The Ask and the Answer - Patrick Ness

Walker Books
2009
ISBN 978-1-4063-5799-8
552 s.
☆☆☆☆☆
Oma
The Knife of Never Letting Go

Chaos Walking -sarjan toisessa osassa Todd ja Viola jatkavat siitä, mihin ensimmäinen kirja päättyi. Pormestari Prentiss on heidän kintereillään ja ilmassa on huhuja valtaisasta armeijasta, joka marssii pormestarin johdolla kohti uuden maailman pääkaupunkia, Havenia. Toddin ja Violan toiveissa on päästä perille ensimmäisinä, mutta toisin käy. He juuttuvat keskelle kahden osapuolen välistä sotaa, jonka pääpalkintona on uuden maailman herruus.

Vaikka tässä toisessa osassa Ääni on edelleen läsnä, se on vähäisempää, sillä Havenissa on kehitetty siihen vastalääke. Kirjassa selitetään myös, kuinka tuo kyseinen lääke on testattu, ja täytyypä sanoa, että jos ensimmäisen osan tapahtumat eivät järkyttäneet, niin tämä kirja varmasti järkyttää. Sarja on tarkoitettu hiukan vanhemmille, suositus on 14+, ja kerrankin olen sitä mieltä, että siihen on syytäkin. En periaatteessa tue kirjojen ikärajoittamista, meitä kun on niin hirvittävän moneen junaan, mutta joillekin asioille pitäisi altistua vasta myöhemmällä iällä, kun on valmiuksia niiden kohtaamiseen. Ihan vain tiedoksi.

Koin tämän toisen osan jotenkin helppolukuisemmaksi kuin ensimmäisen. Kenties ensimmäisessä osassa Ness vasta etsi kertojilleen omia, yksilöllisiä ääniä ja tässä toisessa osassa ne ovat vihdoin löytyneet, mutta niin tai näin, tämä kirja sujui minulta huomattavasti nopeammin (lukemiseen meni noin nelisen päivää, kun luin pelkästään automatkoilla reissatessamme ympäri Suomea).

The Ask and the Answer kuvaa minusta hyvin sitä, miten meistä jokainen kokee olevansa hyvisten, oikeassa olevien puolella. Eihän kukaan tarkoita pahaa, ainakaan omalta kantilta katsottuna, ja minusta tässä eri osapuolien johtajat on kuvattu todella hyvin juurikin perustelemassa omia kantojaan ja omia toimiaan. Heidän mielestään he ovat oikeassa ja oikeutettuja toimimaan niin kuin he toimivat. He eivät ole omien sanojensa mukaan "pahoja ihmisiä", eivätkä he toivo kenellekään mitään sellaista, mitä nämä eivät ansaitse. Sanotaan, että kirjojen lukeminen auttaa ihmisiä muuttumaan empaattisemmiksi, ja tämä Nessin teos todella tekee niin. Ness auttaa näkemään myös vastapuolen ajatuksiin, ja lukijakin saadaan vakuuttuneeksi siitä, että päähenkilöillä ei oikeastaan ole vaihtoehtoja toimia moraalin nimessä muutoin, kuin he toimivat.

Päästyäni lomalta kotiin, minun oli heti tilattava sarjan kolmas osa, Monsters of Men. Nimikin sen jo sanoo, ettei tämä sarja ainakaan lässähdä loppua kohti.

The Knife of Never Letting Go - Patrick Ness

Candlewick Press
2008
ISBN 978-0-7636-7618-6
512 s.
☆☆☆☆
Oma

Tämän kirjan lukeminen vei minulta ikuisuuden. Goodreadsin tietojen mukaan olen aloittanut kirjan joskus 2016 vuoden tammikuussa. Muista raahanneeni kirjan mukanani Hollannin matkalle ja takaisin, enkä tainnut edetä kuin muutaman kymmentä sivua tuon reissun aikana. Hitaan etenemisen aiheutti epäilemättä kirjan todella erikoinen konsepti; nuori Todd asuu maailmassa, jossa jokaisen miehen ajatukset kuuluvat heidän päänsä ulkopuolelle. Yleisesti tämä ilmiö tunnetaan vain Äänenä, ja se on alati läsnä Toddin elämässä. Aikuisten, sotaa kokeneiden miesten Ääni ei ole aina ihan kaunista kuultavaa.

Prentisstown on paikka, jossa asuu pelkästään miehiä. Todd on heistä kaikkein nuorin, 13-vuotias, ja lain mukaan hänestä tulee mies päivänä, jona hän täyttää 14. Kerrotaan tarinoita hirvittävästä sodasta planeetan alkuperäisväestön, Spacklejen kanssa, jossa kaikki naiset kuolivat. Yksi näistä naisista oli Toddin äiti, jota poika kaipaa. Toddilla on seuranaan koira, Manchee, joka on maailman suloisin ja samalla ehkä ärsyttävin otus.

The first thing you find out when yer dog learns to talk is that dogs don't got nothing much to say. About anything.

"Need a poo, Todd."
"Shut up, Manchee."
"Poo. Poo, Todd."
"I said shut it."

Äänen lisäksi kirjassa kertojana on nuori Todd, jonka tietämys sanojen kirjoitusasusta ei ole aina ihan selvä. Kirjassa on todella paljon tarkoituksella väärin kirjoitettuja sanoja, joilla tuodaan ilmi Toddin lukutaidottomuutta ja omaa ääntä. Kirjaan sisäänpääseminen oli siksi minulle hankalaa, mutta loppua kohden lukeminen alkoi jo sujumaan.

Kirja alkaa siitä, kun Todd lähetetään soille hakemaan suo-omenoita. Soilla hän törmää ensin kummalliseen aukkoon Äänessä, ja tajuaa kyseessä olevan tytön. Tyttö jo itsessään on jotakin todella erikoista, mutta tämä tyttö aivan selvästi ei ole tältä planeetalta kotoisin, vaikka ihminen onkin. Seuraavaksi Todd törmää Spackleen, joiden on kauan aikaa sitten kuviteltu häipyneen alueelta. Pian käy ilmi, etteivät Spacklet todellakaan ole hävinneet mihinkään, ja että tyttö - Viola - on merkki jostakin suuresta. Todd, Manchee ja Viola joutuvat pakenemaan henkensä edestä, kun Prentisstownin pormestari saa tietää tytöstä ja haluaa tämän itselleen.

Lukuunottamatta erikoista ja hiukan hankalaakin kieltä, The Knife of Never Letting Go on todella tymäkkä aloitus Chaos Walking -sarjalle.

The Rest of Us Just Live Here - Patrick Ness

Walker Books
2015
ISBN 978-1-4063-3116-5
342 s.
☆☆☆☆☆
Oma

Patrick Ness on kirjailija, jota todella monet ovat kehuneet, aivan erityisesti booktube-maailmassa. Kasasin eilen vastasiivotusta kirjahyllystäni mielenkiintoisimmat kirjat pinoon pöydälle ja ryhdyin lukemaan. Päällimmäiseksi oli päätynyt Nessin uusin teos, eli tämä. Kirjan iskulause on "Not everyone has to be the chosen one", joka jo omillaan kertoo kirjasta todella paljon.

Kirja kertoo siis Michaelista ja tämän ystäväpiiristä. He asuvat pikkuruisessa kaupungissa ja käyvät pikkuruista high schoolia, eivätkä halua mitään muuta kuin valmistua ja muuttaa muualle, ja ehkä seurustella vähän siinä ohessa. Michael ja kumppanit ovat niitä, jotka yleensä ovat kaikkien dystopioiden ja muiden sivuhahmoja, statisteja. Heidän koulunsa indie-ryhmä on niitä, jotka ovat aina tapahtumien keskiössä, niin tälläkin kertaa, ja muut kaupungin asukkaat yrittävät vain parhaansa mukaan elää normaalia elämää, samalla kun kaupungin valtaa aalto sieluja syöviä kummituksia tai vampyyrejä. 

Tällä kertaa kaupungin on valtaamassa Kuolemattomien armeija, mutta kirja ei kerro siitä. Kuolemattomien armeijan ja indie-ryhmän vaiheita seurataan lukujen alussa olevien pikkuisten pätkien kautta, mutta kirja itse keskittyy Michaelin ja tämän perheen sekä ystävien elämään. Michaelilla on kaksi siskoa, Meredith ja Melinda, heidän isänsä on alkoholisti ja rikollinen, heidän äitinsä on puolestaan menestyvä poliitikko. Perheen sisäiset jännitteet ja äidin kova halu menestyä - jopa perheen hyvinvoinnin kustannuksella - on vaikuttanut niin Michaelin kuin Melindankin mielenterveyteen. Michaelin elämässä vaikuttavat eniten orastava OCD, paras ystävä Jared, ihastus Henna (Silvennoinen, nimi saatu hyväntekeväisyyskilpailun voittajalta!) sekä siskoista huolehtiminen, maailmanlopusta viis.

Pelkäsin koko kirjan ajan, että Ness kääntäisi kelkkansa ja tekisi sittenkin Michaelista koko jutun sankarin ja keskushahmon. Ness on kuitenkin nero. Michaelin ja kumppaneiden tarina on mielenkiintoinen jo itsellään, eikä se kaipaa Kuolemattomia tai mitään muutakaan siihen kuvioita sotkemaan. Pidin siitä, miten suuret taistelut käydään jossain ihan muualla, mutta tässä kirjassa keskitytään siihen, miten räjähtävä amfiteatteri vaikuttaa ihan tavallisten ihmisten elämään. Suuret taistelut näkyvät kyllä taustalla, mutta Ness on onnistunut tarinaa punoessaan tekemään meistä ihan tavallisista ihmisistä mielenkiintoisempia kuin niistä indie-nuorista. Ness jopa vähän vinoilee koko dystopia-genrelle lukujen alussa, ja itsekin jonkin verran tätä yltiösuosittua genreä lukeneena hihittelin näille pätkille. 

Ness olisi voinut kirjoittaa ihan hyvän dystopiankin, muttei onneksi tehnyt niin vaan suuntasi valokeilan jonnekin ihan muualle. Parempi näin! <3