kauvan haaveelemistani kuarmalavoosta.  Kaksinhan me täälä pääasias pätsäthän.

Nostin portahien viärehen kaks kuarmalavaa vastakkain hyllyköksi ja päälle kaks 40x40cm petoonilaattaa. Tuli tukeva ja siihe o kiva laskia käsistänsä jotaki. Soffan muarostaa nelijä kuarmalavaa, kaks päällekkäin ja kaks peräkkäin. Nämon niitä eurolavoja, mitooltansa 80x120cm. Nykyysin o vaikka minkämittaasia lavoja. Non useemmiten köykääsempiäki. Osa lavoosta oli kotua, osan ostin muutamalla eurolla maataloustarvikeliikkeestä.

Vintiltä toin ylimäärääsen patjan. Tällääsellä tyylillä mentihin syränkesä. Hyvä tuli, tuli testattuaki, ku makasin tuas reporankana pariviikkua kestänehen mahataurin kouris. Ku tuli vilipoosemmat kelit vaihroon viltin täkkihin. Ongelmana tuas oli nojaamine karhiaa tiiliseinää vaste. 

Tein siihe selekänojan, niistä köykääsemmistä lavoosta. Tuasta tuli paremmin istuttava. 

Syvyys pikkuusen kapeni, muttei liikaa. 

Patjasta piti ottaa pala pois.

Pilikoon reunasta otetun kaistalehen patjan päähän.  Päällisenä toimii hyvin joustofroteene muatohon ommeltu aluslakana. Eihän tämä ny kenenkää sisustajan silimiä hivele, ku ei munkaa, mutta tämä  ratkaasu löytyy kotua. Haluaasisin siihe räsymaton, muttei niitä silloon löyrä ku tarttis.

Syksyllä jatkoon hyllyköören tuunausta. Näytin lavoolle sahaa. Vertaa II-kuvahan.

Sahasin vesivaneerista sopivan kokooset palat. Rakenne antaa hyllykölle tukevuutta. Ei mee hylly kasahan, vaikka siihe nojaa koko painollansa. Ylähyllylle löyrin just sopivan kokoosen pelliastian roskikseksi.

Soffan pualelta sahasin poikki pari lautaa. Siihe muarostuu kiva sivupöytä tärkeelle tavaroolle.

Toisehen päähän jäi puusaavin ja soffan välihi justihin sopiva väli matalalle hyllykkö/apupöyrälle. Sahasin taas eurolavat ja vesivaneerin sopiviihin mittoohin ja päälle 30x30cm petoonilaatat.

Viälä pitää senänviärehen sahata yks petoonilaatta. Alootin kyllä sahauksen, mutta laikka kuluu liian piäneksi, joten son viäläki vaihees. Tänä kesänä meinaan käsitellä lavat mustanruskialla puuölijyllä ja kattella paremman näköösiä sisustusratkaasuja. Tuaho matalammalle pualelle pitää ainaki ettiä korkiempi tyyny, ettei pää kolahra laatan reunahan. Ookko käyttäny kuarmalavoja sisustusratkaasuus? Niitähän o viimmevuasien aikana näkyny enemmänki.

Rentua viikonloppua!

Kukkakouru

Tykkääsisin amppeliista roikkuvista kukista, mutta laitannu joku amppeli tuanne tuulehen heilumahan. Solomushan narut olis het ja hyväs lykys purkki maas, kasvit pirin pärin. 

Ajatuksen jalostaminen sai uuren vauhrin, ku keväällä ostin messuulta muutaman pelargoonian taimen. Niitähän pitää muistaa nyppiä ja kastella, että eres jollakilailla kukoostaasisivat ja saresuajaki olis eruksi. Jotta hoitotoimet eres jotenki tulis hoiretuksi, päätin sijoottaa pelargooniat näkyvälle paikalle terassille. Kyykkiäkkää ei ylimäärääsiä huvittanu, joten, ne piti saara laattiatasua ylemmäs. 

 Piti kehitellä tarpeheksi tukeva teline, johona kasvia olis helappo hoitaa kumartelematta.

Kasvulooria värkätes irea jalostuu. Olin pinterestis nähäny toloppien välis olevan lauran, johonka oli tehty pyäriät reijät joka purkille. Siitä se ajatus sitte lähti. Puustaku tekis, olis varmasti tarpeheksi tukeva. 

Looran päällä, keskimmääne lauta mahtuu kaharen tolopan välihi ja nua reunimmaaset piremmät on kourun sivut, jokka laitoon ruuvviilla pohojahan kiinni. 

Pohojan ja reunojen välihi jätin raot sarevesiä varte. Kouru pysyy sopivalla korkeurella kaharen lauran varas, eikä oo kiinni tolopis, joten on helappo ottaa pois ku tilantehet muuttuu.

Oon laittanu tallelle loisteputkivalojen ehejiä muavisuajia, ku navettahan on uusittu lamppuja. Ny yhyrestä tuli purkiille hyvä aluslautane.

Hetihän se piti testata ja nostelin kouruhun purkkia, mitä tuas lähietääsyyrellä ny sattuu olemahan.

22.7.2017

Pelargooniat oli het silimis ku oven aukaasi ja niitä oli helappo ohimennes hoitaa. Tuas näkyy muuten vasemmalla yks mun valtavista malabarinpinaatiista :D

24.9.2017

Ilimojen kylymetes, kukkakourun sisältö vaihtuu. Täs orottaa keijunkukat maahan istutusta.

9.11.2017

Syksymmällä sisältö vaihtuu sammaleesehen, varpuuhi, petoonikoristeesihi ja pihilajanmarioohi.

Oli tarkootus ostaa tuaho aurinkokennovalosarija kiamurtelemahan, muttei tullu vastahan. Voi olla että tänä kesänä laitan tuaho salaattia kasvamahan, ainaki osaksi, tulis neki syäryksi, ku vois sisällemennes napsaasta salaatit joukkoho.

Näi lumettomat näkymät oli viälä 14. marraskuuta. Kuun lopus tuliki lunta, mikä on pysyny näihi päivihin asti. Toivottavasti lumet pia lähtis, nii vois laittaa kukkakouruhunki vaikka kevään ensimmääset Tetet.

Pihalla on -4.5 astetta, tuuletonta ja aurinkoki yrittää paistaa, eli just sopiva keli piänelle iltapäivälenkille.

Mukavaa pyhän jatkua!