Tänä vuonna kokeilin taas melonin kasvatusta, tällä kertaa muista kuin kaupan siemenistä (edellisvuoden vesimelonikokeilusta voit lukea täältä). Minulla oli Hyötykasviyhdistykseltä tilattuja siemeniä, joita kokeilin tuloksetta idättää jo vuosi aiemmin. Itämislämpötilan tulisi olla jopa noin 30 astetta, joten tänä keväänä asetin kylvöruukut kylpyhuoneen lattialle ja nostin lattialämmityksen lämpötilaa (en ihan kolmeen kymppiin kuitenkaan).
Kylvökirjanpitoni kertoo, että meloni iti kolmessa päivässä, eli varsin nopeasti. Tunnelmat olivat koholla :) Melonin taimet pääsivät ilmojen lämmettyä kasvihuoneeseen:
Kasvusäkkiin pääsemisen jälkeen meloni alkoi kasvattamaan huimaa vauhtia lonkeroitaan. Niiden kanssa täytyy olla tarkkana - ensinnäkin taimet täytyy latvoa ajoissa (kolmannen lehden yläpuolelta) ja sen jälkeenkin muistaa nipistää lonkeroita jatkuvasti. Tähän löytyi tarkat ohjeet siemenpaketin kyljestä. En muistanut aina suorittaa latvomista ajoissa, joten jouduin välillä leikkaamaan pitkiäkin kasvustoja pois.
Kukinnan alkaessa meloni edellyttää manuaalista pölytystä, joka täytyy suorittaa pensselillä aamupäivällä. Käytin pensselin sijaan tomaateista nypittyjä varkaita ja töpöttelin menemään. Moneen viikkoon ei silti tapahtunut mitään muuta kuin jatkuvaa lonkeroiden kasvua. Jossain vaiheessa aloin suorittamaan pölytystä hieman vasemmalla kädellä, koska uskoni hedelmöittymiseen oli jo hieman heikentynyt. Samalla huomasin, että melonin kukissa oli kuitenkin joitakin ötököitä ja toivoin, että pölytys onnistuisi paremmin heidän avulla. En tiedä, mikä takasi onnistumisen, mutta jossain vaiheessa pikkuisia meloneita alkoi ilmestymään.
Kolme melonia kasvoivat kuvassa olevien kokoiseksi, eli olivat suunnilleen hunajamelonin kokoa. Muut kolme melonia jäivät pienemmiksi, mutta sillä ei onneksi ollut vaikutusta makuun.
Miltä meloni sitten maistui? Täytyy sanoa, että erittäin makealta ja mehukkaalta. Maku muistutti vahvasti kaupan cantaloupe-meloneita, mutta oli makeampi.
Melonikasvatuksen onnistuminen tuntui kieltämättä kivalta. Kasvattamani lajike oli 'Petit Gris de Rennes Melone', jos joku miettii sen kasvatuksen kokeilemista.
Entä kasvatanko itse melonia myös ensi vuonna? Siitä en ole varma. Kaksi melonikesää on nyt takanapäin ja hieman tuntuu siltä, että ensi vuonna voisi ehkä kokeilla jotain uutta. Olen napannut kuitenkin kasvattamistani meloneista siemeniä talteen, siltä varalta jos kasvatusinto kuitenkin iskee.