O-ho....

...Tässä on mennyt 2 kuukautta ilman, että olen kirjoittanut sanaakaan tänne. Nyt täytyy ryhdistäytyä, kun sain tylyä palautetta ystävältäni tästä kirjoittamattomuudestani. Ihan aiheesta kyllä sain palautteen - onhan tämä noloa pitää blogia, jota ei muista päivittää. Jos ensi vuonna olisin tunnollisempi.

Jouluiset kynnet - tietenkin

Lokakuussa ja marraskuun alkupuolella meinasin aloittaa joka vuotisen stressaamiseni joulusta ja jouluvalmisteluista ( siis leipomisista ja puuttuvista kutomattomista joululahjoista), mutta sitten tapahtui jotain sellaista, joka vei stressin mennessään. ja tuli mahdollisuus kutoa henkilölle, jota olen fanittanut vuodesta 1983 asti eli 35 vuotta . Jos joku olisi silloin sanonut mulle, että tulen kutomaan hänelle pipoja,tumppuja ja Ja kaikki lähti siitä, että kysyin saanko ruuduttaa netistä ottamani kuvan ja kutoa sen sukkaan ja / tai puseroon. Sain luvan <3 Siinä kohtaa unohtui joulun laittamiset ja puuttuvat joululahjat. Mutta oli siitä iso apukin -  mä en ole stressannut joulua yhtään enkä tekemättömiä miljoonaa kuivakakkua ym....Ja silti joulu tulee. Loppuviikosta siivous , joulukoristeita ja loput valmistelut, minkä jälkeen joulu saa tulla. 
Myönnettäköön, että 2 lahjaa jää tekemättä,mutta onneksi saajat ovat sellaisia, että heille voi antaa neulelahjakortin :)
Toissailtana sain " aikuisten adhd -kohtauksen" ja tein piparitaikinan, vaikka olin ajatellut tänä vuonna turvautua kaupan pipareihin. Joulunodotus kuitenkin vaatiin piparien tuoksun kotiin eli eilen sitten leipasin reilut 100 kpl. Pitäisi riittää, vaikka perheessä onkin suursyömäri ;)  Ainakin toivon niin....

Käsitöitä on siis valmistunut - tietty. Outoa olisi, ellei valmistuisi,kun koko ajan kutoo :D

Enon vaimokkeen räsymattosukat

Kätyrit -setti eräälle rockstaralle, jota olen fanittanut kauan :D

Ja tässä Stara itse :) (Kuva julkaistu Costellon luvalla)

Samalle fanituksen kohteelle Kätyri- ja räsymattosukat

.... ja oranssit Teddystä tehdyt tumput

Ystävälle 

Ukkokullan työkaverin tyttikselle

Ukkokullan työkaverille

Anelma Kervisen suunnittelemat ne"Anelmaiset"

. 

Tein vielä Costille huovutetut tumput, toiset Lovikka -lapaset Teddystä ja kaulaliinan. Laitan kuvaa niistäkin, kun saan ne. Joku lähetti niin innoissaan paketin, että unohti kuvata sisällön. Ooo-ho... No, kerrankos sitä niin käy.

Nyt kutomaan toiseksiviimeista sukkaparia. Pieni toive elää, ettei jäisi kuin yksi iso huivi jälkitoimitukseen. Onneksi on vielä öitä aikaa kutoa.

Mukavaa viikon jatkoa !

Pakkaspäivän aatoksia

Voisi aloittaa käsitöistä. Tein Strömsössä olleen lehtimyssyn mustasta alpakasta. Tein sen ihan ohjeen mukaan, oikeankokoisilla puikoilla ( mun käsialaan sopivalla). Mikä oli lopputulos 19.5 tunnin taistelun jälkeen? Lasten kokoa oleva myssy. Ette voi kuvitellakaan kuinka lujaa mua risoo!!! Mä purin sen 4-5 kertaa, mut nyt tää kuudes saa olla. Tämä oli tilaustyö, joten mun oli pakko tilata uudet langat. Menee tappiolliseksi. Tää on siis niin tätä ja syvältä. Ja toi pirun aurinkokin paistaa. :( Nyt pitäis olla sadepäivä,rankkasade ja niiiiin pilvistä ja pimeää. Kuten huomaatte, mä en tykkää keväästä enkä muutenkaan valoisasta ajasta.
Jos joku viitsii vilkaista, niin tarvisin tämän ohjeen kanssa apua kuvion 2 kerrokselta 47 alkaen. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/09/neulottu-lehtikuvioinen-myssy

Ukkokullalla piti olla talviloma, mutta tulihan se töihinlähtö kesken loman. Ihmettelen, miten kukaan muu ei osaa katsoa lepokodilla, miksi siellä on kylmä. On firma huonoissa kantimissa, jos hän vain osaa sen. Muutenkin ärsyttää. Ainoastaan silloin, kun poistutaan paikkakunnalta, saa hän pitää vapaansa.
Syvältä tuollainen!

Ajattelin tuossa päivällä,kun totesin myssyn menneen pyllylleen taas synkeitä ajatuksia. Mm. sitä, miten ihminen ei osaa eikä ymmärrä nauttia asioista ajallaan. Synkistelyn takia ajattelin vanhempiani. Silloin 18v kuvitteli olevansa niin aikuinen ja vielä enemmän lukion jälkeen. Olisin suhtutunut joihinkin asioihin aivan erilailla, jos olisin tiennyt isän kuolevan 4 vuoden päästä siitä,kun pääsin ylioppilaaksi.Ja siitä 13 vuotta eteenpain oli äidin vuoro. Piru vie, äiti olisi vasta täyttänyt 74v. Tyttö parhaassa iässä. Isä täyttäisi 90v. Olen huomannut, että viime aikoina, kun mieli on maassa, palaa ajatukset vanhempiini. Tiedän, että on ihmisiä, jotka ovat menettäneet vanhempansa nuorempana kuin minä, mutta annettakoon minunkin murehtia sitä, että aika nuori olin minäkin. Kuitenkin mun ikäisillä (47v) on vielä enemmistöllä ainakin toinen vanhemmista elossa.

Kai mä menen märehtimään tuohon sohvalle ja kutomaan sukkaa. Yritän siis aloitan huomenna taas kerran sen myssyn.

Mukavaa torstaita!

Uusi vuosi ja uudet kujeet

..Tai no, eipä  kirjoittaminen paremmin alkanut kuin viime vuonna. Päätin ennen vuodenvaihdetta, että vuonna 2018 kirjoitan useammin, mutta tässä tämä nyt nähdään. Vuoden ensimmäinen päivitys 13.2. --- ei hyvä. 

Nyt pakotin itseni kirjoittamaan, kun sain viestin, että kaksi "faniani" ovat kovasti odottaneet, että päivittäisin tänne jotain.

Vuosi on alkanut vaihtelevissa merkeissä - eikä mitenkään hyvissä. Fiilikset ovat olleet mollivoittoisia. Ei vaan mikään jaksa kiinnostaa. Toinen on se, että nukkuminen on ihan peestä; nukun 2-4 tuntia yössä, vaikka olisin kuinka väsynyt. Heti, kun pääsee vaaka-asentoon mä piristyn eikä väsytä enää yhtään. Olen yrittänyt sitä, että valvon päivän vaikka kuinka väsyttäisi, mut eipä ne yöunet pahemmin pitene. Ja kun on väsynyt, on pinna kireällä kuin viulun kieli ja kiukkuinen  ja tympääntynyt olo. Pinna menee kireämmälle, kun yritän olla näyttämättä Ukkokullalle, että kiukuttaa lujaa. Jotenkin vaan ärsyttää, kun hänellä on niin hyvät unenlahjat. Ihan epäreilua!!!! 

Hammas päätti lohjeta eli ei kun hammaslääkäriin. olen niin hammaslääkärikammoinen, että käyn yksityisellä. No, hampaaseen tehtiin juurihoito ( n.250e) Ennen kuin ko. hammas saatiin rakennettua uudestaan kasaan, lohkes loputkin pois eli juurihoito meni hukkaan, kun loput hampaasta kiskottiin pois. Sekin oli satasen keikka. Ei todellakaan olisi ollut rahaa yhteenkään hampilakäyntiin saati siihen, että se juurihoito meni täysin hukkaan. %&/##

Päätä on särkenyt lähestulkoon parisen viikkoa. Ei sitä särje koko aikaa, mutta herään yöllä kolmen neljän aikaan hirvittävään päänsärkyyn. Pari kertaa ollut migreeni, mutta pääsääntöisesti ihan tavallista päänsärkyä. Onneksi mulla on hyvät migreenilääkkeet. Mutta on se niin syvältä herätä päänsärkyyn sen kerran,kun nukkuisi.

Korva humahti pari viikkoa sitten lukkoon. Olisi varmaan pitänyt mennä terveyskeskukseen, mutta mulla ei ole nyt rahaa enää siihen yli 40 euron hoitajan vuosimaksuun. Niinpä hain käsikaupasta korvatippoja apteekista. On tuo suht hyvin auennut, mutta ei ihan täysin. Ei siinä muuten mitään, mut on se ärsyttävää, kun ei kuule korvalla hyvin tai edes normaalisti.
Miten voikin kaikki vastoinkäymiset taas kasaantua?!!!???  Kai se on se Murphyn laki eli kun yksi asia menee pyllylleen, menee kaikki.

Käsityörintamallakin ahdistaa. Olen luvannut kutoa 4 tavallista sukkaparia (paitsi ne tuntuivat niin tylsiltä, että olen tehnyt yhdet Niina Laitisen Väinöt ja nyt on piirakkasukat tuloillaan) Vielä pitäisi tehdä tähän pakettiin kaksi paria lisää.
Sitten lupasin kutoa Anelma Kervisen Anelmaiset ( en ole aikaisemmin tehnyt niitä) ja sitten varsinainen murheenkryyni: mustasta Dropsin alpakasta palmikkomyssy. Ensinnäkin lanka on kaksinkertaisenakin ihan sairaan ohutta ja toisekseen: mustasta langasta!!!! Ei ole mitään järkeä kutoa mustasta langasta mitään palmikko/pitsimyssyä, kun kuvio ei näy yhtään ja muutenkin musta lanka on ihan peestä kutoa - ainakin mun silmillä. Yhtä
hyvin olis voinut tehdä ihan perusmyssyn, sen verran huonosti kuvio näkyy.
Ja sitten lupasin kutoa ystävälle kynsikkäät. Ette uskokaan, kuinka nuo tekemättömät "tilaustyöt" stressaavat. Tässä eräänä iltana tuli jopa itku niiden takia. Ahdistaa, kun ovat tekemättä ja sitten kun tulee tämä ahdistusvasihe, en saa senkään vertaa aikaiseksi.
Voi kun voisi vain keskittyä kutomaan ensi joulun joululahjoja.

Summa summarum.... Voi kun voisi käpertyä peitonalle ja unohtua sinne. Mä olen niin stressaantunut noista. En vain osaa sanoa "ei", kun joku pyytää kutomaan jotain. ( ei koske niitä töitä, joilla ei ole kiire)

Olin ajatellut, että tulee paljon kudottua, kun tulee kisoja telkasta, mutta ei se niin mennyt. Jotenkin kutominen tökkii noiden "pakko tehdä " töiden takia.

Mutta olen minä jotain saanut aikaankin. Osa näistä on tehty jouluksi ja osa myöhempää tuotantoa. Nyt tulee seuraavaksi paaaaaljon kuvia. :)

2 x broken seed. 7 veikka valkoinen ja Raita sateenkaari

7 veikka

7 veikka Raidasta tehdyt Olgat

7 veikasta tehdyt Niina Laitisen Väinöt

Novita Nalle kukkaketo "ruusu"

Ukkokullan nallepipo Novita Teddy

perussukat TeeTee Tundra

perussukat Novita Polaris Aamu

7 veikka valkoinen ja Raita. Broken seed

perussukat 7 veikka Polkka

Olgat

olgat 7 veikka raidasta

Broken seed valkoinen ja Polaris

Miten niin olen innostunut tekemään Broken seediä? ;) Nytkin on sellaiset puikoilla, kun  Ukkokulta halusi harmaa-vaaleanpunaiset seedit :D

Olisiko tässä nyt riittävästi päivitystä näin alkuvuoteen... Yritän kirjoittaa tunnollisemmin tästä eteenpäin.

Mukavaa päivän jatkoa kaikille!

Ps. mulla on varma konsti, millä saadaan stressitaso kohtaan 100 kaiken muun lisäksi. No, ilmoittaudutaan sekä JyJyyn ( jouluyöstä juhannusyöhön ) 20 työtä,50g/työ ja VaKKeen ( vuodenalusta keskikesään 24 työtä, min 50g / työ)

ps.2 Tällaiset ovat Helmikuun ( ja ystävänpäivän) kynnet. Kauhea, miten mun kädet näyttävät jo vanhan tai ainakin keski-ikäisen käsiltä. Ei ole enää niin sileät ja kauniit :(

HYVÄÄ JA ONNELLISTA VUOTTA 2016 !

Niin ne päivät vääjäämättä menevät osittain ihan huomaamatta, mutta toisinaan taas ovat niin pitkiä.

Joulusta ja jouluvalmisteluista selvittiin ja sukuloimassa käyntikin oli mukava, vaikka koville se reissu ottaakin. Matkaan menee reilu 1,5h / suunta ja Koskissa on 5 paikkaa missä pitää käydä. Saa oikeasti kellottaa sen reisssun ja siltikin kotiutuminen menee lähemmäs puoltayötä

Jälleen oli sovittu, ettei mitään paketteja, korkeintaan jotain itsetehtyä. ( Mähän en ehtinyt tehdä muuta kuin tilata Pirkkikseltä lahjakortteja annettavaksi. Lahjakortilla saa... Yllätys yllätys...Sukat. Saaja saa kyllä toivoa millaiset haluaa. Toistaiseksi vain yksi on ilmoittanut mitä haluaa. Hänelle tärkeintä on se, että ovat violetit /lilat.

Jouluksi tuli taas leivottua roppakaupalla kakkuja ja kaikki meni. Tai no, saattaa minulla olla pakastimessa vielä sitruunakakunpuolikas. Kiva se vaan on, että ihmiset tykkäävät Mammun perinne kakuista. Mammu arvatenkin paukuttelee henkseleitä pilvenreunalla, kun näkee mitä kirjoitan ;)

Ensi jouluksi pitää taas leipoa muutama kakku - äkkiä laskien 17 kpl. No, onpahan tekemistä.

Olin ilmeisesti ollut hyvin kiltti, kun sain monen monituista pakettia. Rakkaimmat ovat miesystävän tekemä puikkolaatikko (johon mahtui vain 20cm sukkapuikot. Toinen laatikko 15cm:lle on jo tilattu) Se oli taidokkaasti tehty vielä vanhan näköiseksi ja hopealla piirretty vanhanajan krumeluureja siihen. Päälle on vielä kirjoitettu "Minkan Puikot". Että se on magee <3

 Toinen lahja, mikä saatiin miesystävän kanssa lahjaksi. oli taikinakone. Se tuli rakkaalta ystävältämme, mutta jotenkin se tuntuu niin kauhean isolta ja kalliilta lahjalta. Etenkin, kun hän sai allaolevat sukat ja sukkalahjakortin. Nolottaa, vaikka hän kuinka on sanonut, ettei ole mitään noloilemista,

Lisäksi sain tädiltäni / kummitädiltäni kaksi hänen tekemäänsä huivia. Etenkin se toinen lämmitti pikkuriikkisen enemmän kuin toinen, sillä olin katsellut lehdestä ja päättänyt tehdä sen jossain kohtaa itselleni. Ilmeisesti mainitsin sen ääneen, kun Joulupukki toi sellaisen. Laitan kuvan, kun saan pingotettua siihen vähän leveyttä. Se oli suunniteltu juttu, koska mulla on paremmat paikat pingottaa.

Toinen häneltä saamani huivi oli käsivarsi tekniikalla tehty tuubihuivi. Enpähän palele, kun näyttää nämä pakkaset kiristyvän. Katsoin klo 3 mittaria ja lukema oli -14,4C. Hyi, miten kylmä.

Kätyri -pipot alkavat olla isompikin hitti. Tuntuu, että teen niitä koko ajan. No, nyt buumi helpotti, kun sain nuo allaolevat 3 pipoa valmiiksi. Nuo kaksi päätyivät joululahjaksi. En sitten tiedä, minkä verran aiheuttivat hilpeyttä...

 Tämä alimmainen, korvaläpällinen version tein  miesystävän kaverille, joka antoi sen kummipojalleen, joka on ihan mieletön 3 vee Minions -fani. Täytyyhän hänellekin pipo tehdä. Saas nähdä tuleeko pipo takaisin korvallisten siirtämistä varten. Olin kyllä fiksu kiinnittäessäni ne ompelemalla eli ne saa ratkottua pois ja siirrettyä. Hankalaa mallata niitä kohdalleen, kun ei ollut päätä käytettävissä.

Muuten tämä alkuvuosi on osittain syvältä. Toissayönä nukuin 1,5h ja tänä yönä en nukkunut sen enempää. En käsitä, miksen saa nukuttua. Jos satun nukahtamaan, ampaisen viimeistään kahden tunnin päästä ylös eikä väsytä enää. Ei voi syyttää päikkäreitäkään, koska en ole niitä ottanut. En vain tiedä, kauanko kroppa kestää näin vähillä unilla. Tämä on niin syvältä.

On tässä valvomisessa se hyvä puoli, että tulee kudottua... periaatteessa. Nytkin olen istunut 2 tuntia koneella kirjoittamassa tänne ja surffaamassa käsityöblogeja. Täytyy ryhdistäytyä ja mennä kutomaan, Olisi tarkoitus saada sukka siihen malliin, että ystäväni tulee sovittamaan sitä. Se on menossa hänelle synttärilahjaksi, mutta iski uskonpuute, käykö se vai vaihdanko mallin lennossa. Jännitys tiivistyy. Nyt menen keittämään toisen aamukahvin ja sitten puikot heilumaan.

Mukavaa päivää kaikille ja Onnea Vuodelle 2016!

Ihan uskomaton marraskuu - nytkin ulkona on +7 lämmintä eikä lumesta ole näkynyt vilaustakaan; vettä kyllä jaksaa sataa. Ei niin, että lunta kovasti kaipaan, mutta olisi luonto kauniimpi ja päivät hieman valoisampia, kun olisi lunta.

Tietokone on alkanut oikutella oikein kunnolla. No, onhan tämä jo n. 10 vuotta vanha eli siihen nähden kestänyt ihan hyvin. Täytyisi vaan rikastua, että saisi uuden läppärin. Siitä tulikin mieleeni, että täytyy tehdä taas varmuuskopio koneesta. En tykkäisi yhtään, jos kone hajoaisi ja kaikki menisi sen siliän tien. Olen koettanut opettaa itseni siihen, että tekisin kerran viikossa varmuuskopion. ( hyvä päätös, joka toimii säännöllisen epäsäännöllisesti )

Puikotkin ovat pysyneet aika hyvin kädessä. Sain tehtyä kaikki koon 38 Helavyö -sukat eli enää olisi kokoja 42/43 ja 44/45 jäljellä.

Lisäksi tein miesystävän työkaverille Kätyrit -pipon. Hän oli niin tykästynyt  siihen miesystäväni pipoon. Sen verran pipoilla on eroa, että toisella on kaksi silmää ja toisella yksi. Täytyyhän saman työpaikan pipoilla olla jotain eroa :) Tovi sitten kuulin, että pipon uusi omistaja oli tyytyväinen pipoonsa. Hyvä niin.
Yllätin itseni olemalla niin fiksu, että kirjoitin varmuuden vuoksi molempiin pipoihin ohjeen, niin seuraavien kanssa ei tarvitse pähkäillä.

Seuraavaksi pitäisi laittaa puikoille ensimmäiset joululahjasukat. Arvatkaa, tuleeko kiire joululahjojen kanssa.....
Ja arvatkaa, kuka viime vuonna vannoi, että seuraavana vuonna joululahjasukat ovat valmiina jo kesällä...
Jos ensi vuonna ei tulisi kiire.

Mitäköhän ruokaa sitä keksisi tälle päivää.... Kai teen tylsästi jotain pastaa ja siihen kastikkeen ja hitu juustoraastetta. Mutta ennen sitä ihan pakko saada kahvia!

Mukavaa viikonloppua kaikille!